Miksi ahven siirtyy matalaan paksun lumen aikana
29.11.2022 - 23:32
Viime talvena etelärannikolla oli tosi paksu lumi.suurimmat ahvenet ja suurimmat määrät tulivat 0.3- 1.5 m vedestä .hyvistä lahtivesistä mistä normisti tulee karkeaa 3 -5 m syvyydestä sai onkia tyhjää mutta kun meni polvi syvyyteen niin kyllä löytyi kalaa.sama ilmiö on havaittu.muina lumi talvina ,on vaan niin hölmön tuntuista painaa reikää puolen metrin veteen.meni muuten teriä useampi.olisko jollain edes teoriaa miksi näin käyttäytyvät.
Paksu lumi estää valoa tehokkaasti. Matalassa ahven näkee saalistaa hieman paremmin. Saman ilmiön näkee kovan lumisateen jälkeen; aapo ui matalaan.
Kala on siellä missä sen ravinto on. Pitäisi ennemminkin kysyä miksi ravinto pakkautuu rantaan/matalaan. Oletko kaloja avatessa huomannut katsoa mitä ahvenet ovat syönneet, jotta asia selviäisi?
Ravinnon lähteen selvittämisen jälkeen on myös helpompi tarjota sopivaa pilkkiä kalantulon maksimoimiseksi
Valon määrä, niinkuin mainittu, matalassa ahven näkee saalistaa hieman paremmin. Jos ravintokalat ovat pakkautuneet matalaan, niin ahven tulee perässä. Niinkuin mainittu yllä, kannattaa varmaan avata ahvenen vatsat, mitä sieltä löytyy, niin näkee, mitä saaliskalaa ovat syöneet.
Happitilanne, onko noissa perinteisissä paikoissa happikatoa, paikat jäätyi aikaisemmin--veden kierron/täyskierron ollessa kesken.
https://www.vesi.fi/sanasto/tayskierto/
Matalammassa vedessä mahdollisesti enemmän happea, rannan lähellä voi olla näitä lähteitä, pohjavesialueita tms. jotka pulppuaa vähitellen happirikasta vettä maaperästä jääkannen alta.
Mä sain viime talvena matalasta kaislikon vierestä yhdestä ja samasta reiästä ihan peräkanaa 37 ahventa ylös. Vettä jään alla oli vain 30cm ja lunta jään päällä noin 20cm. Kalaa tuli niin nopeasti kuin vain ehti nostaa mutta syönti loppui kuin seinään kun aurinko alkoi laskea eli alkoi hämärtää.
Siinä tilanteessa tai oikeastaan jälkeenpäin huomasi kuinka ahne ihminen on. Nostaa kalaa ylös niin kauan kuin sitä tulee. Puolustuksena voin sanoa että kyllä ne kaikki syötiin. Isoimmat paistoin pannulla ja lopuista tein purkkikalaa.
Suurempien ahventen vatsassa on pieniä särkiä ,samaa ravintoa on myös kun tulee syvemmältä.pienempien vatsassa on usein päiväkorennon toukkia.viime talvena ei tuo kaislan vierus n.2-3m vesi antanut mitään vaan piti onkia todella matalaa niin Loviisan ,Pernajan sekä ahvenkosken lahdella.eli tuollaista tavallaan tyhjää rantaa missä ei juuri kasvustoaa ollut.viikon päästä kun meni samaan paikkaan nousi lurat jäälle kun vesi oli laskenut.muistaskseni kilpapilkintä blogissa on vastaavaa havaintoa.sitä en tieda onko järvillä sama juttu.lunta jäällä oli varmaan 50-70 cm
Ei ole järvellä lainkaan sama homma
Miten lumen massa, voisiko vaikuttaako paineena jään päältä veteen?
Todennäköisempää että liittyy kuitenkin valoisuuteen ja ravinnon saatavuuteen kuitenkin.
Merellä menevät sinne matalaan syömään simppuja kun ovat kudulla.
Ahvenet siirtyy syvemmälle mitä vedet kylmenee.
Keskitalvella parempi ahvena löytyy yli kympin vedeltä kuhan ollessa yli kahessakympissä.
Keskitalvella parempi ahvena löytyy yli kympin vedeltä kuhan ollessa yli kahessakympissä.
Ai merellä? Tuskinpa. Järvellä kyllä, mutta tässä puhuttiin merestä.
Lisää uusi kommentti