Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Ahventa vieheellä kutuaikaan?
Hömppis
23.05.2004 - 14:11
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
kaipaisin itsekkin vastauksen tuohon! vai onko kyse samasta ilmiöstä kun hauella,eli ahmiminen alkaa kudun jälkeen?
en ole varma mutta minusta ahven syö kudunkin aikana, muttei ehkä niin hyvin kuin tavallisesti tai kudun jälkeen
Syö se ahven.
Ottaa jopa lippauistimeen tai vaappuun!
Siis kutuaikanaan.
Ja ahvenhan kutee vapusta juhannukseen.
- eero -
Morjens!
Jepsis, tää asia on mullekki ollu hiukan hämyssä, mut tän kevään oppijakso on opettanu, et kyllä ottaa keväällä kudun aikana, mut jallitusta vaatii. Lippaan ja vaappuun en oo saanu kolhuja, mut jigillä tulee ihan mukavasti. Sellasta iskuryöppyä en oo saanu aikaseks, vaan tärpit on harvemmas, kuin varsisaisen session aikana.
t. muikkunen
Omien kokemuksien mukaan järviltä ei jostaki syystä tahdo kutuaikaa saaha. Mereltä välillä tulee kutenutta ja kutematonta roppakaupalla. Luulisin että muillaki on vastaavanlaisia kokemuksia, mutta osaisko joku sanoa mistä tämä johtuu?
Kylläpä se ahven syö kudunaikana, ainoana miinuksena, että heikossa lihassa ovat, vaikka nostaessa ovat hyvinkin painoa 200-800grammaa.
Mutta silti kiva jiggailla !
Mun kokemusten mukaan yksittäinen ahven syö merellä kudun aikaan erittäin jaksottaisesti ja siten kokonaisuutena erittäin huonosti, miltei voisi sanoa "ei lainkaan". Esimerkiksi vartti silloin tällöin, toinen ehkä seuraavana päivänä.
Mutta kuten täällä todettiin, ahvenen kutua kestää ihan oikeasti "vapusta juhannukseen", joten koska tahansa tällä välillä voi löytyä jostain jonkin verran ahvenia, joiden mielestä vielä tai enää ei ole kutuaika.
Se tuli ainakin nyt tänä keväänä todistettua kiistattomasti, että hauki ei syö kutuaikana lainkaan. Sen sijaan 5 min ennen kutua ja 5 min kudun jälkeen se kyllä syö kohtuullisen hyvin, joskus erinomaisesti.
--ako
Niinhän se on, jotta hittainkii hämälääne ehtii ahevenen kurulle ja teeren soittooon.
- eero -
Mulla on sellainen käsitys että ahven ei syö kutuaikana, tosin niitä voi saada milloin vain koska eri kokoiset ahvenet kutevat eri aikaan. Kutu on vielä alussa, suurimmat kutevat kesäkuun puolivälin jälkeen. Olen saanut verkolla Juhannuksen jälkeen 46cm ahvenen joka ei ollut vielä kutenut. Pienet kutevat rannassa, suuret syvemmällä(jopa 4-8m).
Lauantaina Bjursista tuli uistelun ohessa
kymmenkunta ahventa.
Osa oli vielä kutematta ja osa kutenut.
Yhdeltä appuralta tuli maitia noronaan kun
irrottelin sitä koukusta.
veneestä pilkkimällä sitä nyt saa! viime viikonloppuna ahvensaaren ympäristöstä isoilla
pystypilkeillä hyvin ahventa.kalat tulivat aivan
pohjasta,n.8 metrin vedestä,kyseessä oli ns.pakka.
suurin osa kaloista oli jo kutenut.sen sijaan jigillä emme saaneet paskan vertaa!
kyllä se ainaki nyt syö ollaan saatu semmosii pikku appuroita virvelil ehkä 30 laiturilta ja kaveri sai järvestä laiturilta eilen 1.2kg pedon!!! lipalla ollaan saatu ja on tullu jollai 10cm vaapullaki saman kokosii appuroita..
kyllä ahven syö kutuaikana.oltiin viikko ahvenanmaalla toukokuun alusta ja ahventa nousi jigillä aivan mielettömät määrät.
Olen saanut ajoittain erittäin hyvin, ajoittain hyvin, mutta ajoittain myös huonosti, ahventa jigillä kutuaikana mereltä Vaasan lähialueilta, ylä- ja alapuolelta. Aloitin kutujigauksen 6-7 vuotta sitten, kun en voinut uskoa, etteikö ahven ota välittömästi jäiden lähdettyä, kun se ottaa niin hyvin aivan viimeisilläkin jäillä, esim. 10 päivää ennen jäiden lähtöä.
Pääosa ahvenista kutee välittömästi jäiden lähdön jälkeen, parhaiten kalaa yleensä tulee viikon sisällä jäiden lähdöstä. Myöhemmin kutee edelleen ahventa, mutta paljon vähemmän.
Saaliin saamisen kannalta on kaksi asiaa yli muiden. Ei saa myöhästyä parhaasta viikosta, eli jäiden lähdön jälkeisestä viikosta. Ja toinen pointti on, että pitää tietää hyvä kutupaikka.
Kutuahvenia on vähän siellä sun täällä, mutta paljon vain hyvin harvassa paikassa. Yleensä kutupaikat tunnettaan huonosti. Vain sellaisesta paikasta, missä on paljon ahventa, voi saada oikien hyvin saalista.
Kutupaikat ovat yleensä umpinaisissa lahdissa, sisäjärvissä, puron suulla, tai ahvenet voivat nousta puroja pitkin kauaksikin järviin tai jokiin kutemaan.
Tuollaisiin kutupaikkoihin on selvä syy. Umpinaisissa paikoissa vesi pysyy tasaisemmin lämpimänä ja sinne alkaa kehittyä varhain eläinplanktonia, jota poikaset tarvitsevat pian kuoriutumisen jälkeen. Tuollaisista paikoista poikaset saavat ravintoa ja siksi niissä kehittyy kudusta massoittain ahvenia.
Pääosa hauista kutee vasta sen jälkeen, kun pääosa ahvenista on kutenut. Siinä ei ole paljon eroa. Särjen kutu tulee selvästi näiden jälkeen.
Sisävesillä hauki kutee ensimmäisenä, välittömästi jäiden lähdettyä ja osa jo jäiden aikaan rantasulissa. Hauki ottaa sisävesillä hyvin huonosti vieheeseen kutiessaan. Samoin ahven ottaa sisävesillä huonosti vieheeseen kutuaikana. Keski-Suomen korkeudella pääosa ahvenista kutee toukokuun loppupuolella. Sitten on vielä myöhäisempää kutua kesäkuussa ensimmäisellä viikolla, sen jälkeen enää hyvin vähän, mutta vähän kylläkin. Tätä asiaa olen tutkinut sisävesillä katiskoilla useamman vuosikymmenen.
Merellä ahvenen jigauksessa on ajoittain ongelmia hyvilläkin paikoilla. Jos on varmaksi tiedetty paikka, ja jäiden lähdettyä on lämmintä, onnistuu pyynnissä yleensä paremmin jos oletetulle parhaalle viikolle sattuu kylmä vaihe. Lahdissa pohjoisen puoleinen ranta on yleensä paljon parempi: sinne paistaa aurinko lämmittäen vettä, jäät sulavat sieltä ekaksi, maalta valuu sulavesiä aiemmin kuin varjon puolelta etelärannalta. Purojen suut ovat samasta syystä hyviä paikkoja, ne ovat lämpimämpiä kuin muu merialue.
Jos ei ole nähnyt, kuinka pienistä puroista ahvenet voivat nousta kutemaan sisäjärveen, sitä ei usko todeksi. Riittää, että purossa on vettä muutama kymmenen senttiä, eikä leveyttäkään tarvitse olla paljon enemmän, kunhan vesi vain virtaa ja yläpuolella on mieluiten mahd. suurikokoinen sisäjärvi
Kaikkiaan olen saanut jigillä kutuaikana yli kiloisia ahvenia tähän mennessä viisi kappaletta ja ne kaikki meren lahdesta läheltä rantaa 1-2 metrin vedestä, ei sisäjärvestä. Tuossa vakipaikassani ei ole mitään purojakaan, se on melko umpinainen lahti, jossa vesi on sameahkoa/ruskehtavaa, vaihtuvuus on sen verran hidasta. Olen saanut nuo parhaat ahveneni runsaan viikon sisällä jäiden lähdöstä. Osa on ollut kuteneita, osa kutemattomia.
Kun ahvenet ovat kuteneet näissä ed. kuvatussa paikoissa, ne häipyvät kutupaikalta välittömästi ja siksi koko homma menee niin nopeasti ohi.
Parhaimmillaan kalantulo on ollut luokkaa tärppi joka heitolla.
Risto
Aika huonosti olen itse saanut ahventa vieheellä kutuaikana. Jigillä ovat kaikki tulleet kutuaikana.
Järkevää oli rauhoittaa KAIKKI lajit kutuajan kalastukselta. Eli myös pyydykset kuiville.
Aika huima ero on muodostunut (ainakin joidenkin) asenteisiin kalojen kutuhäirinnästä reilu 10 vuoden aikana. Great.
Ahventa ei saa kutuaikaan kuin katiskalla ja verkolla. Juhannukselta ei jikihomma onnaa kun ahvenet ui välivedessä, lippa ym, pelaa. Syksyllä sitten toimii ahvenelle jiki kun ne möllöttää pohjassa. Merellä ahvena on aina pohjassa joten siellä jiki
hommelit ja pilkintä toimii aina.
Mistä kohtaa järvestä kannattaa lähteä etsimään kutu ahventa pilkillä/tasurilla? Järvi on tasa syvyinen. max 4m ja 1-2m lahtia löytyy ja joki suu joka on jo lähes sula.
Laita siihen jokisuuhun katiskoita, niin saat ahvenia.
Harva on järvi, jossa ahvenen kutupyynnillä olisi vaikutusta kantaan. Sen verran yleinen ja runsaslukuinen laji. Ehkäpä joitain poikkeusalueita löytyy, joissa ahven on jostain syystä joutunut vaikeuksiin. Keväisin ahventa minulla on ollut vaikea vapavälinein tavoittaa. Mitä on tullut, niin juuri kutukarikoiden/ruohikoiden läheltä.
Tämähän se nyky ongelma on kun kukaan ei viitti enään pitää katiskoja avoveden ajan. Ahvenet ja särkikalat elää kun pellossa ja kannat paisuvat helvetinmoisiin määriin kun sitä ei poisteta järvistä. Päitsi varottava esimerkki pilalle päästetystä järvestä joka on täynnä peukalon mittaista ahventa, isompien puuttuessa kokonaan.
Turha höpöttää, että päitsillä ei ole filekoon ahventa. Pohjois-päijänteeltä viime avovesikaudella toistasataa kiloa ahventa isoimpien ollessa 1.5kg. Samoiten talvikaudella, ei ole kertaakaan tarvinnut jäädä kynsiä syömään.
Aika kiva ... päivälleen kuusi vuotta vanha keskustelu pomppaa ylös, mutta eihän nämä asiat vanhene.
Ahven on niin runsaslukuinen laji, ettei sitä saa pyytämällä loppumaan vähänkään suuremmasta lammikosta. Silti kannalle on hyväksi vapauttaa ne suurimmat jatkamaan sukuaan. Omat kokemukset päitsillä ovat, ettei vapavälinein ennen vesien lämpenemistä kannata suurempia saalismääriä toivoa. Kyllä ahventa saa, mutta lähinnä yksittäisiä sieltä täältä kutualueiden läheisyydestä. Jigaamalla tullut satunnaisesti isojakin ahvenia, mutta ei lainkaan siinä määrin kuin myöhemmin kesällä. Kevään jigisaalisjakaumassani "yliedustettuina" lajeina ovat hauki ja säyne.
Turha höpöttää, että päitsillä ei ole filekoon ahventa. Pohjois-päijänteeltä viime avovesikaudella toistasataa kiloa ahventa isoimpien ollessa 1.5kg. Samoiten talvikaudella, ei ole kertaakaan tarvinnut jäädä kynsiä syömään.
Jos p-päitsi olisi hyvä tai edes kohtuullinen ahvenjärvi niin kyllä tuolla näkisi pilkkijöitä selällä, eipä ole näkyny kun rannoilla yksittäisiä harhailijoita toukka onkineen.
Isot ja syvät järvet ovat vaikeita pilkkijöille. Kalaa ja kohtuukokoisia on kyllä runsaasti mutta löytäminen on vaikeaa. Teetättää runsaasti töitä löytää syönnillään olevia pannukarkeita jotka vielä seilaavat välivedessä tai pohjan tuntumassa. Monen kantti ei riitä moiseen vaivaan.
No eikö tämä ole sama kun huono ahvenjärvi, toisin sanoen sieltä ei saa parempaa ahvenaa pilkittyä pannulle kun satumaisella tuurilla.
Jos p-päitsillä olisi miljoona kertaa enemmän puolen kilon ahvenia niin sieltä niitä saisi helpommin, ehkäpä pilkilläkin yhden joka talvi.
Nyt olisi syytä alkaa miettimään miksi p-päitsissä on silppua aivan järjettömästi mutta puolen kilon ahvenaa niin vähän ettei pilkkiin osu vuosiin.
Ei ne isot lisäänny kalapussissa vaikka kaikki pienet poistettaisiin. Kas kun niistä pienistä kasvaa isoja. Haukikantaa kyllä kannattaa kasvattaa. On vielä helppoakin.
Turha höpöttää, että päitsillä ei ole filekoon ahventa. Pohjois-päijänteeltä viime avovesikaudella toistasataa kiloa ahventa isoimpien ollessa 1.5kg. Samoiten talvikaudella, ei ole kertaakaan tarvinnut jäädä kynsiä syömään.
Jos p-päitsi olisi hyvä tai edes kohtuullinen ahvenjärvi niin kyllä tuolla näkisi pilkkijöitä selällä, eipä ole näkyny kun rannoilla yksittäisiä harhailijoita toukka onkineen.
Ei niitä pilkkijöitä ole missään muuallakaan nykyään.
Typerää touhua on jäällä kököttää kylmissään.
Ruokaa saa kaupasta helpommalla.
Sivut
Lisää uusi kommentti