"Kun nämä koskien kunnostukset ovat menneet päin prinkkalaa vähän joka puolella, niin eikö nyky tietämyksellä voitaisi korjata ne pilalle laitetut kosket. Kyllä sieltä valtion pussista täytyy löytyä sen verran maasua että korjaisivat jälkensä."

Kyllä niitä on ollu ihan onnistuneitakin. Se pitää myös muistaa, että tuloksia ei todellakaan synny heti ja tulokset pitkittyy, jos samaan aikaan kalastuspaineelle ei tapahdu mitään.(koskee myös ja etenkin järvialueita)

Kaikista älyttömimpiä juttu on ollu, ku jotku on ollu purokunnostuksia vastaan. Kuulema tuottavat vaan paikallista kalaa.(ei suoranaisesti liity topikkiin) Täähän ei pijä paikkaansa. Ku pankki täyttyy ja ravintokilpailu menee liian rajuks osa kaloista lähtee väljille vesille. Sama koskee varmasti koskialueita. Luulen, että nää karut uittorännit ei oo ollu ravinnon suhteen mitään parhaita paikkoja ja tätä kautta kalat on lähteny jo melko pian lätkimään. Tulleet sitte isompana takas kudulle tai vaikka salakoiden peräs. Nytku tämmönen ränni kunnostetaan, ni olettasin, että ravintotilanne paranee pikkuhiljaa, kala viihtyy ehkä paremmin alueella ja lähtö läskiytymään heikkenee etenkin, jos kalakanta ei pääse kasvamaan siihen pisteeseen, että kilpailu pakottas osan hakemaan saikkaa järvialueelta. Isot vaeltajat on käytännössä kalastettu likimain loppuun. Pankki on tyhjä. Enää on jälellä tammukoitunutta paikalliskalaa. Toimenpiteet mitä pitäs tehä on selvät, mutta tuulimyllyjä liikaa.

Pankin pitäs antaa kasvaa riittäviin mittoihin, että osa kaloista lähtis taas järville. Tätä kautta saattas myöhemmi syntyä taas isoa vaeltajaa. Eiköhän tuo vaellusominaisuus oo enemmän tai vähemmän kaikilla taimenilla. Syitä lähtöön on monia. Toki se on totta, että vaeltajan kutupesät on isoja ja vaatis tilaa ja tietty genetiikka menee varmasti niin, että vaelluksen tehny taimen tuottaa suuremmalla todennäkösyydellä vaellukselle lähteviä taneleita. Nää on vaan valitettavasti kalastettu kutakuinki loppuun ajansaatossa. Lähtökohtasesti pitäs alottaa nollista.

Kyllä se epäonnisia kunnostuksia pahempi syy isojen taimenten katoon on yksinkertasesti liikakalastus.

Mitä se järvitaimenmamma tekee silloin kun se
tulee kutupaikalle, jossa on liikaa kiviä? Syökö
se omat mätijyvänsä vai turvautuuko ihan oman
käden oikeuteen? Itse en usko, että taimenmamma
voisi enää muuttaa mieltään siinä vaiheessa, kun
on vatsa mädistä pinkeä.

Kyllä se taimen kutee siihen koskeen, mihin se on
leimautunut. Siitä se valitsee parhaan saatavilla
olevan paikan. Taimen on kyllä melko joustava
noiden kutupaikkojen suhteen, sehän yrittää kaivaa
vaikka betoniin reiän, jos ei muuta ole
saatavilla.
Vaeltavan taimenen "silmää miellyttävien"
kutupaikkojen puute ei voi mitenkään selittää
järvivaeltajien puutetta.
En myöskään usko että järvivaeltajan mäti ei
kehittyisi samanlaisessa kutupesässä kuin
tammukankin mäti. Jossain muualla vian on siis
oltava, kun tammukoita koskissa kumminkin riittää
(ainakin kaikkein kivikkoisimmissa koskissa ;)).

Selitäpä nyt onni miten ne kivet käytännössä
estävät taimenen lisääntymisen!

Järvitaimenen kysymykseen:
Ensinnä: tutkijat ovat aivan samaa mieltä. Iso taimen vaatii tilaa ja tekee 2-3 metriä pitkän kutupesän.
Toiseksi: Kutupesään pitää muodostua alipaine.
Tällaisessa paikassa kala pysyy paikoillaan lähes tulkoon uimatta.
Naaras kaivaa ja kokeilee makaamalla muodostuuko pesän pohjaan imu. Jos ei, mätimunat eivät pysy pesässä.
Virran suunnassa peräkkäin olevat kivet muodostavat akanvirtoja ja pyörteitä.
Rinnakkain olevien kivien väliin taimen niinkin kutee jos virta ei muuten ole liian pyörteinen.
Näitä asioita voi aikoinaan tarkkailla ihan itse.

Konnekosken kalataloudellista kunnostusta aloitellaan nyt: https://www.sisa-savolehti.fi/paikalliset/5449121

"Järvitaimenen ja samalla muidenkin Konnekoskessa kutevien kalojen lisääntymis- ja poikastuotanto-olosuhteet paranevat, kun kosken kunnostus saadaan valmiiksi. Hankaveden ja Konneveden yhdistävän vesiosuuden kunnostustyöt ovat parhaillaan käynnissä."