Juu siis ihan hirveetä sortoa jos joutuu vähän jotain vaivaa näkemään kalakantojen eteen. Ihan verrattavissa Pohjois-Koreaan.

Juurikin näin. Virkistyskalastajalla ei ole mitään velvollisuutta moiseen. Pilkkireissulla voi tulla vaikka 100 kalaa. Ei niitä kukaan ilmota yhtään mihinkään.

Rehellisyyden ja tasapuolisuuden nimissä en ole kyllä Norjassakaan törmännyt koskaan kalastusviranomaisiin. En tosin ole montaa päivää kalastanut lohijoilla. Eli sama käytäntö kuin Suomessa, että kyseessä on lähinnä peloite ja selvä signaali miten toivotaan ihmisten toimivan pl. tietyt arvokkaat koskikeskittymät. Ja sivistynyt ihminenhän tämän mukaan toimii. Kovin kalliiksi kävisi maksaa kalastusluvista massiivista määrää täysipäiväisiä lupavalvojia tarpomaan tuolla maastossa ja ulapilla, jotta joku puikkarihaukea ilman lupaa heittelevä ukko jäisi kiikkiin, hyöty siis olisi negatiivinen.

Turhaa vaivaa 99% tilanteista. Johonkin Lapin ulkopuoliseen jalokalan pyyntiin tuommoisessa velvollisuudessa voisi jotain järkeä ollakin. Kohtuullisuus on yksi kaiken lainsäädäntötyön perusta.

Samanlaista puuhastelua, jota valtionjohtoherrat nytkin harjoittaa.

Juu.Kyllä valtion tulee valvoa kansalaisiaan.Valvonta tulee ulottua kaikille elämän aloille.Syntyvyys on nyt ennätys alhaalla.Eikö sitä voisi myös valvonnalla tehostaa ja työllistää siinä samalla.

Kukas niitä todellisia saatuja kaloja kyttää ja miten? Siis jos on mennyt kausi heikosti eikä yhtään kalaa ole tullut ilmoitettua

Arvio haitasta on juurikin termi, jota käytetään. Suomalainen vapaa-ajankalastaja on haitta. Jonka rahat kyllä kiinnostaa. Ja kelpaa. Paras järjestelmä olisi jossa maksetaan kalastonhoidosta mutta ei kalasteta. Varsinainen käyttäjä maksaa malli. Seuraavaksi myös veneenlasku rampit tulee maksettaviksi kalastonhoidosta. Toki niitä ei saa vapaa-ajankalastajat käyttää.

Veneenlaskurampit ovat tällä hetkellä yksityisten rahoittamia ja niiden hallinnoimia. Miksi kuvittelette, että ne sosialisoitaisiin ja niitä hallittaisiin kalastonhoitomaksuilla?

Jo nyt ne jotka ovat rampit rahoittaneet, rakentaneet ja hallinnoivat niitä (ja joihin on puomit rakennettu), voivat tehdä niille mitä haluavat. Jos haluavat alkaa rahastamaan, mikään ei estä heitä tekemästä niin. Yksityisiä ramppeja on rakennettu, jotta vesialueiden omistajat itse ovat pystyneet laskemaan keväällä veneet helpommin ja syksyllä nostamaan ne vedestä.

On toki veneenlaskuramppeja, jotka ovat kuntien tai joissain tapauksissa valtion eli niin sanottuja yleishyödyllisiä ramppeja. Niitä on suhteessa vähemmän kuin yksityisten hallinnoimia. Tästä syystä yllä olevat ehdotukset eivät tule toimimaan.

Se on totta, että kalastonhoitomaksutulot vähenevät sitä mukaa kun kalastus harrastuksena laskee. Se asettaa paineita ylläpitää nykyistä kalojen tuki-istutustasoa. Toisaalta, jos kalastajien määrä vähenee, miksi pitäisi määräänsä enempää istuttaa mitään?

Miksi ylipäätään pitää istuttaa jotain kuhaa, joka lisääntyy muutenkin? Tuskinpa missään on sellaista painetta ainakaan vapakalastajien toimesta että vaikuttaisi kuhakantoihin

Hyvä niin. Eikä kuha kyllä menesty kirkkaassa vedessä.

Osakaskunnat pyrkivät tekemään tulo/menoarviot nollatulokseen tai jopa hieman "tappiolle", jos on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää. Syynä on valtion verotus. Jos osakaskunta tekee voittoa, siitä maksetaan veroa. Kukaan järkevä ei halua verottajalle maksaa lupatuloista kertynyttä voittoa, vaan se on järkevää kuluttaa tilikauden aikana takaisin vesialueelle jota osakaskunta hallinnoi. Suurin osa toteuttaa tuki-istutuksia, koska se on helpoin ja monesti järkevin tapa hoitaa vesialuetta. Tuki-istutuksia ei voi tehdä millä tahansa ja mistä tahansa saatavilla poikasilla, vaan ne on oltava samaan vesistöön (esim Kokemäenvesistö tai Kymijoenvesistö eli mitä mereen johtavaa jokea pitkin vedet järvistä laskevat) liittyviä. Tämä voi aiheuttaa saatavuusongelmaa. Tyypillisesti kuhan poikasia on helppo saada ostettua, mutta esimerkiksi siian poikasia voi olla hankala ostaa. Monesti tulotaso tiedetään suunnilleen etukäteen, joten alustavia etukäteissuunnitelmia istutusmääristä tehdään jo vuotta aiemmin. Lupatuloista saatavat tuotot ovat osakaskunnissa vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana, kun suuri ikäluokka on ikääntynyt (tai jo kuolleet) ja vähentänyt kalastusta.

Istutustarpeet riippuvat täysin vesialueesta. Jos on paljon särkikalaa ja vesialueen luonne on matala ja rehevä, hauen istutus lienee järkevää. Toisaalta hauki lisääntyy hyvin myös luontaisesti. Koska kuha menestyy myös rehevissä vesissä, sitä monesti arvostetumpana kalana istutetaan. Vastaavasti kyseiselle vesialueelle ei ole siikaa järkevää istuttaa lainkaan, koska siika pärjää saman tyyppisissä vesissä missä muikkukin. Se ei pärjää matalissa ja rehevissä vesissä niiden lämpöisyyden vuoksi. Siikaa ei ole ehkä järkevää istuttaa silloin, kun muikkukannat ovat taantuneet koska siika kilpailee etenkin nuorena samasta ravinnosta kuin muikku. Kalatasapainosta on myös huolehdittava.

Monet osakaskuntien aktiivit ovat ikääntyneitä paikallisia tilallisia ja ne saattavat vaikuttaa uusien osakkaiden mielestä vanhoillisilta. Toisaalta heillä on pitkän ajan kokemus toiminnasta ja sitäkin pitää arvostaa. He käytännössä tekevät hommaa harrastuksena, koska lupien myynnillä, taloudenhoidolla ja istutusten koordinoimisella ei pääse rikastumaan. Tyypillinen maksu jokaisesta myydystä luvasta on noin 10-15%. Toisin sanoen, jos ostat 30 euron vetouisteluluvan, luvan myyjä tienaa muutaman euron. Sen lisäksi etenkin keväällä porukkaa tulee tilalle ostamaan lupia parhaimpaan viljankylvöaikaan, joka aiheuttaa häiriöitä. Monesti nykyään lupia onneksi voi ostaa verkon kautta.

Yksi suuri ongelma vesialueiden omistajien kannalta ovat trailerikalastajat, jotka kalastavat pelkästään kalastonhoitomaksulla. Vain 36% tästä 47€ maksusta tuloutuu takaisin osakaskunnille eli noin 17€. Ennen (hyvään) aikaan lupatulot tulivat lähes kokonaisuudessaan osakaskunnan myöntämien lupien pohjalta ilman välikäsiä. Toisekseen trailerikalastajat liikkuvat kalakantojen (lue isojen) mukaan. Jos vesialue on erinomainen isojen petokalojen osalta, se houkuttelee liikkuvia kalastajia kun sana kiertää nopeasti. Miksi osakaskunnan kannattaa luoda vesialueestaan erinomainen, jos se voidaan tuhota muutamassa kesässä?

Verotuksellisista syistä johtuen tuki-istutuksia tehdään, kun lupatuloista kertyneet tuotot on pakko investoida takaisin vesialueeseen jota osakaskunta hallinnoi. Istutusmäärät ja kohdekalat vaativat suunnitelmallisuutta, mutta joinain vuosina voi olla kalanpoikasten saatavuusongelmaa.

Ehkä olisi parasta kun valtio omistaisi KAIKKI vesialueet ja ne olisivat tasavertaisesti KAIKKIA kansalaisia varten. Istutukset tehtäisiin tieteeseen pohjautuen eikä verotuksellisista syistä tai oman porukan etuja tavoitellen. Järvilläkin voisi olla kiintiöt petokalojen suhteen, ei kenelläkään tarvitse olla oikeutta kalastaa pakastinta täyteen.

Tuollainen systeemi toimii erittäin hyvin Ruotsissa ja Norjassa. Eivätkä ole tietääkseni sosialistisia maita. Että sitä on turhaa alkaa jauhaa. Mutta Peräpohjolan mettäläiset mörrimöykyt on kaikki tietäviä kaikesta kalastukseen liittyvästä.