Silloin kun itse nuorena kossina miesten mukana veneessä olin, niin ne äijät kyllä
kantoi kalat suoraan ruoaksi.Ei niitää jatkokäsitelty missään keittiössä.
Kala suolistettiin heti veneessä, tähteet peräveteen/lokeille.
Silakka-aikaan tietysti toista.Teistä monikaan ei ole ollut paatissa tai veneessä
jossa on silakkaa puoleen sääreen, ellei ruumaan uponnu?
Kyllähän se sellaista on...romutuspalkkiot maksettiin siitä, että Latvia, Liettua ja
Puola saa jatkaa Itämeren ryöstökalastusta EU:n luvalla
Kyllä se kapteeni Findus on oikessa on:Syökää vastuullisesti pyydettyä kalaa, ja
älkää missään nimessä fileoiko sitä muovisella alustalla.Vaikka se olisi kierrätysmuovia.
Kierrätysmuovi lisää mikromuovin määrää, siinä kuin kivi hiekkaa.
Hiekka taas muodostaa hiekkarantoja, jotka ovat ihmisten suosiossa.
Emme todellakaan halua, että rantamme ovat mikromuovirantoja, sillä kauneimmat
valkoiset hiekkarannat eivät ole muovia, vaan hiekkaa.Näistä valkoisista rannoista
pääsemmekin kätevästi aiheeseen....perkuualustaan.Maailmalla nähnyt jos jonkin
näköistä, mutta kotona on niin, että rannassa peratessa on jo mielikuva, miten tästa
eteenpäin.Jos sitten kotona tulee katumapäälle, niin rouva antaa leivin-tai
uunipaperin jonka päällä sitten saa toteuttaa unelmaa.
Rouva sitten vaivauteena kehuu, että onpa se iso! Herrajumala!Miten sä ton teit?
Siis, aivan karmeen kokonen.Oliks teit monta?Mitä muut sai....tätä jargonia sitten.
Sit kylmästi totee, ett, kulta ,eihän tää ole kuin pala siitä mitä panin pakkaseen...