Noin 10% varma tieto.

Korjaan: painotus pyydettävissä kaloissa pitäisi olla koiraskaloissa. Tuli virhe edelliseen tekstiini.

Lohella ja taimenella se on helpompi, koska koiraalle tulee koukkuleuka.

Kuhalla ja hauella se on vaikeampi. Keväällä näkee, että naaras on paksumpi, mutta muuten se on aika vaikea.

Muutama huomio tähän liittyen.

Tällä hetkellä kalastus keskittyy hyvin pitkälle petokaloihin (ahven, kuha, hauki,…) ja vähemmän muihin kaloihin. Kun nykyinen kalakorttijärjestelmä luotiin 90-luvun puolivälissä eli kalavedet sosialisoitiin, hauki- ja ahvenkannat eteläisellä merialueella ovat taantuneet. Itse uskon, että tekniikan kehittyessä (esim. live kaiut), isot kalayksilöt vähenevät radikaalisti nykyisestä. Kun kalastus kohdistuu petokaloihin, tämä on vääristänyt etenkin Etelä-Suomessa kalatasapainon petokalojen ja muiden kalojen välillä. Tämä on näkynyt muun muassa särkikalakantojen kasvuna. Toki vesien rehevöityminen ja muut ympäristötekijät osittain ovat tähän vaikuttaneet. Monissa lammissa ja järvissä tehdään vuosittain särkikalojen tehokalastusta, jotta kalatasapainoa saataisiin korjattua ja veden laatua parannettua. Pointtina on, että kalastuksen pitäisi kohdistua niihin kalalajeihin, jotka edistävät oikean kalatasapainon saavuttamista esim. särkikaloihin tässä tapauksessa.

Kuhaa on 90-luvun alusta saakka istutettu suuristutuksin joka paikkaan. Kuha vahvempana ja nopeakasvuisempana kalana on syrjäyttänyt ahvenkantoja. Monet hyvät ahvenvedet on pilattu kuhaistutuksilla. Suurien kuhan istutusten seurauksena kuhakannat ovat monin paikoin kasvaneet niin suuriksi (esim. Turun saaristo ja muutamat sisävedet), että kuhat ovat alkaneet kääpiöitymään (kasvavat hitaasti ja tulevat pienempinä yksilöinä sukukypsiksi) ja/tai kärsivät nälästä. Olen myös havainnut tilanteita, että muikkukannat ovat eräällä järvellä taantuneet tämän seurauksena (tämä ahvenen lisäksi). Kuhan istutuksilla on pyritty ensisijaisesti korvaamaan kovaa petokaloihin kohdistuvaa kalastuspainetta, mutta se on näin ollen mennyt ylitse. Turun saaristossa on ehdotettu, että kuhan alamittarajaa voitaisiin paikallisesti säätää nykyistä alemmaksi, mutta tällä hetkellä Suomen laki ei sitä salli. Tämä kritiikki kuhan liikaistutuksia kohtaan liittyy edelleen oikeaan kalatasapainoon. Ei ole hyväksi myöskään, että yhtä yksittäistä petokalalajia on liikaa. Parempi vaihtoehto on, että on useita erilaisia luontaisia petokalalajeja sopivassa suhteessa.

Jokaisessa luontaisessa kalalajissa pitää olla ns. pyramidimalli. Pieniä/nuoria kalaluokkia pitäisi olla paljon ja suuria/vanhoja yksilöitä vähän. Se ei ole oikein, jos suuret yksilöt pyydetään pois (esim. liveluotaimen avulla), koska geeniperimä heikkenee ja pyramidin korkeus pienenee. Kalastuksen pitäisi näin ollen kohdistua välimitan kaloihin kalalajista riippumatta.

Uhanalaisiin tai taantuneisiin lajeihin (esim. lohikalat – poislukien muikku) kalastus pitäisi lopettaa siihen saakka kunnes se on elpynyt. Tämä koskee myös vapaa-ajankalastusta ja tuki-istutettuja yksilöitä. Esimerkiksi meritaimenen kaupallinen pyynti on kielletty. On kielletty myös luontaisesti lisääntyneiden rasvaevällisten mertsareiden pyynti. Sen sijaan istutettuja mertsareita, joilta rasvaevä on leikattu saa pyytää. Mielestäni myös istutettujen meritaimenten pyynti pitäisi lopettaa siihen saakka kunnes kalastus on kestävää. Samalla tapaa C&R tyyppinen kalastus koskilla on perseestä, koska se ei edistä kalakantaa ollenkaan eli kalastuksen yhteydessä tulee aina kalatappioita. Samalla tapaa merilohen pyynti esim. Itämerellä ja Tornionjoella pitäisi lopettaa kokonaan kunnes nousevien lohien määrä ylittää tietyn määritetyn luvun (ns. liikennevalomalli). Sama periaate Tenolle.

Kirjoitukseni liittyy hyvin paljon kalatasapainoon eli uros- ja naaraskaloja pitää olla myös sopivassa suhteessa. Niitä on vaikea erottaa ulkoisesti, vaikka kala olisi nostettu ylös. Pyynnin kohdentaminen vain toiseen sukupuoleen mahdotonta.

En usko, että kukaan pystyy määrittämään kalamäärää kuinka paljon tietyn tyyppisiä yksilöitä voidaan poistaa vesistöstä vuosittain jotta kalakanta säilyy elinvoimaisena. Kukaan ei voi etukäteen ennustaa miten hyvin luontainen lisääntyminen onnistuu kyseisenä vuonna. Vuodet ja olosuhteet ovat myös erilaisia lisääntymisen osalta. Ympäristötekijät (esim. ilmaston lämpeneminen) ja erilaiset kalataudit vaikuttavat asiaan. Noin yleensä ottaen maapallolla kärsitään ylikalastamisesta. Esimerkiksi kaupan tonnikalapurkissa on boniitto nimistä kalaa, joka on tonnikalalle sukua, mutta ei ole tonnikalaa. Ylikalastamista on myös Suomessa erityisesti petokalojen osalta. Tuki-istutukset vääristävät kokonaiskuvaa. Tuki-istutusten määrää todennäköisesti tullaan vähentämään tulevaisuudessa, kun lupatuloista ei saada riittävän suurta tulopottia kuin menneinä vuosina. Samaan aikaan aktiivisten kalastajien määrä vähenee. Kalastusmenetelmät ja välineet jatkavat kehitystä ja jossain vaiheessa lain avulla niiden käyttöä tavallisten pulliaisten osalta tullaan rajoittamaan. Tulevaisuudessa esimerkiksi livekaiut voivat olla niin hyviä, että se näyttää kuvaruudussa lähes valokuvalta. Onko siinä vaiheessa järkevää antaa sellaista kaikua tavalliselle kalastajalle. Toisaalta siinä vaiheessa ei enää ole suuria yksilöitä mitä kalastaa, koska ne on jo kalastettu…

Pitkä kirjoitus ja pahimmat valheet on pakko oikaista. Kuhakannat on saatu pienenemään liika kalastamalla liian pienisilmäisellä verkolla. Kuha ei ole ehtinyt edes lisääntymään. Tämä on todistettu alueilla, jossa on kalastettu suuremmilla verkoilla ja kuhapopulaatio on paljon terveempi. Siis merialueella.

Meritaimenen ammattikalastusta EI ole kielletty. Vain kohdennettu pyynti. Eli kun ”siika” rysään ui 30 rasvaeväleikattua meritaimenta, niin ne saa myydä vastuullisena lähikalana. Vain rasvaevälliset pitää vapauttaa. Myös ammattikalastajien. Eli kyllä näihin kalakantoihin on eniten vaikuttanut ihan ammattikalastus. Sama kuin rysillä (kuorepyyntiä) voidaan tukkia kalaväylät kun Vaelluskalat lähtevät vaellukselle. Ihan laillisesti.

Varmasti totta, että on koekalastamalla tutkittu monilla järvillä kalaston tilaa. Sen pohjalta arvioidaan kalamääriä per hehtaari. Järvikohtaisia vaihteluita varmasti on riippuen kalarakenteeseen. Sekin on varmasti totta, että petokaloja on määrällisesti vähemmän kuin muita kalalajeja. En itse usko tuollaista 0.01% suhdetta oikeastaan millään järvellä ilman tutkimusreferenssiä. Onko toimittaa sellaista?

Luken 2022 tilaston mukaan vapaa-ajan kalastajat pyysivät noin 27% saaliista vuonna 2022 saalispainon mukaan ja ammattikalastajat 73%. Tämä siis saalispainon mukaan ei kappalemäärän mukaan. Luvut pitävät sisällään myös silakan troolaamisen, joka on painomääräisesti valtaosa ammattikalastajien saalista. Jos sen poistaisi luvuista pois, vapaa-ajan kalastajien ja ammattikalastajien luvut olisivat merkittävästi lähempänä toisiaan.

Mitä onko Suomessa miljoona järveä, täällä taas joku lukelainen sekoilee.