Eräs hyvä esimerkki tästä on, kun aluksi vuonna 2001 Utsjoen kunta käynnisti hankkeen, jossa suunniteltiin pohjaveden ottoa pullotettavaksi Sulaojan lähteen läheisyydestä. Vettä oli tarkoitus ottaa 1 300 m³/vrk ja pumppauskaivon oli määrä sijaita 120 metrin päässä lähteestä. Hanke herätti voimakasta vastustusta muutamien paikallisten saamelaisten taholta ja siksi kunta vetäytyi hankkeesta.

Tämän jälkeen vuonna 2016 eräs Utsjokilainen yrittäjäryhmä pyrki vuokraamaan maapalan ja haki Metsähallitukselta lupaa perustaa Utsjoen samaiselle Sulaojan lähteelle huomattavasti pienimuotoisempi vedenpullottamo. Maa-alue kuuluu SUOMEN VALTIOLLE ja on siten Metsähallituksen hallinnassa. Alueelle oli tarkoitus rakentaa pieni noin 100 neliömetrin pullottamorakennus vain noin 20–30 m³/vrk vedenottoa varten, jonka hydrologinen vaikutus olisi sulaojan lähteeseen riippumattomien asiantuntijoiden mukaan olematon, käytännössä nollatasoa. Pullottamo olisi sijainnut tällä kertaa vielä selvästi saamelaisten "muinaismuisto suojelualueen" ulkopuolella, vanhalla soramontulla.

Tämäkään ei käynyt muutamille saamelaisille, hanke kohtasi taas voimakasta vastustusta ja siksi Metsähallitus ei vuokrannut maa-aluetta yrittäjille ja antanut lupaa vedenpullottamon toimintaan.

Hanketta vastustaneiden saamelaisten Perusteluna oli se, että "pullottamorakennus vaikuttaa ympäristöön ja paikka on saamelaisten "pyhä alue",

"ja koska lähteen vesi on pyhää ja sillä on parantava vaikutus, ja lisäksi ne maat (oikeasti Suomen valtion) kuuluvat niille samelais-suvuille, jotka ovat siellä porojen kanssa aikoinaan eläneet. Vesi otetaan samasta paikasta ja se vaikuttaa lähteeseen, oli pullottamo sitten kilometrin tai kahden päässä".

Tälläisilla valheilla siis hanketta vastustaneet perustelivat asiaansa, vaikka;

1) Ne maat kuuluvat Suomen valtiolle ja ovat metsähallituksen hallinnassa, eivät saamelaisten

2) 20 - 30 kuution vedenotto vuorokaudessa lähteestä joka tuottaa vuorokaudessa vettä 400 litraa sekunnissa ja 35 000 kuutiota vuorokaudessa, ei vaikuta tipan vertaa lähteeseen, sen vedenmäärään ja hydrologiaan.

3) Se että paikka on saamelaisten mielestä pyhä ja vedellä on "parantava vaikutus" ei kestä mitään tarkastelua ja voi toimia perusteluna. Uskomukset ja taikausko ei ole missään asiassa mikään perustelu.

Kaikki tämä yritteliäisyys torpedoitiin lopulta näin muutaman paikallisten saamelaisten vastustukseen. Paikallisten joiden perusteluna on alueen "pyhyys" ja jotka näköjään haluavat tehdä Utsjoesta jonkinlaisen ulkomuseon, jossa ei voi yrittäjät yrittää ja mitään luonnonvaroja, edes vettä, ei voi edes erittäin pienessäkään mittakaavassa hyödyntää. Osansa on varmasti tässä supisuomalaisella ja supisaamelaisella kateudella, jos joku saisi mahdollisuuden tehdä tuossa rahaa ja saada yritykselleen tuottoa.

Näin kommentoi yrittäjä Veikko Porsanger - itsekin saamelainen - joka haki lupaa yhteistyö kumppaniensa kanssa sulaveden vedenpullottamoon. Suora siteeraus:

"Määrät, mitä meillä on tarkoitus siitä ottaa, ovat hyvin pieniä siihen nähden, mitä lähde tuottaa. Näillä määrillä ei ole mitään hydrologista vaikutusta lähteeseen. Tietenkin tällä olisi erittäin suuri markkina-arvo, kun kyseessä on Euroopan suurin luonnonlähde. Vettä kyllä löytyy vaikka mistä, mutta se on erilaista vettä ja sen markkinointiin on erilaiset kriteerit, kuin tämän kaltaisella ainutlaatuisella vedellä."

"Lähteellä on loistava sijainti pullottamosuunnitelmiin nähden, sillä se on aivan lähellä tietä. Siksi haluan pitää tästä suunnitelmasta vielä kiinni. Hanketta on vastustettu sillä perusteella, että kyseessä on saamelaisten pyhä paikka. Me hakijat puolestaan korostavat hakemuksessaan, että kyseessä on saamelaisten henkilöiden kesken perustettava osakeyhtiö, joka toisi työpaikkoja ja verotuloja Utsjoelle.

"Sitten jos eivät saamelaiset saa valtion mailla tehdä mitään, EIVÄTKÄ SAA MINKÄÄNLAISIA MAHDOLLISUUKSIA, ASIA ON SITTEN LOPPUUN KÄSITELTY JA TÄÄLLÄ SAAVAT KAIKKI YRITYKSET LOPETTAA TOIMINTANSA. Täällä on kuitenkin luonto tärkein luonnonvara. Jos me emme sitä voi hyödyntää mitenkään, mitä mahdollisuuksia meille sitten jää", kysyy Porsanger.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009163149.html
Välikevennys. Taimen oli tarkkana.

Oiskohan kyse yksinkertaisesti siitä, että he eivät ole ymmärtäneet tilannetta? Muuten kuulostaa hyvin oudolta.

Tämä Tenojoen lohen hätä on ollut tiedossa jo 2000-luvun alussa tulevana haasteina.

On esitetty rakentaviakin ratkaisuja matkan varrella. Professorit ovat ehdottaneet lohen ajoverkkojen ja siimakalastuksen rajoittamista merialueilla lohen paremman geeniperimän turvaamiseksi, tarjoten tilalle rannikolta ja joesta tapahtuvaa pienimuotoista lohenpyyntiä. Keväinen kulkutuspyynti on lohen kalastusmuodoista tuhoisin! Varsinkin kulkutuspyynnin siirryttyä hitaasti virtaavista suvannoista perämoottorien myötä voimakkaammin virtaaviin koskiin.

Kannanvaihteluista on ollut tietoa ihan kalastuslehdissäkin,. Tenolla on lohen kannanvaihteluissa havaittavissa sekä lyhyttä (6-9 vuoden) että pitkäjaksoista (20-30 vuoden) kannan vaihtelua vuosien välillä. Huonon lohivuoden osalta on aiemmin osattu turvautua tulevaan aikaan, ja malttaa mielensä yhden kesän osalta. Mihin tämä maltti on kadonnut 2020-luvulla?

Olihan niitä muitakin kampanjoita ja yrityksiä lisätä tietoisuutta lohen suojelemiseksi. Tenon lohipörssit ja ilmoituskaavakkeet lohenpyynnin tilastotiedon keräämiseksi. Kalastuslupatulojen analysointia pyyntipaineen selvittämiseksi. Pelastetaan Villilohi -kampanja. Ja monien, monien kokeneiden - osa jo edesmenneitä - lohimiesten haastatteluja niin suurissa kuin pienemmissäkin kalastusta käsittelevissä lehdissä.

Turhaa, kaikki turhaa.
Ja kerronpa teille vielä muutakin; sama huoli on kulkenut näkymättömänä koko ajan Tornionjoen lohen tulevaisuudestakin.

Tenon ohella myös Pohjois-Norjan lohijoet ovat taantuneet, eikä kutukaloja tahdo jokiin riittää. Tämä siitä huolimatta, että kiintiöitä ja muita rajoituksia on noudatettu vuosia. Norskit onneksi seuraavat tilannetta valppaasti, ja tarvittaessa sulkevat joen kalastukselta kesken kauden, kuten viime kesänäkin meneteltiin usealla joella. Keski- ja Etelä-Norjassa on kuitenkin saatu hulppeita lohisaaliita useampana vuonna. Mikähän pohjoisessa mättää?

tuohon hintaan saa kyllä onkia ihan oikeaakin lohta. en missään tapauksessa maksaisi tuota lupaa tenolla. ensinnäkin alajoella on kyttyrät kalastettu niin vähiin että saalista tuskin edes saa. toisekseen vastustan ehdottomasti tenon idiotismia joka rajaa virvelin käytön vain paikallisille. mutta niinkuin on monesti sanottu twenon lohestaja on niin saakelin saapas että varmaan noitakin luvan ostajia olisi. tenolla on viimeiset 20vuotta myyty vain teoreettista mahdollisuutta saada lohi, niin kai se teoria kelpaa kaikkiin muihinkin lajeihin.

Kyttyröiden torjuntaan. Monia kysymysmerkkejä tuossa joita juttu mainitsee.
https://metsastysjakalastus.fi/koko-tenojoki-aidalla-kiinni-norjalla-hur...