"Ulkopuolisia onkijoita omille vesille".

Siinäpä se kiteytyy monen osakaskunnan jäsenten kohoava keski-ikä ja ajattelutapa.

Valtio on Suomessa suurin yksittäinen vesialueiden omistaja. Ja Onneksi....

Osakaskunnista ja jaetuista yksityisvesistä huomattava joukko on täysin passiivisia, vailla minkäänlaista toimintaa kalavesien hoitamiseksi.

Pirstaleinen vesialueiden omistus Suomessa on suuri ongelma ja usein pullonkaulana vesien- ja kalavesien hoidossa. Pienten osakaskuntien yhdistäminen hyödyttäisi kaikkia; osakaskuntien jäseniä, kalastajia ja kalakantojen sekä vesistöjen tilaa.

Etenkin Uuudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa on älytön määrä pieniä alle 50 hehtaarin suuruisia osakaskuntia. Pirtstaleisesta vesialuieden omistuksesta on haittaa ammattikalastajillekin, etenkin Etelä-Suomen rannikolla ja sisävesillä, joissa mökkejä on todella tiheästi. Lainmuutosta, jolla jotkin vesialueiden omistajat pakotettaisiin vuokraamaan alueita ammattikalastajien käyttöön onkin esitetty, jotta helpotettaisiin uusien ammattikalastajien tuloa alalle ja lisättäisiin kotimaisen kalan tuotantoa, jonka osuus on vähentynyt kulutuksessa vain 30 prosenttiin.

Pienet osakaskunnat ovat jäänne isojaon ajoilta. Perusta on 1700-luvulla alkunsa saaneessa isojaossa. Tuona aikana kalastusoikeudet olivat tärkeitä kotitalouksille, moni sai oikeasti kalasta elantonsa, lisää tuloja tai vähintään ruokaa perheelle. Ennen ei ollut käytettävissä moottoriveneitä vaan kalastus keskittyi oman rannan läheisyyteen. Näin ollen hyvinkin pirstaleiset ja pienet palstat ovat olleet käytännöllisiä, ja kalastusoikeutta siten rajattiin tilakohtaisesti.

Toisin on nykyään. Kalastus on yhä enemmän virkistyskalastusta, jossa saaliin saaminen on vain osa harrastusta.

Pienten osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien voimavarat ja rahavarat hoitaa vesiä ja kalakantoja ovat usein hyvin rajalliset. Pienet palstat eivät useimmiten ole kiinnostavia ja mielekkäitä ylläpidettäviä.
Talkootöillä pyörivään hallintoon ei tahdo enää löytyä aktiivisia toimijoita. Monen pienen osakaskunnan toiminta onkin täysin hiipunut, vaikka lain mukaan vesialueen omistaja on velvoitettu hoitamaan aluettaan. Monen pienen osakaskunnan talous on useissa tapauksissa aivan liian heikko, jotta esimerkiksi rantojen umpeenkasvulle ja alueen liettymiselle voitaisiin tehdä jotakin.

Tässä asiassa Suomessa pitäisi pikkuhiljaa alkaa siirtyä 1700-luvulta 2000- luvulle, tilanne on paikoitellen järjetön.

Minun mielestä taas kotitarvekalastus verkoilla on järjetöntä. Mutta väittäisin ahneuden olevan suurin haaste ihmisen toiminnassa kalastuksen saralla. Hyvää viikonloppua.

Siis onhan ne 45 - 50 senttiset taimenet istareiksi todella kookkaita kaloja. Ei tuollaiseen kokoon ole oikein mitään järkeä taimenia kasvattaa istutettaviksi vesistöihin kalastajia varten.

1. Tämä aivan järjettömän huonoa toimintaa taloudellisestikin. Tuon kokoisilla taimenistareilla kasvatuksen hyötysuhde ja kasvatuksen kustannukset on erittäin suuret ja kannattavuus liiketoimintana kasvattajille on aika heikkoa. Muun muassa Keski-Suomessa iso toimija Savon Taimen lopetti jo muutama vuosi sitten mitantäyttävien 50 senttisten taimenten kasvattmisen niiden heikon taloudellisen tuoton vuoksi.

2. 50 senttinen taimen on noin 4-5 vuotias ja viettänyt laitoksessa siten jo todella pitkän ajan täysruokinnassa. Tuon kokoinen kala alkaa olla jo niin "laitostunut" tapaus, että oppivat aika heikosti käyttämään luonnonravintoa. Ne eivät siten juuri ollenkaan kasva enää luonnossa, toisin kuin pienet noin 20 senttiset 2-vuotiaat istukkaat. Tyypillisesti nämä kookkammat noin 50 cm taimen istukkaat ovat puolen vuoden /vuoden päästä laihoja isopäisiä kalankuvatuksia kun eivät ole oppineet syömään ja lihakin on vaaleaa heikkolaatuista. Vielä 30 - 35 senttisetkin taimenistarit oppivat ajan myötä käyttämään huoimattavasti paremmin luonnonravintoa ja kasvavat vapaudessa. Nämä 50 senttiset on aikalailla jo toivottomia tapauksia tältä osin

3. Onko 50 senttisten "tappokokoisen" taimenen istuttamisessa yhtään mitään järkeä erityisesti kun huomioidaan vielä sen aivan järjetön hintataso tilaajille / ostajille ? Eihän siinä todellakaan ole mitään järkeä. pienempi taimen istari kun kasvaa ihan ilmaiseksi siellä luonnossa - koskessa, joessa, järvessä - kunhan sen annetaan kasvaa

Höpöhöö. Livellä kalastetaan kuhaa ja haukea, kumpikaan ei ole missään järvessä uhanalainen. Jos verkkotukotus ei pilaa kuhakantoja niin ei sitä tee livettäjätkään. Nehän sitä paitsi laittavat kalat takaisin. Niin ja ne kalat kyllä selviävät siitä, ja jos eivät selviä niin yksi kuha sinne tai tänne, niitä tulee lisää koko ajan. Lohikaloista pitäisi olla huolissaan ja niiden ahdinkoon on syypäitä jotkut muut kuin livekalastajat. (Eli maanomistajat)

Kauan sitä päätä onkin hakattu seinään. Kyllä muutos on vaikeaa

Kertoo paljon tuon live ukon kommentti yks kuha sinne tänne,itse saa sikailla ilman mitään itse kritiikkiä mutta kaikki muut ovat syyllisiä.tyypillinen tuon lajin edustaja.

No yks kuha sinne tai tänne. Meinaatko että livellä kuhan kalastaminen on suorastaan syntiä mutta taimenta pitää saada verkottaa mielin määrin?

Tässä rannikolla verkkopenat syövät evälliset ja alamittaiset meritaimenet ja jopa talvikot.

Ei kalat mitallisina synny.joka tapauksessa oli luonnon kalaa tai istutettua taimenta niin pitkäjänteisyys on se juttu.

Siinähän se suomalainen erityinen luontosuhde tulikin esille. Metsät pitää hakata, joet pitää padota ja kalat pitää syödä. Mitään ei tarvitse suojella.

Mitä siittä tulisi jos mehtät jätettäisiin täysin oman onnesa nojaan kesannolle, kahdessa sadassa vuodessa suomen metsät olisi pääosin suokosteikkoissa kituvaa pensaikkoa.
Suomessa järvikalan syönti on suorastaan ekoteko, ilmastoklobovedätys uusiokieltä mukaillen.
Tietääkseni jokia ei ole tulpattu kymmeniin vuosiin, päinvastoin.

Rajut on välineet jos repii isoilta kuhilta leuat rikki. Ainakin hauki ottaa usein varsin nopeasti uudestaan uistimeen, eli mahdollinen syömähaluttomuus on yleensä sangen lyhytaikaista. (On siis takuulla samoja yksilöitä saatu pian uudestaan samaan veneeseen.)

Naura vaan, kertoo jotain teistä. Tiedän eräänkin järven jossa osakaskunta laitattanut ylämitta rajoituksia koska ovat huolissaan järven petokalakannoista ja rehevöitymisestä, se ei tosin estä pyydä ja päästä repijöitä. Se ei vaadi kuin pienen hermovaurion sinne leukaperiin ja ne ei toimi

Anonyymit "Ajatusten Tonavat" taas vauhdissa ja selvittämässä "suurina asiantuntijoina" asioista joista eivät ymmärrä yhtään mitään.

Aku Ankan kalajutuistako tälläistä tietoa löysit, vaiko ihan ite keksit omasta päästäsi ?