Tuo perustuu vapaaehtoisesti tehtyihin saalisilmoituksiin eli valtaosa saaduista kaloista on tuon ulkopuolella. Jos sinä olet saanut 2 taimenta niin sehän on vain sinun subjektiinen kokemus. Ei se meinaa etteikö joku saisi joka reissu taimenen. Ja riippuu myös millainen vesistö on kyseessä. Ainakin omalla kotiseudulla olen varma että jos joku pappa sattuu saamaan rasvaevällisen taimenen niin siitä pidetään vain turpa kiinni ja se syödään. Ikäänkuin lakia ei tarvitse noudattaa kun kukaan ei sitä valvo.

Todellakin voin tuomita verkkokalastajat, koska isolta osalta se taimenkantojen heikko happi johtuu heistä. Joskus oli tutkittu että eräälläkin järvellä 90 % istukkaista päättää päivänsä verkkoon. Sama norpan kanssa, vaikka tehdään suojelutoimia niin kanta kasvaa varsin hitaasti, eli norppia jää pyydyksiin reilusti enemmän mitä niistä tehdään ilmoituksia. Itse kannattaisin lohikaloille täysrauhoitusta niin koskilla kuin järvillä siihen asti että kannat saadaan kasvuun. Mutta voin vaikka vannoa että verkkomiehet eivät tähän suostuisi. Ei mene omaan oikeustajuun että kenenkään harrastaminen menee lajien suojelun yläpuolelle.

"Verkoilla saatiin 36 prosenttia saaliista, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 31 prosenttia. Katiskan ja rysän osuus saaliista oli 18 prosenttia (vuonna 2018 yhdeksän prosenttia). Vapapyydyksistä saalista saatiin eniten heittovavalla ja vetouistimella, yhteensä 28 prosenttia kokonaissaaliista."

Eli 67 % saaliista saadaan pyydyksillä ja täällä väitetään että suurin osa saaliista saadaan mukamas aktiivivälinein. Hauska ukko.

Katsokaa tämän sivun alalaidasta: https://www.luke.fi/fi/tilastot/vapaaajankalastus/vapaaajankalastus-2020 linkki "Vapaa-ajankalastuksen saalis pyydyksittäin". Sieltä voi katsoa kalalajeittain miten vapaa-ajankalastus jakautuu per pyyntimuoto, Sitä linkkiä olen tähän nyt pariin otteeseen yrittänyt laittaa, mutta se ei onnistu jostain syystä.

Esimerkiksi yllä olevaan 36% lukuun pyydyskalastukseen on mahdutettu esim ravut ja muikku, jotka ovat lähes täysin aktiivikalastuksen tavoittamattomissa.

Jos tarkkailette taulukosta miten saaliit jakautuvat esim lohen, taimenen, järvärin, nieriän, kuhan ja hauen osalta, niin aktiivikalastusvälineet vievät ja pyydyskalastajat vikisevät. Tilastojen mukaan kala on nostettu eli tapettu. Jos tilastoihin lisättäisiin C&R kalat, se olisi aivan jotain muuta.

Data pohjautuu 11 000 henkilön saalisraportteihin. Se on toki vähän, jos on 1,5 miljoonaa kalastajaa per vuosi, mutta lienee kuitenkin tilastollisesti riittävän hyvä antaakseen osviittaa.

Ja lainvastaiset saaliit jäävät tietty pois tilastoista

LUKEn tilastoista selviää vuoden 2020 osalta seuraavaa. Kun lasketaan yhteen järvilohi, kirjolohi, merilohi ja taimen,
niin verkko, katiska, merta ja rysä saalis oli 103 tonnia. Vastaavasti näiden osalta pilkkivapa, onki, heittovapa, perhovapa ja vetouistin saalis 815 tonnia. Mahdollisesti kuitenkin suurin osa kirjolohisaaliista aktiivivälinein on peräisin istutuslammikoista. Ilman kirjolohia luvut ovat 93 ja 449 tonnia, eli passiivisaaliin osuus on tällöin n. 21%. Kuten yllä todettiin, laittomia saaliita tuskin näihin tilastoihin ilmoitetaan, ne jäävät arvaioujen varaan.

Kalastajat voivat ilmoittaa Lukelle saalistaan omakala.fi aplikaatiolla.

Ilmeisesti hallitus on valmistellut lakiasetusta, jonka mukaan uhanalaisten kalalajien saalisilmoitus tulisi pakolliseksi. Aika näyttää miten sen osalta käy.

Samalla tavalla riippumatta pyyntimenetelmistä eli se sitten livekalastaja tai pena, niin omakala.fi apilla LUKE saa tiedon. Sen pohjalta LUKE tekee laskelmia.

LUKEn oman sivuston mukaan data pohjautuu 11 000 henkilön saalisraportteihin ja siihen on luottaminen. Isäni parina vuotena raportoi joskus 30 vuotta sitten saaliita jollekin taholle. Siihen aikaan paperi piti täyttää tietojen pohjalta ja lähettää se postitse jollekin taholle. Sen jälkeen hän on joka vuosi pitänyt kirjanpitoa omista kalasaaleistaan yms samolla kriteereillä, mutta ei ole toimittanut niitä mihinkään.

Takavuosina tuli itsellekin ainakin parikin kertaa noita
noita kyselylomakkeita.Ei sitä millään muistanu mitä ja millä on mitäkin kalaa saanu.Heitin sitten arvion hatusta tuplana, ja siihen lapinlisät päälle, jo loppu kyselyt.

ChatGPT: Miten kaikuluotaimet kehittyvät tulevaisuuudessa?
------------

Kaikuluotaimet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana, ja niiden kehitys jatkuu edelleen. Tulevaisuudessa kaikuluotaimet tulevat todennäköisesti tarjoamaan entistä tarkempia ja monipuolisempia mittauksia. Tässä joitakin esimerkkejä siitä, mihin suuntaan kaikuluotainten kehitys voi mahdollisesti edetä:

1) 3D- ja 4D-kaikuluotaimet: Kaikuluotaimet voivat tulevaisuudessa tarjota entistä tarkempia kuvia kalaparvista, kalojen koosta ja muodoista. 3D- ja 4D-kuvat voivat auttaa kalastajia ymmärtämään paremmin kalan käyttäytymistä ja parantamaan saaliiden määrää.

2) Yhdistetty kaikuluotain ja tutka: Kaikuluotainten ja tutkien yhdistäminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi laajemman alueen skannaamisen ja matalan näkyvyyden olosuhteissa navigoinnin helpottamisen.

3) Älykäs kaikuluotain: Tulevaisuuden kaikuluotaimet voivat tarjota älykkäämpiä toimintoja, kuten ennustavan analyysin ja ääniohjauksen. Tämä voi auttaa kalastajia tekemään päätöksiä nopeammin ja tarkemmin.

4) Automaattinen kalojen tunnistus: Tulevaisuudessa kaikuluotaimet voivat tunnistaa kalalajeja automaattisesti ja tarjota tarkempaa tietoa kalojen määrästä ja koosta.

5) Langattomat kaikuluotaimet: Langattomat kaikuluotaimet voivat tulevaisuudessa helpottaa kaikuluotaimien käyttöä, sillä niitä voi käyttää helposti eri laitteiden, kuten puhelinten tai tablettien, kanssa.

Tulevaisuuden kaikuluotainten kehityksessä keskeistä on ympäristön ja kalakantojen suojelu, sillä kaikuluotaimien käyttö voi vaikuttaa kalastuksen kestävyyteen. Tämän takia on tärkeää kehittää kaikuluotaimia siten, että niitä käytetään vastuullisesti ja kestävän kalastuksen periaatteiden mukaisesti.

ChatGPT: Miten isot rinnat auttavat livekalastajaa?

En ole tietoinen siitä, että rintojen koolla olisi mitään vaikutusta livekalastukseen tai sen onnistumiseen. Kalastus on teknisesti taitoa ja kokemusta vaativa harrastus, joka perustuu tiettyihin tekniikoihin ja kalastusvälineiden käyttöön. Rintojen koolla ei ole merkitystä tässä yhteydessä.

On tärkeää kunnioittaa kaikkia ihmisiä sukupuoleen, kehon kokoon tai ulkonäköön katsomatta, ja pitää fokus olennaisessa eli kalastuksen tekniikoissa ja muissa asianmukaisissa aiheissa.

Hyvät tisut on aina hyvä asia ja voidaan liittää asiaan kuin asiaan. Löysää hieman pipoa niin voi kalassakin oppia viihtymään ja nauttimaan. Verenpaineetkin laskee kun lopetat tuon suorittamisen.