Kalastus Vanajalla
15.01.2010 - 17:42
huvikseen koitettiin madetta tänään kaverin kanssa ja noin 1h ja 4 sopivan kokoista 0.7-2.4kg pienin otettiin ja siitä soppa vaikka en yleensä vanajan kaloja syö. mutta jos sitä kerran vuodessa. ei kait siihen vielä kuole ? ja mausteita niin paljon ettei maistu vanaja. ja päälle runsaasti olutta! eli kyllä vanajassa ainakin jotenkin madetta on nyt liikkeellä.
Tuossa suora linkki.
Yhteisiä vesiä nuo kuuluisivat olla, niinkuin ovat olleet jo vuosia. Millähän edellytyksin tuokin alue on saatu omistukseen ja miksi juuri nyt.
Monet tässä ketjussa olevat luulevat että vesialueita ei omista kukaan (paitsi ehkä kunnat/kaupungit yms.). Se on väärä luulo. Suomen vesialueet voidaan omistussuhteiden perusteella jakaa kolmeen ryhmään: yleiset vesialueet, jotka kuuluvat valtiolle, yhteiset vesialueet, joita hallinnoi osakaskunnat ja yksityiset vesialueet. Tämä jako on karkeasti tapahtunut jo Ruotsin vallan aikaan niin sanotun isojaon yhteydessä.
Suurin osa sisävesialueista on (kylän) yhteisiä vesialueita, joita hallinnoivat osakaskunnat. Osakaskuntaan pääsee, jos kiinteistöllä on osuus yhteiseen vesialueeseen. Osakaskunnan tärkein tehtävä on edistää kalavarojen kestävää käyttöä, hoidon suunnittelua (+toimeenpano ja seuranta).
Osakaskunnista ja sen tehtävistä voi lukea enemmän: https://ahven.net/osakaskunnat/
Kalastuslaista voi lukea: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379
En halua ottaa kantaa vetouistelulupien myynnin kieltämiseen kun en tunne taustoja. Hypoteettisesti ajateltuna…. Monet osakaskuntien jäsenet kalastavat edelleen verkoilla. Olisiko niin, että vetouistelijat ovat uistelleet verkkoihin ja puukolla raksineet uistimiaan pois verkoista tai muulla tapaa aiheuttaneet omaisuusvahinkoja verkkoihin. Koska tuo alue on suosittua uistelualuetta, olisiko tullut osakaskunnan jäsenillä tullut mitta täyteen? Uistimet saa lähes aina irti verkoista ilman puukkoakin, jos vahinko tapahtuu (itsekin olen niin tehnyt useamman kerran) ja näin ollen ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa toisen omaisuudelle. Lyhyesti sanottuna epäilen, että vetouistelijat ovat tässä kusseet omalle nilkalle.
Nopeasti guuglattuna Ruskeenkärjen seutu on yksityisvesialuetta (ollut ilmeisesti ainakin 10 vuotta ja todennäköisesti sitäkin pidempään) ja yhtenäisvesialueen ulkopuolella.
On ollut mutta on kuulunut selän yhtenäislupa alueeseen jollonka uistelu on ollu sallittua useammalla vavalla. Muutos tuli tälle kaudelle. Hämecupin kilpailussakin on väärä kartta lupa alueesta.
Suurin osa sisävesialueista on (kylän) yhteisiä vesialueita, joita hallinnoivat osakaskunnat. Osakaskuntaan pääsee, jos kiinteistöllä on osuus yhteiseen vesialueeseen. Osakaskunnan tärkein tehtävä on edistää kalavarojen kestävää käyttöä, hoidon suunnittelua (+toimeenpano ja seuranta).
Osakaskunnista ja sen tehtävistä voi lukea enemmän: https://ahven.net/osakaskunnat/
Kalastuslaista voi lukea: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379
En halua ottaa kantaa vetouistelulupien myynnin kieltämiseen kun en tunne taustoja. Hypoteettisesti ajateltuna…. Monet osakaskuntien jäsenet kalastavat edelleen verkoilla. Olisiko niin, että vetouistelijat ovat uistelleet verkkoihin ja puukolla raksineet uistimiaan pois verkoista tai muulla tapaa aiheuttaneet omaisuusvahinkoja verkkoihin. Koska tuo alue on suosittua uistelualuetta, olisiko tullut osakaskunnan jäsenillä tullut mitta täyteen? Uistimet saa lähes aina irti verkoista ilman puukkoakin, jos vahinko tapahtuu (itsekin olen niin tehnyt useamman kerran) ja näin ollen ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa toisen omaisuudelle. Lyhyesti sanottuna epäilen, että vetouistelijat ovat tässä kusseet omalle nilkalle.
Hyvä kirjoitus, toivottavasti kaupunkilaisetkin jaksaa lukea kokonaan niin ymmärtäis ja arvostais asiaa vähän enemmän. Tommonen vesialueiden sosialisoimispuhe on aika naivia ja tulee lähes aina niiden suusta, jotka ei omista maata/vettä. Asian voi miettiä niin, että jos sinun suku on omistanu esim. sata vuotta jonkun järven vesialueen ja yhtäkkiä joku sulle täysin tuntematon alkaa vaatia luopumaan siitä, jotta sulle täysin tuntemattomat pääsis sinne kalalle. Koittakaahan käyttäytyä vesillä ja kunnioittaa isäntiä niin ei tarvis tämmösiä kieltoja väsätä. Ja takuulla tulevat myös lisääntymään lähivuosina.
Samalla periaatteella voidaan ruveta vaatimaan yksityisomistukseen useampia vesialueita ja lopulta koko selkä on täynnä erinäisiä alueita. Se, että suku on omistanut lautakasan rannalla vuosia ei oikeuta näinkin suureen vesialueiden valtaamiseen, surullista, että tällänen sekoilu sallitaan. Vesialuuet(suurimmat) ehdottmasti kaikki valtion haltuun. Pienimmät ranta-aluuet eri asia. Eikös siellä ole osakaskuntien alueet täynnä verkkoja? Hyvin edistetään kalataloutta.
Suurin osa sisävesialueista on (kylän) yhteisiä vesialueita, joita hallinnoivat osakaskunnat. Osakaskuntaan pääsee, jos kiinteistöllä on osuus yhteiseen vesialueeseen. Osakaskunnan tärkein tehtävä on edistää kalavarojen kestävää käyttöä, hoidon suunnittelua (+toimeenpano ja seuranta).
Osakaskunnista ja sen tehtävistä voi lukea enemmän: https://ahven.net/osakaskunnat/
Kalastuslaista voi lukea: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379
En halua ottaa kantaa vetouistelulupien myynnin kieltämiseen kun en tunne taustoja. Hypoteettisesti ajateltuna…. Monet osakaskuntien jäsenet kalastavat edelleen verkoilla. Olisiko niin, että vetouistelijat ovat uistelleet verkkoihin ja puukolla raksineet uistimiaan pois verkoista tai muulla tapaa aiheuttaneet omaisuusvahinkoja verkkoihin. Koska tuo alue on suosittua uistelualuetta, olisiko tullut osakaskunnan jäsenillä tullut mitta täyteen? Uistimet saa lähes aina irti verkoista ilman puukkoakin, jos vahinko tapahtuu (itsekin olen niin tehnyt useamman kerran) ja näin ollen ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa toisen omaisuudelle. Lyhyesti sanottuna epäilen, että vetouistelijat ovat tässä kusseet omalle nilkalle.
Käsittääkseni suurinosa uistelijoista väistelee verkoilla sumputettuja alueita nätisti, eikä tuhoa verkkoja puukoilla, melkoinen olettamus. Eiköhän siellä ole nyt taustalla verkottajien suuri huoli siitä, että viehekalastajat "tyhjentävät" järven. Tämmöinen ei tule aikaan kannustamaan positiivisempaan suuntaan. Pahoin pelkään että verkot tulevat olemaan koetuksella lähivuodet..
Suurien vesien selät onkin usein valtion vesialueita, jossa sallitaan tosi vapaa kalastus. Näitä on joskus jostain syystä myös pienemmillä vesillä kylien rajojen ulkopuolella. Yksityisvesi ei ole niin ihmellinen asia kuin jotkut siitä tässä maalaa. Yksityisvesiä on Suomessa paljon, on aina ollut. Osakaskunta on useamman vedenomistajan yhteenliittymä, mutta jos ne ei liity osakaskuntaan, on ne mainittuja yksityisvesiä. Saa siellä edelleen uistinta heittää, onkia tai pilkkiä ellei siihen ole haettu kieltoa, jota ei myönnetä siks, että joku isäntä haluaa kalastaa verkoilla alueella ilman häiriötä. Peruste on tärkeä kutupaikka tms.
Ihmettelen lähinnä mistä moinen poru, ennen näitä yhtenäislupia ei ollu ollenkaan ja jokainen lupa piti hankkia vesienomistajilta paikan päällä käymällä. Yhtenäisluvat ja kalastonhoitomaksun kaltainen valtionlupa on tosi isoja asioita, eikä niitä pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Kannattaa olla tyytyväinen, että edes näin kattavia lupia saa. Ihmisille myydään Vanajan aluellakin paljon lupia, mitä vesienomistajien ei olis niille pakko myydä. Nykyihmiset, jotka ei oo nähny aikaa ennen näitä lupia, on jotenkin tottunu ihan lian hyvään. Taustalla on varmasti myös kaupungistuminen ja kokemattomuus maan ja vesienomistuksesta ja tätä kautta ymmärtämättömyys/arvostamattomuus heitä kohtaan.
Vesialueen omistaja omistaa kalat?Kyllä se varmasti aiheuttaa närää, jos itse istuttama kala ui naapurin puolelle?Pahimmassa tapauksessa naapuri vesialueen myy vielä lupia, alueelle mihin ei ole ikinä tikkua ristiin laittanut?
Niin se kala uidestaan, vaihtaa omistajaa.
Niin se kala uidessaan, vaihtaa omistajaa.
On siinä pohtimista.Josko kyseessä ei olekaan
kalat, vaan kalastajat.Kalastajat ovat osa luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen rakentamaa ajatusmaailmaa?
Käsittääkseni suurinosa uistelijoista väistelee verkoilla sumputettuja alueita nätisti, eikä tuhoa verkkoja puukoilla, melkoinen olettamus. Eiköhän siellä ole nyt taustalla verkottajien suuri huoli siitä, että viehekalastajat "tyhjentävät" järven. Tämmöinen ei tule aikaan kannustamaan positiivisempaan suuntaan. Pahoin pelkään että verkot tulevat olemaan koetuksella lähivuodet..
Vastauksesi oli provosoiva ja ristiriitainen. On varmasti niin, että me vetouistelijat välttelemme verkkoja. Ei kukaan aja tahallaan verkkoihin, kun siinä menee helposti 30 minuuttia tai tunti ennenkuin sotkusta selviää. En kuitenkaan tunne vetouistelijaa, jolla ei olisi vahinkoa tapahtunut. Nykyään lähes aina kyse on vetouistelijan omasta tarkkaavaisuudesta eli ei ole huomannut toista lippukuhoa tai on olettanut verkkolitkat väärin. On toki niitäkin tilanteita tapahtunut, että verkot on huonosti merkitty. Sekään ei anna syytä verkkojen tarpeettomalle rikkomiselle, koska muuten lopputulos voi olla sama kuin Ruskeenkärjen alueella, että omistajalla tulee mitta täyteen.
Ristiriitainen se on siinä mielessä, että selkeästi uhkaat rikkoa verkkoja (myös) tulevaisuudessa. Näinhän ei tapahtuisi, jos et verkkoihin aja.
Niin se kala uidestaan, vaihtaa omistajaa.
Ei kukaan oo väittäny, että vesialueen omistaja omistaa kalat. Ne omistaa vesialueet eli päättää niiden säännöistä ja hoitaa kalakantoja. Ei se eroa juuri mitenkään metsäalueen omistuksista. olisitko ite mielissäs jos porukka lappaa sun mailla metsästämässä kysymättä sulta lupaa eikä jätä sulle euroakaa? Niin, kantsis vähän kunnioittaa vesienomistajia, voi tulla kohta lisää rajotuksia muuten.
Laitetaan tänne livekaikuväännön ja vesialueiden omistuksen vääntöjen alle jotain kalastuskuulumisiakin. Oli kapeikoissa noin kahden viikon ottiaika varsinkin kuhalle. Itselle tuli reilun 4 kg toutain, noin 3,5 kg kuha, mitallisia kuhia muutenkin. Alamitta on nykyään 45 cm. Isomman kaliiberin kuhia oli ja melkoisia porsaita. esim. erään jigaajan saama 62cm/2,8 kg kuha.
Ei niitä kuhia tullut kymmeniä reissullaan, vaan riittävästi itselle, että pääsi syömään kuhaa, eräällä reissulla 6 mtiallista, joista kolme otin ruokakaloiksi. Kapeikoista saatiin myös ahventa, haukea ja isoja toutaimia siinä 4-5 kg pintaan.
Virtaukset olivat todella kovia, ilmeisesti juoksutettiin Lempäälästä ja Valkeakosken kautta vettä, vesi oli parhaimmillaan yli puoli metriä korkeammalla kevään matalimmasta kohdasta. Nyt virtaukset ovat vähentyneet kuin seinään, virtauksien vähentymisten vuoksi kuhat hävisivät ja sitten versus viikko sitten, niin pikkukalaa oli pintomassa paljon, joten saaliskalatkin ovat vaihtaneet paikkaa. Epäilen, että vaikka suurin osa mammoista on kutenut, niin vielä on varmaankin kutemattomia mammoja, jotka ovat hitusen myöhässä kutupuuhista. Koiraat jäävät vartioimaan mätilasteja kuhapaikalle.
Kun taas satelee vettä kunolla ja virtaukset nousee, saaliskalat palaavat isoina massoina takaisin kapeikkoihin, niin veikkaisin, että mammakuhat tulee takaisin kapeikkoihin santsaamaan.
Kannattaa olla veneilijöiden ja vesiskoottereiden kanssa varuillaan, penskat uivat siinä keskellä Mierolanvirtaa ja lilluvat virtauksien mukana, hyppiivät laiturilta veteen, uivat välillä lillumaan puoliväliin laivaväylälle. Vaikka nopeusrajoitus on 9 km/ h kapeikossa, niin henkihän siinä voi lähtee tai vammautua vakavasti, jos pahasti kolahtaa. Pari-kolme viikkoa sitten uiminen Mierolanvirrassa olisi ollut vähintäänkin kyseenalaista, kylmä vesi ja kovat virtaukset, olisi voinut napata uimarin pinnan alle, sen verran kovaa, meni virtaus vanhan sillan pilarin vierestä laiturin vierestä ja jakaantui, vesi liikkui vauhdilla eteenpäin. Pintavedessä virtaus oli kova, syvemmällä pohjan tuntumassa esim. laivaväylän kohdalla menee vielä kovempi virtaus. Samoin uuden sillan alla, ei kannata mennä räpiköimään, varsinkin kun sataa kunnola vettä, niin virtaukset nousee heti. Siihen uuden sillan viereen tulee oja, joka viettää suoraan Mierolanvirtaan, sieltä tulee alueen hulevedet, ja miljoonia litroja ryöppyää vettä tai jopa kymmeniä miljoonia litroja vettä, kun hulevettä tulee päiväkausia ojaa pitkin, siihen sillan pilarin vierustalle tulee vaarallinen "ristikkäisvirtaus", joten penskojen ei kannata mennä polskimaan.
Pari soutuvene-uistelijaa, toisessa veneessä pieni kakstahti ja toisessa sähkösurra kolaroivat keskenään Mierolanvirrassa, vetouistelivat niin lähellä toisiaan pari päivää sitten, veneet kolisi vastakkain, oli varmaan kuhankiilto silmissä, ettei huomanneet toisiaan:....:
Niin se kala uidestaan, vaihtaa omistajaa.
Ei kukaan oo väittäny, että vesialueen omistaja omistaa kalat. Ne omistaa vesialueet eli päättää niiden säännöistä ja hoitaa kalakantoja. Ei se eroa juuri mitenkään metsäalueen omistuksista. olisitko ite mielissäs jos porukka lappaa sun mailla metsästämässä kysymättä sulta lupaa eikä jätä sulle euroakaa? Niin, kantsis vähän kunnioittaa vesienomistajia, voi tulla kohta lisää rajotuksia muuten.
Kuka omistaa marjat ja sienet metsässä?Siinä varmaan sama jako kuin kaloissa.
Veden voi joku taho omistaa, kaloja ei.Metsää voi omistaa, mutta osaa sen antimista ei.
Kumma ettei, riistaa saa metsästää jokamiehenoikeudella.Kalat on sosialisoitu, jänikset
ei.Johonkin se on raja yhteiskunnassa vedettävä.
Kyse on menetelmistä millä metsän ja vedenantimista voi nauttia.
Metsän omistaja voi asettaa kiellon metsästäjälle ettei hänen alueellaan saa metsästää, vaikka valtio onkin antanut luvan marjojen ja sienien keräämiseen.
Sama pätee kalastuksessa. Valtio on antanut luvan pilkkiä, onkia ja heittää uistinta yhdellä vavalla (poislukien monet virta-alueet). Muussa mielessä vesien omistaja päättää mitä sen päälle saa tehdä (vai saako mitään).
Hyvä, että edes Marcello kirjoittaa rapsoja :)
Huomion arvoista on se, että on lupa kieltää.
Minkälainen menettely kieltoon tarvitaan, riittääkö pelkkä kyltti, en tiedä.Mutta jos kieltokyltti ilmestyy, alkaa keskustelu, vaikka keskustelu pitäisi aloittaa ennen kieltoa.
Osakaskunnan päätös riittää tai yksityisvesillä vesien omistajan päätös. Kiellot käytännössä tarkoittavat, että lupia ei myydä. Valvonta taas on vesialueen omistajan/omistajien vastuulla. Yleensä osakaskunnat nimeävät valvojat kouksissaan. Yksityisvesien osalta valvojana toimii omistaja. Valtion vesillä taas omat valvojat.
Millä perusteilla lupia voidaan olla myymättä?
Voiko perusteena olla vaikka vesialueen omistajien ns.kettuuntuminen vaikka esim.
livekalastajiin tai uistelijoihin?
Osakaskunnan kokouksiin voi osallistua kuka tahansa jolla on omistusoikeus yhteisiin vesialueisiin (kiinteistöpohjainen). Siellä enemmistöpäätös voi päättää, että vetouistelulupia ei myydä ulkopuolisille ja silloin osakaskunta jää yhteisvesialueen ulkopuolelle. Päätös saattaa olla, että osakkaat saavat ostaa vetouistelulupia vaikka niitä ei ulkopuolisille myytäisi.
Tämän tyyppiset päätökset voivat olla käytännössä hankalia päättää, jos aiemmin on ollut yhteislupia koko vesialueelle/järvelle monien osakaskuntien yli. Toisin sanoen yhteistyö osakaskuntien välillä vaikeutuu (esim tuki-istutusten järjestämisen osalta tai valvonnan osalta yms). Silloin kyse on useamman ongelman summasta eli osakaskunnat ovat erimielisiä useasta asiasta eivätkä kykene enää toimimaan yhteistyössä.
Voiko perusteena olla vaikka vesialueen omistajien ns.kettuuntuminen vaikka esim.
livekalastajiin tai uistelijoihin?
Voi helposti. Niinkuin edellä kirjotettiin, niin vesienomistaja hallinnoi kaikkea muuta paitsi jokamiehenoikeudella tapahtuvaa kalastusta ja valtionluvalla tapahtuvaa kalastusta ja niihinkin voi erityisistä syistä hakea kieltoja Elyltä. Muuten voi itse päättää alueensa säännöt ja lupahinnat. Jotenkin on kyllä aika naivi käsitys omistuksesta. Suorastaan ärsyynnytään kun vesienomistaja tekee alueellaan päätöksiä tai ei myy heille lupia. Kalakannat pitää olla kyllä hoidettuna, mutta muuten ei tarvii olla tiellä eikä omistajille kyllä rahaakaan viitti antaa heidän vesillään kalastuksesta. Taitaa olla jotain nykyajan kasvatteja, jotka on aina kalastanu läänin/valtionluvalla ja realiteetit on pahasti hukassa.
Käsittääkseni suurinosa uistelijoista väistelee verkoilla sumputettuja alueita nätisti, eikä tuhoa verkkoja puukoilla, melkoinen olettamus. Eiköhän siellä ole nyt taustalla verkottajien suuri huoli siitä, että viehekalastajat "tyhjentävät" järven. Tämmöinen ei tule aikaan kannustamaan positiivisempaan suuntaan. Pahoin pelkään että verkot tulevat olemaan koetuksella lähivuodet..
Vastauksesi oli provosoiva ja ristiriitainen. On varmasti niin, että me vetouistelijat välttelemme verkkoja. Ei kukaan aja tahallaan verkkoihin, kun siinä menee helposti 30 minuuttia tai tunti ennenkuin sotkusta selviää. En kuitenkaan tunne vetouistelijaa, jolla ei olisi vahinkoa tapahtunut. Nykyään lähes aina kyse on vetouistelijan omasta tarkkaavaisuudesta eli ei ole huomannut toista lippukuhoa tai on olettanut verkkolitkat väärin. On toki niitäkin tilanteita tapahtunut, että verkot on huonosti merkitty. Sekään ei anna syytä verkkojen tarpeettomalle rikkomiselle, koska muuten lopputulos voi olla sama kuin Ruskeenkärjen alueella, että omistajalla tulee mitta täyteen.
Ristiriitainen se on siinä mielessä, että selkeästi uhkaat rikkoa verkkoja (myös) tulevaisuudessa. Näinhän ei tapahtuisi, jos et verkkoihin aja.
Satuit juuri itse provoisoimaan turhilla syytöksille mistä en kanna taakkaa. Oletko siis ollut kiikareilla katsomassa kun uistelijat ajaa verkkojen päälle, vaiko vierästä todistanut? Oletat jälleen, että näin tehdään, typerää yleistystä. Jos verkko on huonosti merkitty, ei tämä ole missään nimessä uistelijan syy ja tuskin aiheellisesti niitä rikkoo. Ei ollut suora uhkaus täältä päin, jälleen laitoit sanoja suuhun. Itseäni ei kiinnosta vaikka motittaisivat vanajan täyteen verkkoja. Muita erinomaisia kalavesiä on Suomi täynnä.
Mielenkiinnosta kysyn: Eikö tämä osakaskunnanalue ole mennyt aikoinaan toista puolta ruskeen kärjestä pytereille? Ja nyt molemmin puolin.
Onko nykyisestä käytännöstä kenellekään hyötyä?Saako vesialueen omistajat mitään hyötyä myymistään lupatuloista?Vai ovatko haitat suurempia kuin taloudellinen hyöty?
Ei kalastuslupien myynti mikään rahasampo ole eli viimenen vaihtoehto taitaa olla se todennäköisin. Ne roposet menee yleensä kaikki istutuksiin ja pieni osa sivukuluihin.
Osakaskunnat voi yhdistyä tai vähän tuottavat osakaskunnat antaa kalavesien hoidon toisen hoidettavaksi. Näin etenkin pienemmillä ja hajanaisemmilla vesillä.
Osakaskunnat toimivat kuin yhdistykset. Niiden on tehtävä kirjanpito/tilinpäätös (ei kuitenkaan ole tilintarkastusvelvollisuutta) ja ilmoitettava verottajalla sekä PRH:lle yms. Toisin sanoen ne eivät tavoittele voittoa (eli tulot ja menot on pidettävä tasapainossa), koska voitoista verottaja ottaisi oman siivunsa. Valtaosa tuotoista menee tuki-istutuksiin, 10-20% lupien myyjille ja loput muihin pienempiin sivukuluihin (esim. muovisten lupamerkkien painattamiseen/hankkimiseen yms.). Kertaluontoisesti joskus kunnostetaan kutupaikkoja (etenkin jos niitä on vesialueilla vähän), teho pyydetään särkikaloja tai tehdään pienimuotoista tutkimustyötä (josta ELY saattaa maksaa suurimman osan) tai muuta vastaavaa. Riippuen siitä kuinka paljon on järkevää laittaa rahaa tuki-istutuksiin, se säätelee yleensä lupien hintoja. Pyrkimyksenä osakaskunnilla on, että ulkopuolisten kalastus/ravustus on kalliimpaa kuin osakkaiden. Muistaakseni yhden kesän siian ja kuhan poikasten hinnat ovat 7-8 kpl per euro (tai ainakin ennen olivat) ja usein niitä istutetaan vuosittain tuhansia tai kymmeniä tuhansia riippuen kalastusalueen koosta ja lupatuloista.
Osakaskuntien suurimmat huolenaiheet tällä hetkellä ovat laskevat lupatulot. Osakaskuntien jäsenet ovat ukkoontuneet (kuten myös metsästysseuroissa), joten kaikki eivät enää kykene kalastamaan tai eivät muuten vain enää osta lupia entiseen malliin. Ulkopuoliset taas kalastavat yhä enemmän valtionluvilla, koska heille yksi vapa riittää. Noin yleensä ottaen kalastus harrastuksena on aleneva. Vielä noin 10 vuotta sitten, valtio keräsi kalastuslupatuloja yli 10 miljoonaa euroa. Nyt se lienee noin puolet(?) siitä. Näin ollen valtion jyvittämä osuus osakaskunnille on pienentynyt vuosien varrella. Yksi mahdollisuus olisi nostaa osakaskunnissa sisäisten lupien hintoja, mutta se pitäisi tehdä yhteiskalastusaluepohjaisesti (kalat kun eivät tunne osakaskuntien rajoja) ja aina löytyy osakaskuntia, jotka eivät näe sitä tarpeelliseksi (esim. Etelä/Keski-Päijänteellä on 48 osakaskuntaa yhteiskalastusalueella ja muutama erimielinen riittää kaatamaan ehdotukset).
Yksityisvesialueilla tilanne voi olla toisenlainen. Paperityö saatetaan nähdä työlääksi ja monimutkaiseksi, kun verottajakin muuttaa plakaattien pohjia muutaman vuoden välein (vaikka olisikin aiemmilta vuosilta mallit olemassa). Helpompaa ja tuottoisampaa lienee vuokrata yksityisvedet ulkopuolisen tahon käyttöön (esim. ammattikalastajan tai kalastusoppaan) ja siirtämällä valvonta- ja istutusvelvoitteet yms. sopimukseen mukaan. Sekä sallimalla oman kalastuksen vanhaan tapaan.
Oisko kellään antaa hyviä kalapaikkoja kuhanselällä tai sen lähettyvillä.
Senverran voin valasta asiaa että ne oli ennen tyrvännön vesialueeseen yhdistetty ilman kyselyitä mutta kun tyrväntö alko ahnehtiin lupaasioidensa kanssa niin ei heidän ainakan tarvii kalastella enään tolla siirtolaisten vesialueella
Sen verran voin antaa että Kuhanselälle ei ole mitään asiaa vielä reiluun viikkoon. Koko Kuhanselän alue on rauhoitettu kaikelta kalastukselta kuhan kutuajan.
Sivut
Lisää uusi kommentti