On tullut huomattua, että vesistöt on erilaisia, eli eri vieheet. Joten tuohon kysymykseen ei ole suoraa vastausta.

Toinen vaihtoehto mulla olisi pyhäjärvi. Paljon on kalaa, mutta millä sitä saa?

Googlaamalla tai yuotubesta löytyy paljon tietoa, mutta perusteet: 6 tuuman kaira, kaiusta apua, tavallinen pilkkivapa riittää, pilkkeinä kalajigi, tasapaino, lusikkauistin värikoukulla tai alumiininen jasu pystypilkki.
Uitto saa olla rauhallista, sillä kuha voi tulla ensin vain tarkkailemaan pilkkiä.
Ottipaikat lähtisin hakee 4-6 metrin vedestä ... no se riippuu järvestä, sillä on vaikeita tai erittäin vaikeita pilkittäviä kuhajärviä talvella, merellä helpompaa.

Näin on, lähetään kotoo muijaa pakoon yksin jurottaa avanolle.

Minulle kelpaisi ihan vaikka alamittainenkin kuha, kunhan voisin sanoa että olen kuhan pilkillä saanut päitsiltä.
Niitä en sieltä enempää pilkkimään ala, jos nyt yhen jollain keinoin saisi pilkkiin osumaan. Kuten joskus kertonut, en tiedä ketään joka olisi päitsistä talvella kuhan pilkkiny,olisin vissiin ensimmäinen ainakin meijjän kylällä.

Tuolla joku hupiukko anto vinkiksi mennä 4-6 metrin vedelle, ei hyvää päivää.
Eihän päitsiltä löydy kuhaa noin matalasta kesälläkään kutuajan jäleen.
Verkoista, jotka on 20-30 etrin vedellä kuhat tuppaa olemaan liinan alapäässä.

Jos ei päisille ole tietäjiä niin jätetään aihe, verkoilla kyllä tulee sen mitä mautonta kuhaa viihtii syojä.

Olisiko sitten vinkkiä miten saisi pilkkiin vilekoon ahventa, sellasta 200-250g riittäisi enemmän kuin hyvin.
Viimeksi yhtä kahta sattumaa enemmän niitä saanu vissiin 80-90 luvulla jäältä pillkimällä, eipä noita liiemmin ole kesälläkään enää aikoihin tullut.

Täällä se hupiukko;)
Täytyy sanoa, että merpilkkikuhat (+joki) olen saanut 1-7 metrin vedestä.
Ja järvikuhat 6-7m vedestä eli metri tuli lisää, muistin väärin.
Ja eihän kuhia edes kannata pilkkiä yli 10m vedestä, tai niin ne väittää, sillä alamittaiset kuolee vapauttamisen jälkeen.

Nyt voi vain hupiukko surkutella niiden puolesta, jotka asuu huonojen kuhavesien äärellä, missä kalat ovat syvällä.

Kyllä on pilkintä kovvoo hommoo kun ei yksin saa omia kalapaikkaa, aina on joku kiikarilla kyttäämässä.
Ja lumeenkin jää jäljet, että missä on kuljettu ja reikiä porailtu.
Itse kun aloitin talvikalastuksen noin 30v sitten, niin kun konkarilta kyselin neuvoja, niin ne oli, että hommaa kiikari. Sekä jos jossain on yli autokuormallinen kalassa, niin sinne muiden sekaan vain, sillä siellä on yleisesti tunnettu kalapaikka, voi mennä sekaan.
Ja itse kyllä kerron ottivälineet ja suunnilleen, että mistä on tullut. Antaa hyvän kiertää, kun on itsekin saanut vuosien aikana apua.

Jos on jo ikää tullut jo riittävästi kun mullakin reilusti yli kuusikymmentä, niin on syytä ottaa jo vähän rauhallisemmin, niin on kivempi.
Ja ruokaa saa kaupastakin eikä se saaliskaan enää niin tärkeää ole, kun jäälle mennään rentoutumaan yksin tai ruuhkapaikoille.
Ja se kaiku on ihan mielenkiintoinen, sillä se antaa viihdykettä, jos on hiljaisempi syönti, saapahan nousevia ja laskevia käyriä seurata.

Huomenta vaan. Meinasin lähteä pilkille mutta tuulee kovasti, ja kohta taas on pimmeetä.