Lisään tähän tietoja omasta verkonuittohärvelistä mikäli jollakulla on ollut tarvetta vastaavalle.
Yksin järvellä turatessa narujen uitto ei ole ollut kovinkaan helppoa puuhaa. Torpeedolla narut saa vedettyä mutta varsinkin viime vuosina lunta on ollut niin paljon että laitteen haeskelu on aiheuttanut töitä.
Aapo Viinamäki (löytyy Youtubesta) rakenteli muutama vuosi sitten hienon pyörävetoon perustuvan laitteen josta heräsi tarve oman tekemiseen.
Pyöräveto on teknisesti hankalahko toteuttaa varsinkaan kun metalliverstasta ei ole käytössä. Joten päädyin ”quick and dirty” tyyppiseen ratkaisuun eli turbiinimoottoreihin.
Toinen ongelma on se että miten saa tehty vedenpitävän laatikon joka on helposti avattavissa. Ajattelin tässäkin kohtaa etsiä paikan jossa aita on korkein ja mennä siitä ali: rungoksi vedenpitävä salkku Clas Ohlsonilta.
Runko: https://www.clasohlson.com/fi/Laukku-vesi--ja-pölytiivis,-IP65-/p/41-1729
Moottorit (2 kpl): https://www.underwaterthruster.com/products/apisqueen-u2-12v-300w-underw...
Ohjain + vastaanotin: https://www.rhs.fi/rc-tarvikkeet-1/radiolaitteet/radio/fly-sky/flysky-fs...
Moottorit ja ohjaimen tilasin Aliexpressiltä, jostain syystä sivun ei nyt toimi.
Rakentaminen:
1. Laatikon kanteen reikä pleksille, tiivistys Sikaflexillä.
2. Moottorit kylkeen kiinni ruuveilla ja sikaa kantoihin
3. Holkkitiivisteillä moottorin johtojen läpivienti laatikkoon ja reilusti sikaa ympärille
Em moottorit hyväksyy jännitteet 8-16 V. 8 V riittänee mutta 16 voltilla tehoa on siinä määrin että voinee hinata venettäkin.
Akuiksi laitoin lasten radio-ohjattavien akkuja 2 x 2s (sarjaan), valoina toimii vanha taskulamppu strobomoodissa ja vanha fillarin takavalo.
Jos meinaa tehdä samanlaisen kannattaa ehdottomasti hankkia eri suuntiin pyörivät moottorit (CW ja CCW). Mulla on kaksi samaansuntaan pyörivää moottoria jolloin propellin pyöriminen aiheuttaa itsessään vahvaa kiertymistä suoraan ajettaessa. Saanee ainakin osittain korjattua lähettimen säätämisellä.
Laatikko pitää kuin pitääkin vettä vaikka etukäteen tätä hiukan pelkäsin.
Em laatikko vaatii reilusti lisäpainoa jotta nosteen saa järkeväksi. Omassa laatikossa n 8 kg tuntuu toimivalta,
Parannettua pyörää siis keksimässä tuolla härvelillä. Uittolaitteiden suurin ongelma, näkyvyys ja kohdistaminen oikeaan paikkaan paksun jään aikaan, taisi unohtua. Tai on vielä mietintämyssyssä. Kaupan hyllyn härvelit tekevät nuo "keksinnöt " jo ennestäänkin. Mutta kukaan ei ole niin viisas kuin insinööri. Paitsi diplomi-insinööri.
Mielestäni aloittaja juuri sen paikantamisen takia alkoi tuota värkkäillä, niin kuin hän alussa mainitsee...
Oittolaitteita on kahta eri tyyppiä. Toisella uitetaan verkkoja ja toisella verkkonaruja. Tämä lienee narunuittolaite.
Aloittajan ideasta ei käy ilmi miten laite paikannetaan jään alta jos se ei näy sohjojään tms. takia edes valoilla. Ohjainlaitteet eivät paikanna vaan ohjaavat laitetta johonkin päin.
Hieno tuo härpäke on.
Olisi hienoa, jos jotkut tahot alkaisivat valmistamaan parempia narunuittolaitteita kuin nykyiset mekaaniset. Tarvitaan siis ainakin kaksi tahoa, jotka siihen ryhtyisi, jotta hinnat saataisiin riittävän alas kilpailun vuoksi.
On oletettavaa, että hinnat saatisiin noin 150-200€ välille, jos tulisi pari valmistajaa markkinoille.
Oikeaa verkonuittolaitetta käytettäessä ei sitä tarvitse lainkaan paikantaa jään alla. Samoin verkkojen laskuun riittää yksi avanto. Huonona puolena sillä on hiukan hitaampi ja työläämpi verkkojen lasku.
Oman kokemukseni mukaan narunuittolaitetta kannattaa käyttää, jos verkot laskee samalle paikalle pitkäksi aikaa. Verkonuittolaite taas soveltuu satunnaiseen tai lyhytaikaiseen verkotukseen tai, jos haluaa usein siirtää verkkoja ja kokeilla kalastusta eri paikoista.
Lisää uusi kommentti