Ei kai nyt sentään nuita summia...

just tuo väri oli aika yleinen, tuskin on noin kallis, jos joku haluaa sellaisen ostaa sadoilla euroilla niin multakin löytyy nurkista yksi. koukku vaihdettu mutta muuten priima.

Ymmärtäkääpä nyt toki, että Detzelin hinta oli pelkkää huulenheittoa, rovoa vai mitä se oli. Näitähän täällä riittää. Tuosta hinnasta voi sen nollan ottaa lopusta poies.

Kyllä noista maksetaan aika komeita summia.

Alkuperäinen avaamaton paketti, ja trutasta saa helposti 30-40 euroa.

Jotkut kalastaa taimenia,jotkut keräävät uistimia. Turhan tyyriitä ovat uudet,mutta rahaa tuntuu porukalla riittävän plottereihin,kaikuihin ja esim. keulamoottoreihin.

Alkuperäinen virolainen ei saa tiimaa, koska sillä ei saa nykyään kalaa, ei ole muodissa meritaimenilla. Nyt pitää olla puikkoa ja perhoa.

Tobylla saa aina eikä harmita, jos jää kivenkoloon.

Minullakin oli näitä Jameksia,aikoinaan ensimmäisinä meritaimenvieheinä.Mahdoton ottipeli.Samoihin aikoihin tilasin myös suoraan Virolaiselta Truttia.Vuodet olivat tuohon aikaan,eli n.1986-1989.

Meritaimenkalastuksen oppia saimme Erkiltä ja Juha "Murtaja" Niemelältä.Lankapuhelimet kävivät välillä kuumina...Oi niitä aikoja.Tämä siis täältä Pohjois-Selkämereltä...

No,mitä tulee tuohon Jamekseen,niin ne ensimmäiset olivat pinnoitettu foliolla,ja lakka siihen päälle.Vuosikausia myöhemmin ilmestyi kestävämpiä ,ehkä muovilla päällystettyjä Jameksia.Eivät olleet uinniltan yhtä kovia,kun nuo alkuperäiset....

Tuossa joku mainitsi Tobyn,Kovat peli,jos vaan löytää jostai alkuperäisen made in Swedenin.Olihan noita muitakin kovia meritaimenlätkiä,siihen aikaan,mutta niin olivat kalatkin.Armottomia "possuja"oikeita vahvoja hyppykoneita.

Oikein kauhistuttaa ajatus,että olisi pitänyt kalastaa näillä nyky "jigivehkeillä" näitä enstiajan Isojokisia.Toki kalustokin on nykypäivänä kaikin puolin huippua.No,laatu maksaa.Olivat kyllä välillä sellaisia menijöitä,että oli parempi olla vavassa pituutta ja ruutia.

Mutta ,kuten sanottu,sellaisia kaloja ei taida enää Suomen vesillä uida,lukuunottamatta määrättyjä ns.salaisia paikkoja...

Länsirannikolta saadaan isoja meritaimenia. Katsokaa vaikka niitä Isojoen saaliskuvia keväältä tai vaikka Lapväärtinjoen kaloja. Ne on juuri näitä mainittuja "isojokisia"ja sellaiset viiden kilon kokoiset ovat tuiki tyypillisiä.

Miksi pk-seudulle ei istutettaisi niitä samoja, jos kerran ovat nopeakasvuisia? Ymmärrän, että eri kantoja pitää suojella eikä sekoittaa, mutta onko eteläisen rannikon taimenet jotain alkuperäistä rotua..

Istutustilastoja (sähkoinen istutustietojärjestelmä sähi) Helsinki-Espoon alueelta 2021-2023:

Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2023 11419
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2023 3500
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2023 7777
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2023 1563
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2023 1000
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2023 10500
Meritaimen Ingarskilanjoki Suomenlahti 2v 2022 4500
Meritaimen Ingarskilanjoki Suomenlahti 2v 2022 9000
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2022 13922
Meritaimen Isojoki Suomenlahti 2v 2022 3000

Isojokista on istutettu enemmän kuin Ingarskilan kantaa. Porvoon-Sipoon alueella suhde on suunnilleen puolet/puolet, Suomenlahdella yleisesti nopealla vilkaisulla Isojokista eniten.

Kyllä isojakin kaloja saadaan Suomenlahdella, mutta ei varmaan samaan malliin kuin tuohon 80- ja 90-luvun aikaan. Yksi syy tähän lienee istutusmäärillä, jotka käsittääkseni tuolloin olivat moninkertaisia nykyiseen verrattuna. Kalastuspaine lienee vastaava kuin tuolloin, jolloin yksinkertaisesti harvempi kala ehtii kasvaa kovin kookkaaksi. Toki kasvuvauhdissakin voi olla esimerkiksi olosuhteista johtuvia tekijöitä, mutta tuon istutustilaston perusteella pelkkä kanta ei tunnu uskottavalta selitykseltä.

Kyllä ulkonakin kaloja löytyy jos sinne ajaa jaksaa, hyötysuhde toki voi olla parempi lähempänä, varsinkin keväällä. Ennen yleistä viehekalastusoikeutta 80-90 -luvuilla lähiåpaikoilla ei varmaan edes voinut kalastaa, paitsi salaa.

Isojokisen kulta-aikaan lohirysiä ja harrastelijoiden pintaverkkoja oli Suomenlahdella todella paljon. Esim. Suomenlinnan - Itä-Villingin kupeessa kymmenkunta ja Eestiluodolla taisi pitkiä rysäaitoja sojottaa joka suuntaa seitsemän. Harrastelijoiden pintaverkkoja oli joka puolella. Ja kyllä virppaakin heitettin ja uisteltiin. Kyllä meritaimeneen kohdistuva kalastuspaine oli paljion kovempi kuin nykyään, mutta silti kalaa tuli.

Tuohon edelliseen vielä lisäyksenä,että vuonna 2008 astui voimaan ajoverkkokalastuskielto koko Itämeren alueella.Ajosiimakalastushan jatkui vielä tuon jälkeenkin.Nyt on jo kielletty.

Ajoverkko ja siimakalastuksen "sivusaalina" saatin ulkomerellä syönnöstäviä suuria meritaimenia,sekä tietysti alamittaisia,taimenia varsinkin ajosiimoista.No,se siitä.

Taitaa Suomenlahdella edelleenkin olla näillä muutamalla ns.ammattikalastajalla rysäpaikkoja lähellä vaelluskalojen suosimien jokisuistojen alueilla.

Saaristomereen istutettiin vuonna 2023 meritaimenia 6232kpl ja 2022 8900kpl.