Nyt kun Palokin kiihko alkaa laantumaan raportin myötä ja sen merkitys järvilohelle on mikä on tulevaisuudessa, niin olisi varmaan aika alkaa miettimään välittömiä vaikuttavia toimenpiteitä tämän hienon kalan pelastamiseksi. Luonnonkiertoon ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia koski pinta-alojen riittävyyden vuoksi vuoksen vesistössä kuin Lieksanjoella ja sekin on vain mahdollisuus, eikä onnistuminen ole enää varmaa tämän kalan kohdalla. Onneksi luonnokiertoa on alettu käynnistämään vuonna 2017.

Emokalapyynti sujui todella huonosti runsaan vesitilanteen vuoksi viime syksynä, emokaloja karkasi kutemaan vanhaan uomaan, koska Kemijoki oy:n lieksankosken voimalaitoksen ohijuoksutukset vanhaan uomaan oli pyynnin kanssa samaan aikaan menossa. Näiden kalojen kutupesät jäivät padon sulkeuduttua kuiville tai seisovaan veteen. Sieltä ei hirveästi ole poikasia keväällä luvassa ja tätä samaa surullista pelleilyä on saanut seurata jo tarpeeksi kauan, eikä siihen ole muutosta luvassa tai on viimeistään sitten kun lohi sukupuuttoon kuolee ja sehän se varmaan tämän ajan peluun tarkoitus loppupeleissä onkin.

Kunnostuksiin olisi huutava pula, johon tarvittaisiin resursseja ja rahaa. Lieksanjoen tukkiliukumäestä puuttuu rannoilta matalat nollikas alueet ja pintaa rikkovat kivet on räjäytetty tai siirretty rannoille tehden paikoin luonnonmonimuotoisuuden tappavan kivipellon metsän ja joen väliin. Jyrkän reunan jälkeen kaikki pienempi materiaali lähtee virran mukana. Toki on siellä kunnostuksia saatu jo liikkeelle ja parempaan päin menossa, mutta asiat etenevät todella hitaasti.

Istutusmäärät ovat olleet naurettavan pienet, eikä luken 60 000 istutustavoitteeseen olla päästy koskaan lähimainkaan. Voimalaitosten velvoitteet on ajalta, jolloin tietämys oli melko vajaavaista ja päivitys olisi enemmän kuin suotavaa ja mielellään korvauksia taannehtivasti menneistä vuosista.

Mutta onneksi vaelluskala yhteistyö lieksanjoella on sujuvaa Kemijoki oyn mielestä ja mallia voi ottaa siitä vaikka sitten siellä Kemijoellakin. Rakkauden tunnustukisiakin patoyhtiön puolelta järvilohelle on osoitettu ja siitä hyvästä on syntynyt pankakoskelle rakkaudenkatiska, kastikan pyytävyys on paljon huonompi kuin pielisen muikkuverkoilla joten se varmaan osoittaa sitä välittämistä, mutta että jos vaihtoehto on sitten mennä turbiinien läpi niin on se rakkaus erikoista. Katiskan pyytävyyden selvitysten aikana saadaan myös järvilohi menetettyä sukupuuttoon. Loppupeleissä onko sillä pyytävyydellä mitään merkitystäkään?