Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
Suomalaiset hoitopyytäjät hommiin niin ongelmat ovat hoidettu. Kyttyrät katoavat, valitettavasti täydellistä tulosta ei saavuteta ja tappiot kuuluvat asiaan.
Erävoitto saamelaisille, "perinnepyynti" jatkuu.
Saaliin käsittely tai vapauttaminen on omantunnon varassa.
On ollut näkyviä kannanottoja "edes vähäisen lohenkalastuksen" peräänkuuluttamisesta. Miten käy padosta löytyvälle atlantinlohelle pitkän linjan lohimiehen hyppysissä.
No eihän tuossa hyvin käy. Meinaatko että ahneet ja rehelliset saamelaiset päästää atlantinlohen jatkamaan tärkeää työtään vai kävisikö sittenkin niin että livahtaa pussukkaan.....
Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue ilmoittivat aiemmin joulukuussa vetäytyvänsä Tenon neuvottelukunnasta. Paljastivat uppiniskaisuutensa ja "korttinsa" liian aikaisin tässä pelissä, änkyröimällä ensi kesänä atlantinlohen kalastuksen puolesta.
Nyt olisi ihan oikein ja hyvä näpäytys, että Maa- ja metsätalousministeriö, Norjan puolen viranomaiset ja muut neuvottelukunnan jäsenet saisivat keskenään sorvata, millä tavalla kyttyrälohen pyyntiä toteutetaan tulevana kesänä.
Kalastusta Norjan merialueille (missä kyttyrän liha on vielä laadukasta) ja nuottaamisessa tahi kulkutuksessa käytettäisiin vain matalia alueita, niin kuin on ennen ollut perinnepyynnin aikoina. Ei nykyaikaisilla tehokkailla moottoriveneillä keskelle koskia.
Pyyntiajankohtaa säätelemällä voisi myös tehostaa pyynnin kohdentamista kyttyrään. Määrätyt pyyntipäivät, kalastusvalvonnan keskittäminen pyyntipäivinä tehokkaasti koko jokivarteen. Kaikki kulkijat, joilla on atlantinlohen suomuja käsissä niin sakkoa niin että tuntuu.
Vapaan kalastusoikeuden myötä riski atlantinlohen sivusaaliiseen on kalakannan tila huomioiden järkyttävän kokoinen riski lajin tulevaisuudelle.
Hygieniastaan huolehtiva kalamies pesaisee suomut käsistään jokivedellä.
Norjassa ollaan hyvällä tolalla suunnitelmissa kyttyrän tuhoamisessa, eli annetaan norjalaisten hoitaa pyynti ihan millä haluavat. Meiltä metsäsuomalaisilta puuttuu kaikki tietämys, joten keskitytään järvilohiin ja salaperäisen taimenen elämään, tosin kumpaakaan ei ole enää alkuperäisenä kantana. Hauessa suomalaisen tulevaisuus.
https://www.luontoon.fi/-/metsahallitus-etsii-tuhatta-henkiloa-era-ja-lu...
"Metsähallitus etsii tuhatta henkilöä Erä- ja luontoyhteisön jäseniksi - tule kehittämään yhdessä luonnossa liikkujien tulevaisuuden palveluita"
"– Eräilijöistä toivomme yhteisöön mukaan myös niitä eränkävijöitä, jotka eivät tarvitse erillistä lupaa Metsähallitukselta. Esimerkiksi poronhoitoalueella metsästävät, jotka pyytävät kuntalaisen oikeudella, olisivat tärkeitä jäseniä asiakasyhteisössä. Myös Ylä-Lapin paikallisia kalastajia, jotka saavat meiltä maksuttoman kalastusluvan tai paikallisen edullisen jokikalastusluvan, ottaisimme mielellämme yhteisöön mukaan, viestintäpäällikkö Aku Ahlholm Eräpalveluista sanoo."
Kutsu vaikuttaa tulevaisuuden luontopalveluihin.
https://www.samediggi.fi/2023/01/25/puheenjohtaja-tuomas-aslak-juuso-saa...
"Alkuperäiskansalle oma itsehallinto on erittäin arvokas, se on kulttuurimme suurin turvaaja. Samalla sitä täytyy myös voida kehittää eteenpäin, sen täytyy voida uudistua aina tarvittaessa, painotti Juuso."
Kaikki tarvittavat oikeudet alkuperäiskansallemme. Mutta samaan hengenvetoon myös malttia lohta koskevan kulttuurin ylläpitämiseen.
"Alkuperäiskansalle oma itsehallinto on erittäin arvokas, se on kulttuurimme suurin turvaaja. Samalla sitä täytyy myös voida kehittää eteenpäin, sen täytyy voida uudistua aina tarvittaessa, painotti Juuso."
Kaikki tarvittavat oikeudet alkuperäiskansallemme. Mutta samaan hengenvetoon myös malttia lohta koskevan kulttuurin ylläpitämiseen.
Kunhan alkuperäiskansa vain toteuttaisi niitä oikeuksiaan omilla rahoillaan, eikä muiden veronmaksajien kustannuksella...
Valkoisen miehen maksamat verorahat kelpaa kyllä. Muuten sitten syytetään ja itketään.
Aina ja ensin varmistetaan rahoitus. Mitä siinä on mulle - eiku meille?
Sen jälkeen nyherretään jotain agendalle.
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/suomen-arktisen-politiikan-uutta-suunt...
https://www.inarilainen.fi/uutiset/lohenkalastuskielto-tenolla-iskee-pai...
"Lohenkalastuskielto Tenolla iskee paikallisten kulttuuriin ja kukkaroon"
"Tenon lohenkalastuskiellon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan vuoden 2021 kalastuskielto vaikutti sekä yrittäjien että kotitalouksien talouteen. Kalastuskielto oli taloudellisesti vaikein niille kotitalouksille ja yrityksille, joilla ei ollut mahdollisuutta löytää lohelle korvaajaa.
Yrityksistä 46 prosenttia kertoi sopeuttaneensa toimintaansa esimerkiksi tuottamalla uusia palveluita tai tuotteita, vaihtamalla toimialaa, suuntaamalla markkinointia tai vähentämällä toimintaa. Näiden joukossa oli myös yrityksiä, jotka kertoivat lopettaneensa toimintansa.
-
Haastateltujen mukaan lohikantojen suojelussa ja tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota merikalastukseen, lohen viljelyn aiheuttamiin haittoihin, joella tapahtuvaan saalistukseen eli predaatioon ja ilmastonmuutokseen.
Jatkossa rauhoituspäätöstä tehtäessä kulttuuriset vaikutukset tulisi huomioida voimakkaammin ja harkita vähäisen kalastuksen sallimista."
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552743
Luonnonvarakeskuksen raportti "Tenojoen lohenkalastuskiellon yhteiskunnalliset vaikutukset ja niiden seuranta"
https://www.lapinkansa.fi/lohenkalastuskielto-vaikuttaa-utsjoella-kaikke...
(Juttu on maksumuurin takana)
"Lohenkalastuskielto vaikuttaa Utsjoella kaikkeen ja pakottaa paikalliset rakentamaan uudelleen arkensa – kansallispuistohanke voisi sopia tilanteeseen"
https://yle.fi/a/74-20016101
"Keskusta liittoutui taas opposition kanssa valiokunnassa – hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista jäi tappiolle"
Perustuslakivaliokunnan pitäisi saada mietintönsä valmiiksi noin kahdessa viikossa, jotta asia ehdittäisiin käsitellä tällä vaalikaudella. Keskeneräiset lakihankkeet raukeavat vaalien myötä.
https://www.inari.fi/fi/tiedotteet-ja-kuulutukset/tiedotteet/inarin-kunn...
"Keskusta liittoutui taas opposition kanssa valiokunnassa – hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista jäi tappiolle"
Perustuslakivaliokunnan pitäisi saada mietintönsä valmiiksi noin kahdessa viikossa, jotta asia ehdittäisiin käsitellä tällä vaalikaudella. Keskeneräiset lakihankkeet raukeavat vaalien myötä.
Eiköhän tämä hallitus ole jo tarpeeksi saanut vahinkoa aikaan.
Pidetään vaalit ja katellaan sitten.
Uusi kansallispuistohanke Utsjoelle?
Tämähän voisi sopia lyhyellä aikavälillä paikallisten luontaiselinkeinosta aidosti elävien ja varsinkin luontaiselinkeinon varjolla moottorivehkeillä rälläävien agendaan, kun puistoalueelta kiellettäisiin tai rajoitettaisiin ulkopaikkakuntalaisten oikeuksia mm. kalastaa, metsästää ja kulkea muutoin kuin apostolin kyydillä. Varsinkin metsätalousmaan suojelemisessa on päällä varsinainen Vihreiden vaalikiihko, jossa jokaiselle vain vähänkään mahdolliselle alueelle pitäisi saada suojelustatus - niinkuin nyt.
Mitä kansallispuistossa saataisiin vastineeksi pitkällä aikavälillä?
Määräaikaisiksi myönnettyjä maastoliikennelupia ei enää jatketakaan. Paikallisille? Ehkä harkinnanvaraisesti, mutta ei jokaisen sukutaustan perusteella.
Metsästys? Hossan kansallispuistossa piti olla paikallisille metsästysoikeus. Nykyhetken mukaan paikallisilla on on oikeus metsästää kansallispuiston "tietyissä osissa". Nämä tietyt osathan ovat lopulta vain aluesuunnittelua - ne saattavat suurentua, tai ne saattavat pienentyä.
Kalastuksenvalvonnassa Suomella ei ole tällä hetkellä resursseja, joita harvaan asuttujen alueiden valvonta edellyttäisi. Eiköhän puistoalueellakin joku kalastaisi, jossain, jollakin välineillä.
Metsätalousmaan suojelu? Tämä suojelu tekisi itse asiassa kansallispuistolle hyvää. Jos metsätalouden intressit ja kannattavuus ylläpitää tieverkostoa loppuisivat puistoalueella, autoilla kulkeminen puistoalueella saattaisi vähentyä. Maasturi- ja mönkijä sekä talvella kelkkaliikennettähän huonompikaan tieverkosto ei välttämättä suitsi. Mutta siinähän olisi ns. paikallisillekin kompensaatiota vapaampina harrastusmahdollisuuksina. Yhteiskunnan taholta tätä maata ei suinkaan yritetä yläpitää asumakelpoisena kaikissa osissa Suomea - toimivat peruspalvelutkin tuntuvat valuvan etelämmäs koko ajan.
Sanoisin että varauksella jatkoon. Toki riitaisen saamelaiskäräjälain uudistuksesta pitäisi ensin päästä yli ja Utsjoella sekä Lapissa tulisi kyetä muodostamaan yhtenäiset päätöksentekoelimet eikä riidellä keskenään. Jos tätä kansallispuistohanketta lähdetään vetämään valtiojohdon voimin ja paikallisilta vain lausuntoja keräten, se on itku lyhyestäkin ilosta.
https://www.metsasaamelaiset.fi/lausunnot
https://www.inarilainen.fi/paivyri/tehdaan-kevosta-kansallispuisto-6.249...
https://www.utsjoki.fi/news-article/kunnanjohtajalta-puhe-saamelaisten-k...
"Valtio on asettamassa Tenolle jo kolmanneksi kesäksi lohen kalastuskieltoa. Ja huolemme on, että sama kehitys jatkuu jopa vuosiksi eteenpäin elleivät lohikannat elvy. Uusi vitsaus, kyttyrälohi, ei korvaa villilohta, vaan siitä uhkaa tulla vakava uusi ongelma. Ääntämme ei juuri ole kuultu sopimusneuvotteluissa.
On murhetta, mutta on myös ilon aiheita. Yksi ilon aihe on se, kun Utsjoen kunta sai eduskunnalta rahoituksen Lohikeskus-selvitykseen. Voisiko Utsjoella olla tulevaisuudessa oma lohikeskus?
Lohikeskus tallentaisi jokisaamelaista lohenkalastusperinnettä. Mutta katsoisi myös tulevaisuuteen. Haluamme uskoa, että Tenon lohella on vielä tulevaisuus. Selvitystyö käynnistyy pian."
Tässä on ollut aika monta selvitystä Tenojoen lohen elinvoimaisuudesta ja kannan alhosta. Mikä on ratkaisuehdotuksenne?
Pyydystetään tulevana kesänä lohia näytteenottomielessä ja tutkitaan, kuinka elinvoimainen lohikanta Tenojoella tällä hetkellä on?
Kulttuurin edustajat voisivat pyytää tutkimuksiin kuten japanilaiset pyytää valaita vain tutkimuksiin, lohia ja säilyttää perinteen lisäksi lohia 200kg /asukas pakkasissaan. Tummat heitetetään perinteen mukaisesti mettään. Ja marjaat koirille.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/elava-perinto-teemavuosi-kutsuu-nost...
"Elävä perintö -teemavuosi kutsuu nostamaan valokeilaan perinteet, tavat ja tarinat“
"Elävä perintö -teemavuosi painottaa aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Elävää perintöä ovat muun muassa käsityöt ja ruokaperinteet tai luontoon ja rakennusperintöön liittyvät tavat, tiedot ja taidot. Tapahtumajärjestäjät ovat tervetulleita mukaan omalla tavallaan nostamaan esiin elävän perinnön esimerkkejä.
Tapahtumia järjestävät muun muassa kunnat, museot ja erilaiset yhdistykset. Päiviä vietetään 4.–11.9.2023, mutta ohjelmaa voi olla myös muina aikoina.
Mukaan pääsee helposti ilmoittamalla oman tapahtumansa päivien kalenteriin. Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, ja missä päin maata tahansa - kaikki sopivat kalenteriin. Tapahtumanjärjestäjät saavat käyttöönsä maksutonta materiaalia ja näkyvyyttä Kulttuuriympäristöpäivien viestintäkanavissa."
Mites oisi, rantakalailta tarinoiden ja turisten Tenojoen laaksossa syksyn korvalla? Voisin osallistua 👍🏼
https://www.lapinkansa.fi/lohi-on-lahes-pyha-asia-norjalaisille-kriittis...
(Juttu on maksumuurin takana)
"Lohi on lähes pyhä asia norjalaisille – kriittisille näkökulmille ei ole ollut tilaa, kun miljardit ovat kertyneet muutamien harvojen lohiparoneiden taskuihin"
"Norjan kassilohen tai altaissa kasvatetun lohen tarinaa on pidetty menestyksenä, mutta norjalaisten toimittajien mukaan tutkijat on systemaattisesti vaiennettu.
Jos tutkijat esittivät kriittisiä äänenpainoja kalateollisuudesta, heidät leimattiin aktivisteiksi, jotka halusivat tuhota elinkeinon.
Tällä hetkellä kalateollisuus ei joudu maksamaan vesien hyödyntämisestä."
Kaikki hyödyt, haittojen vaimentaminen ja edesvastuuttomuus.
https://mmm.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8080c826
https://www.utsjoki.fi/kuntainfo/utsjokisten-elamaa-juttusarja/
"Utsjoen kunta tuottaa Utsjokisten elämää -juttusarjaa, jossa syvennytään ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin elämästä Suomen ja Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa. Sarjaa julkaistaan tammikuusta 2023 lähtien."
https://metsastysjakalastus.fi/tenon-lohien-tilassa-ei-kohennusta-lohenp...
"Tenon lohien tilassa ei kohennusta – Lohenpyynnin täyskielto saanee jatkoa"
"Lohenkalastusta koskevat neuvottelut on jouduttu toteuttamaan kiireellisessä aikataulussa, koska voimakkaat rajoitukset vaativat eduskunnan käsittelyn vielä kuluvalla vaalikaudella. Lopullisia päätöksiä on siis lupa odottaa vielä talven viime metreillä."
https://yle.fi/a/74-20018110
"Saamelaiskäräjälain uudistaminen venyy eduskunnassa viime hetkille – perustuslakivaliokunta varautuu pyytämään lisäaikaa mietinnön valmistumiselle"
Venyy... vai venytetään?
Uusimmat itkut itketty ja kultuurilliset höpötarinat kerrottu:
https://www.inarilainen.fi/uutiset/tenon-saamelaisilta-viedaan-oikeus-he...
Enpä tiedä... Toisaalta jotain tämän suuntaista saattoi odottaakin, kun Norja alkoi vuonna 2021 pyörtämään koukkuverkkokalastuksen kieltoa pois Finnmarkin rannikolla.
Ja mistäs sen tietää, onko Norjan kassilohibisneksellä vähemmän "laskennallista" tuhoa ympäristölle, jos Tanasta saadaan yksi uhanalainen atlantinlohikanta kokonaan sukupuuttoon? Sen jälkeenhän kassikaloja saisi kasvatella merellä jossittelematta, mitkä vaikutukset ovat atlantinlohelle.
Vai onko Norjan Suurkäräjillä iskenyt ahneus? Toivottomuus? Epäilemättä viime kesän Tenon suomenpuoleinen lohensoutu "laittomassa" tilassakin saa tässä rajanaapuriltamme palautteensa.
Sivut
Lisää uusi kommentti