Teno 2028
18.11.2021 - 19:39
"Yksi vuosi ei kalatutkijan (Panu Orell, Luke) mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella."
Jos tulevina vuosina sattuisi hyviä nousuvuosia. Jos ei tule kalatauteja ja kalakuolemia. Jos kyttyrälohi pysyy aisoissa. Jos kalastajat ja saamenmaan kansa pääsevät joukolla sopuun suojelutoimenpiteistä. Jos kaivokset ja vedensaasteet eivät tee tuhoa.
Keskustelua ja ajatuksia, toiveena kauaskatseisuus virrasta nimeltä Teno.
https://lapinliittod10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&i...
Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 on osoitettu Jäämeren käytävä, matkailun vetovoima-alueet, maaseudun kehittämisen kohdealueet, maaseudun kehittämisen kohdealueet, jolla korostuu saamelaiskulttuuri, mineraalipotentiaalinen vyöhyke, joukkoliikenteen kehittämiskäytävä, kylmätestauksen kehittämisvyöhyke, ajoneuvotestauksen kehittämiskäytävä, Puolustusvoimien toiminnan kehittämisen kannalta tärkeä yhteystarve, joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve ja ekologiset yhteystarpeet.
"Maakuntakaavassa on osoitettu uusina merkintöinä arvokkaita vesistöjä (av), joilla osoitetaan valtakunnallisesti uhanalaisen eliölajiston, luonnon monimuotoisuuden ja kalastuksen kannalta erityisen arvokkaita virtavesistöjä. Arvokkaat vesistöalueet sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella. Merkintään liittyvän määräyksen mukaan vesistöalueen ympäristön suunnittelussa ja käytössä vesistöjen tilaan vaikuttavissa toimenpiteissä on huolehdittava, ettei vesistön erityisiä luonnon- ja kalastusarvoja heikennetä. Merkintä turvaa arvokkaita vesistöjä, jotka ovat keskeisiä saamelaiskulttuuriin liittyvien elinkeinojen ja maiseman kannalta.
. . . Teno- ja Näätämöjoki on osoitettu arvokas vesistö -merkinnällä. Merkinnällä pyritään turvaamaan vesistöjen luonnon- ja kalastusarvoja, joten sillä voi olla positiivisia vaikutuksia Suomen ja Norjan yhteisten jokien hyvinvoinnin kannalta."
https://www.tenontunturituvat.fi/uutiset.html?236764
Tenon tunturituvat:
Kalastuskausi alkaa
https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=nousulohiseu...
https://www.utsjoki.fi/news-article/utsjoen-maapoliittinen-ohjelma-ja-ma...
Utsjoen maapoliittinen ohjelma ja matkailun master plan luovat pohjaa kehittämiselle
Utsjoen kunnanvaltuusto on linjannut rohkeasti tavoitteita, joilla kunta tulee edistämään Utsjoen elinvoimaa. Tuore kuntastrategia perustuu siihen, että matkailu on se toimiala, jolla on mahdollisuuksia kasvaa ja joka kehittyessään lisää luontaista kysyntää muille elinkeinoille.
Matkailun kehittämisen kohdealueiksi on valittu alueita Utsjoen kirkonkylältä, Nuorgamin ja Karigasniemen kylistä, Pulmankijärventien varrelta sekä pari aluetta Tenon ranta-alueelta.
300 tykkääjää rikki. Tenojoen kohtalo kiinnostaa monia!
Utsjoki ei ole matkailukunta, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ylivelkainen kunta pitäisi kytkeä pois letkuista ja alkaa etsimään Inarin kunnasta tulevaisuuden edunvalvojaa.
Jo vain tuo 1500 nousulohta on sellainen määrä mistä kyllä kestää ainakin 1000 kalaa kulkuttaa
https://samediggi.fi/ajankohtaista/ykn-ihmisoikeuskomitea-pyytaa-suomen-...
YK:n ihmisoikeuskomitea pyytää Suomen valtiota pidättymään kostotoimenpiteistä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiassa – Hallituksen jäsenten ihmisoikeusvalitus rekisteröity
YK:n ihmisoikeuskomitea katsoo heille esitetyn aineiston valossa tarpeelliseksi varmistaa, että kostotoimia ei tapahdu liittyen vaaliluetteloasiaan ja uusittaviin vaaleihin. Kostotoimet ovat kielletty syrjinnän muoto ja sellaisiksi voidaan tässä asiassa nähdäkseni katsoa esimerkiksi rikostutkinta, poliisin pakkokeinot ja rikossyyte, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Suomessa keväällä vieraillut YK:n totuuden, oikeuden ja hyvityksen erityisraportoija Fabian Salvioli nosti esiin kostotoimenpiteiden mahdollisuuden vierailunsa yhteydessä.
Salvioli sanoi lausunnossaan maaliskuussa, että hän on syvästi huolissaan siitä, että rikossyytteitä voidaan käyttää eräänlaisena kostotoimenpiteenä saamelaista alkuperäiskansaa vastaan, koska he käyttävät itsemääräämisoikeuttaan identiteettinsä ja jäsenyytensä määrittämisessä.
Sillä linjalla ollaan. Jos ei vallitseva lainsäädäntö miellytä saamelaiskäräjiä, Suomen lailla ja KHO:n oikeudellisilla päätöksillä voi pyyhkiä per*että.
aika hassua kun lohenpyynti on sallittu saamelaisille vaikka lohi on rauhoitettu, meepä turistina kalastaa lohta, niin tulee käräjäreissulta jätti sakot. laki on vissiin kaikille sama, toisille sitä luetaan eri tavoin.
Kaikki on yhdenvertaisia lain edessä..paitsi saamelaiset.
Spotifyssa kuunneltavissa KalastusKanavan Tenojoen tilanne tänään - miksi lohet ovat melkein loppu?
Puhumassa kalatutkija Panu Orell ja toimittaja Mikko Peltsi Peltola.
https://samediggi.fi/ajankohtaista/uutta-tietoa-khon-65-vaaliluettelopaa...
Uutta tietoa KHO:n 65 vaaliluettelopäätöksestä yhdenvertaisuusvaltuutetun tietopyynnön kautta – Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus eivät syrjineet valittajia
Perin surullisia ovat lohen nousumäärät. Jotakin on nyt pahasti pielessä merellä. Eikä se taida olla kalastuspaine. Alakulo näyttää koskevan suurta osaa Norjan joista. Yli 30 jokeahan suljettiin kalastukselta.
Kutemiset menneet pieleen jostain syystä. Lohta ei yksinkertaisesti ole.
Reilun 10 vuoden kehityksen tulos: ilmaston muuttuminen, atlantin lohien syönnösalueilla ei ole enää evästä mm. villakuore hävisi Islannin vesiltä noin 1000 km päähän lähemmäksi Grönlantia. Lohillla ei enää riitä bensa kropassa ruuan etsimiseen ja vaeltaa takaisin syntymäjokeen. Vitsaukset, kuten lohiloinen, lohitäi ja ISA-virus. Viime vuosien vitsauksena kyttyrälohien massiiviset nousut pohjoisen jokiin ja sopeutuminen olosuhteisiin.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=50792&sid=9e5...
Villakuore hävisi täysin 2018-2019 Islannin vesialueilla ja tuli 170 miljoonan euron tappiot.
Villakuore kanta vahvistui 2020- 2021, sen ammattimaista kalastusta pystyttiin jatkamaan ja villakuore on monille lajeille tärkeä saaliskala. Jos on taas tullut kannanvaihtelut ja tai villakuore häviää taas kauemmaksi perinteisiltä lohen syönnösalueilta, lohet taas nälkiintyy, kun ei ole syötävää.
https://www.fishinginfinland.fi/uutiset&tiedoteid=54
Lohen tärkeimpiin saaliskalohin kuuluvan villakuoreen ammattimaisen kalastuksen kiintiöi ovat suuret mm. Islannilla, villakuore kantoihin kohdistuu voimakasta kalastusta. Lisäksi Barentsin alueen villakuore kantoihin on epäilty vaikuttavan sillien voimakas saalistus/
predaatio. Villakuore on myös muiden lajien tärkeä saaliskala. + sitten valmistuneet kyttyrälohikannat siirtyvät villakuoreen saalistukseen. Yksinkertaisesti Atlantin lohelta loppuu ruoka!
https://www.barentsportal.com/barentsportal/index.php/en/status-2020/310...
Ei valmistuneet kyttyrälohikannat, vaan voimistuneet kyttyrälohikannat.
Voisikohan syynä olla merellä olevat kalankasvattamot?
Kassikarkulaiset nousevat jokiin ja kutevat villilohien kanssa, jolloin jokikohtainen, ainutlaatuinen perimä heikkenee. Kassit lisäävät lohitäiden määrää, ja monet sairaudet saattavat siirtyä luonnonlohiin.
Kassilohen kasvatuksen vaikutuksista on paljon keskustelua.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=27340
Toinen vieraslaji, joka on vaikuttanut pitkään mm. Barentsinmerellä ja levinnyt rannikkoalueille esimerkiksi Tromssaan, on kunigasrapu. Tuhoaa merenpohjaa isolta alueelta ja eliöstöä sekä kaloja, on vaikuttanut voimakkaasti meren ekosysteemiin. Kuningasrapu voi elää jopa 350 metrin syvyydessä,
Onhan toi isokokoinen rapu melkoinen ilmestys
Tuonut paljon lisätuloja kalastajakyliin, haittapuolena on sitte, tyhjentää merenpohjia, on haitallinen vieraslaji.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/28/rapujen-kuningas-jaameren-jatti...
Eikös noiden rapujen pyyntiä vielä rajoitettu, vaikka sitä olisi paljon pyydettäväksi. Tää koko touhu haiskahtaa.
Joo, kassikalaa merenlahdet täynnä ja samaan aikaa rajoitetaan rapujen pyyntiä, ja ihmetellään kun ei luonnon kala nouse enään jokiin. Aikamoista.
Tuonut paljon lisätuloja kalastajakyliin, haittapuolena on sitte, tyhjentää merenpohjia, on haitallinen vieraslaji.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/28/rapujen-kuningas-jaameren-jatti...
Kuningasrapu ei taida vaikuttaa lohen elämään mitenkään. Mutta syömällä ruskolevät yms. kasvit rantavyöhykkeeltä, se heikentää meritaimenen ja meriraudun ravinnonsaantia. Niinpä meritaimen ja etenkin -rautukannat ovat monin paikoin romahtaneet.
Minkäs verran Tenon sulku on vaikuttanut paikallisiin palveluihin jotka elivät turismista? Tornionjoella odottaa sama kohtalo viimeistään kahden vuoden kuluttua.
Esim. suosittu ravintola Rastegaissa ollut alamäessä, viime kesänä vielä juuri ja juuri auki, mutta asiakkaita ei ollut lounaalla. Vain yksi lämpöastia höyrysi tiskissä. Onkohan yhä auki? Alakönkään kioski oli kiinni parhaaseen turstiaikaan jne.
https://yle.fi/a/74-20095957
Yksi lohi per kalastaja – Tenojoen sivuvesillä pääsee tänä kesänä lohestamaan, mutta hyvin rajatusti
Valtioneuvosto hyväksyi Tenon sivuvesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen. Asetus täydentää Tenon vesistön muita kalastusmääräyksiä kuluvalle vuodelle 2024.
Utsjoessa ja Vetsijoessa saa kalastaa lohta kahden vuorokauden ajan heinäkuun 1. päivästä heinäkuun 3. päivään maanantaista kello 19 keskiviikkoon kello 19. Saaliiksi saa yhteensä ottaa yhden alle 60 cm lohen kalastajaa kohden. Suuremmat lohet on vapautettava takaisin jokeen hellävaraisesti, sillä ne ovat tärkeitä emokaloja lohikantojen elpymisen kannalta.
Sivut
Lisää uusi kommentti