missään nimessä ennoo mikään kalan suolauksen entinen pertti (ekspertti, haahaa),
ja ihan varmasti tiiän (kokemusta on), että mun ohjaus ammutaan alas hetimiten.

Mut kaikki kalat (ahven, hauki, kuha, siika) tulee suolattua paremman puutteessa
ihan tavallisella jozolla. Eli perkaamisen jälkeen suolaa pintaan sillai, et pystyy sormissaan
tunteen, suolaa levitellessä, et nythän tuota on pinnassa ja vatsaonkalossa.

Sit saalis jääkaappiin vuorokaudeksi voipapereissa, aika tiukkaan käärittynä.
Ennen seuraavan päivän paistamista paperituukilla kun pinnat
pyyhkii ja sit runsaassa voissa paistaa, niin avot!

Erona nykykäytäntöihin on se, että suomustan kaikki kalat,
koska haluun syödä sen kalan nahankin (juu, tästäkin tulee
jyrkkiäkin viisauksia, mut silti näin tulee tehtyä).

Suolan maussa ehkä vanhemmiten tapahtuu muutosta,
kun entinen ohje (jota en kehtaa tänne laittaa) ei enää
niin maistu. Toisaalta liian vähän suolaa, nii kalakaan ei maistu.