kalastuksenhoitomaksu
19.04.2022 - 15:55
Hermot menee .. tuli sähköpostia Metsähallituksen eräpalvelusta, missä linkki kalastuksenhoitomaksun maksamiseen.
Kaikki meni hyvin siihen asti, mutta kun pitäisi tehdä viimeinen "vahvistus", niin se ei ole aktiivinen. eilen ja tänään turhaan yritin.
Onko muilla toiminut maksu ... saako luvan myös R-kioskilta ja mikä siellä kulut?
Eipä kuitenkaan viitsisi lähteä luvatta kalaan.
Esimerkki: Osakaskunnan suurin manttaali on järjestöllä. Rantatontit on myyty jo -60luvulla. Joten seuraavaksi järjestö kaavoittaa kuivanmaan tontteja. Sitten piti keksiä miten tonttien ”arvo” ainakin mielikuvissa saadaan nostettua. Järjestö ideoi ja ehdottaa osakaskunnan ” purkamista”. Saataisiin kuivanmaan mökeille ”osuus vesialueesta” Pikkunen mielikuva harhautus. Ei toteutunut. Toisaalta olisi ollut ihan sama. Pieni osakaskunta, jonka toiminnasta ei kukaan ei ole kiinnostunut. Mutta eipä näillä vesialueilla ollu kauheaa kiinnostusta muutenkaan. Vaikka osakaskunta olisi purettu. Rantatonttien arvo kolmikertaistunut 2000-luvulla ja vesialueiden arvostus vain laskenut.
Niin on. Ysärin taitteessa rantatontti talolla oli 400000€, nyt siitä sai miljuunan.
kalastusluvan saanti kaupalliseen kalastukseen on suuressa osassa maata (niin merellä kuin järvillä) suuri ongelma. siitä aiheutuva kansantaloudellinen menetys on 100.000.000 €/v.
aikaisemmin kalastuslaki velvoitti vesialueen omistajaa järjestämään kalastuksen siten, että siitä saadaan suurin pysyvä tuotto, ja kalastusalueiden piti valvoa tätä. sitten laki muutettiin ja tilanne on surkea.
tiedän, että ympäri suomea on menossa oikeustaisteluja kalastusoikeuden saamiseksi. mutta taitaa ammattikalastajat päätyä eläkkeelle ennen ratkaisujen tuloa.
Täytyy olla laskuvirhe eli 0.1 miljardia euroa jollain ammattikalastuksen lisäämisellä. Taitaisi kansantalous laskea kun virkistyskalastaja ei panosta kotimaahan vaan vei rahansa ulkomaille. Missä on irtonaista kalaa 20 000 000kg/vuosi?Ainut joka tässäkin käärii rahaa on kiinalainen verkko tehdas.
aikaisemmin kalastuslaki velvoitti vesialueen omistajaa järjestämään kalastuksen siten, että siitä saadaan suurin pysyvä tuotto, ja kalastusalueiden piti valvoa tätä. sitten laki muutettiin ja tilanne on surkea.
tiedän, että ympäri suomea on menossa oikeustaisteluja kalastusoikeuden saamiseksi. mutta taitaa ammattikalastajat päätyä eläkkeelle ennen ratkaisujen tuloa.
Tiedän että kalatalous alueet (Entiset kalastajaliitot) on aina ajanut ammattikalastuksen ja ammattikalastuslupien asiaa. Suurimmassa osassa esim.hallituspaikat on sopivasti osunut tälle ryhmälle. Eli täyttä puppua.
Ja luvat on saanut muutettua mukavasti rysäluviksi ja niitä on saanut jopa siirrettyä.
Monet haikailee Ruotsin mallia, jossa valtion hallinto ottaisi suurempaa vastuuta suurien järvien ja merialueiden kalastonhoidosta osakaskuntien sijaan. Ruotsissa tämä on käytännössä vain viiden suurimman järven osalta sekä rannikon merialueet. Ruotsissa on järviä hieman alle 100 000 (yli hehtaarin kokoisia) eli valtaosa järvistä on edelleen osakaskuntien vastuulla. Suomen viisi suurinta järveä ovat: 1) Saimaa 2) Päijänne 3) Inarinjärvi 4) Pielinen 5) Oulujärvi. Jos joku haikailee, niin nuo järvet ja rannikkoalueiden merialueet siirtyisivät Ruotsin mallissa hoidettavaksi Suomen valtiolle. Suomessa yli hehtaarin kokoisia järviä on 57 000 ja yli 0,05 hehtaarin eli 500 neliömetrin kokoisia on 168 000 järveä. Ne jäisivät edelleen osakaskuntien vastuulle Ruotsin mallissa.
Nyt, kun digitalisaatio on kehittynyt, kalastuslupatoiminta on mahdollista hoitaa verkon kautta. Sen lisäksi kalastustekniikka on kehittynyt. Muun muassa näiden syiden pohjalta nykyinen kalastuslaki on vanhentunut. Kun 90-luvulla yhdellä kalastusvavalla kalastaminen sallittiin kalastonhoitomaksua vastaan, silloin ei voitu kuvitella, että tulee viistoluotaimia ja live-luotaimia ja välineet myöskin ovat siitä kehittyneet. Toisin sanoen kalastustehokkuus on selvästi kehittynyt käytettyyn aikaan suhteutettuna. Samaan aikaan verkkokalastuksen suosio on laskeva. Yleensä ottaen kalastus harrastuksena on laskeva trendi. 90-luvulla haluttiin romuttaa lääninlupa, kun tunnistettiin kasvava määrä liikkuvia kalastajia erityisesti lääninrajojen rajamailla. Joka tapauksessa ehdotukseni on palauttaa lupatoiminta takaisin osakaskunnille eli yhdelläkin vavalla kalastaminen siirtyisi takaisin osakaskuntien myöntämiin lupiin. Nyt, kun kalastuslupien ostaminen verkon kautta on mahdollista lähes joka lätäkölle, se olisi helppoa ja kustannustehokasta. Tämä mahdollistaisi, että kalastusramppeja rakennettaisiin lisää ja se motivoisi osakaskuntia kehittämään kalavesiään myös liikkuvien kalastajien osalta. Samaan aikaan osakaskunnat pystyisivät tarpeen mukaan lopettamaan kalastuslupien myynnin, jos kalakannat eivät kestä kalastamista. Nykyisen lain yksi ongelmakohta on, että vaikka paikallisesti lupia ei myytäisi (esim. verkkokalastajille, katiska tai vetouisteluun), niin valtion kalastonhoitomaksun myöntämällä yhden vavan luvalla se on edelleen mahdollista. Tämä mahdollistaisi osakaskunnille kalakeitaan rakentamisen erityisesti suljetummille pienille järville ja mahdollistaisi näin ollen rajoitetun kalastusmatkustuksen järjestämisen. Tyypillisesti keskisuuria järviä hallinnoi useampi osakaskunta (2-10). Ehdottaisin, että kyseiset osakaskunnat määrättäisiin yhdistettäväksi lakiasetuksilla tai vaadittaisiin vähintään yhtenäislupa-alueen muodostamista koko järvelle. Etuna olisi, että lupa-alue olisi koko järvi sen sijaan että pitää ostaa erikseen lupia eri osakaskunnilta. Koska olisi selkeämpi vesialue vastattavana, sitä pyrittäisiin kehittämään tasapuolisemmin. Myös kalastajille olisi selkeämpää missä rajat kulkevat, kun koko järvi kuuluu lupa-alueeseen.
Parempi ehdotus .... jos kalastaa ilman elektroniikkaa, niin jatketaan kuin ennenkin.
Teknisten vempaimien käyttö vaatii sitten kalastusalueen luvan.
Tuohan on oikein hyvä idea. Ja juurikin lopputulema olisi kalastuksellisesti huippu järviä. Vaatisi vaan sitten jo mainitun osakaskuntien yhdistämisiä jotta koko järveä voisi hoitaa järkevästi ja riittävillä resursseilla. Ja merialueet voisi olla sen kalastonhoitomaksun alla. Ei huono
Teknisten vempaimien käyttö vaatii sitten kalastusalueen luvan.
Tätä on käytännössä mahdoton valvoa.
Yllä oleva ehdotus mahdollistaisi myös ramppien puomittamisen. Niillä jotka ovat maksaneet luvan, olisi elektroninen koodi tai avain tai joku muu vastaava systeemi, jolla voidaan varmistaa että vain luvalliset pääsevät käyttämään ramppia. Se myös helpttaisi valvontaa, kun tietää vesillä olevan vain luvan maksaneita.
Luvan hinta olisi sama kuin maksettava lupa kalastaa yhdellä vavalla. Näin ramppia voisivat käyttää myös niin sanotut huviveneilijät (jotka eivät kalasta) samaan hintaan.
Kaikkien pitää päästä kalalle minne tahansa kalastonhoitomaksulla, Yhteinen maa ja yhteiset vesistöt. Ei järvistä saa tulla osakaskunnille rahastuskeinoja. Elektroniikan käyttö ei ole kalakannoille mikään uhka. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvet täynnä, riittää kyllä kaikille. Se että on kateellinen tai ei ymmärrä uutta teknologiaa ei ole mikään peruste muuttaa sääntöjä. Eikä tuollaiset ideat tule menemään ikinä läpi tässä maassa kun enemmistö kalastaa kalastonhoitomaksulla, ja enemmistö päättää täällä.
Kyllä se on hallitus joka päättää lainsäädännöllä miten kalat makaavat ja kenen vesillä. Ääniä vähemmistö puolueen suunnasta on silloin tällöin putkahtanut palaamisesta vanhaan käytäntöön......
Nyt on jo virtavesikohteissa erillislupamenettelyt olemassa eikä kukaan kritisoi miksi kalastonhoitomaksulla siellä ei pääse kalastamaan eli ehdotatko niistä tulevan vapaata riistaa?
Nykyisin 36% kalastonhoitomaksuista palautuu takaisin kalastonhoitoon eli osakaskunnille. Toisin sanoen 47€ maksusta vain 17€ palautuu osakaskunnille. Yllä olevalla ehdotuksella halutaan yksinkertaistaa lupamenettelyä ja vähentää byrokratian välistä-veto-rahan osuutta, koska valtakunnallinen toimintatapa ei toimi riittävän hyvin. Valtakunnallisesti voidaan valtion taholta määritellä yhteneväinen yhden vavan kalastuslupa, joka voisi olla esimerkiksi 25€/kausi. Näin ollen osakaskunnat saisivat enemmän lupatuloja kuin kalastonhoitomaksun kautta keskimäärin. Jos järvi on suosittu, se saa sitäkin enemmän tai vastaavasti vähemmän, jos siellä ei kukaan kalasta. Toisin sanoen kysynnän ja tarjonnan laki kohtaisi paremmin. Vaihtoehtoisesti annetaan kysynnän-ja-tarjonnan määritellä yhden vavan kalastusluvan.
Nyt on jo virtavesikohteissa erillislupamenettelyt olemassa eikä kukaan kritisoi miksi kalastonhoitomaksulla siellä ei pääse kalastamaan eli ehdotatko niistä tulevan vapaata riistaa?
Nykyisin 36% kalastonhoitomaksuista palautuu takaisin kalastonhoitoon eli osakaskunnille. Toisin sanoen 47€ maksusta vain 17€ palautuu osakaskunnille. Yllä olevalla ehdotuksella halutaan yksinkertaistaa lupamenettelyä ja vähentää byrokratian välistä-veto-rahan osuutta, koska valtakunnallinen toimintatapa ei toimi riittävän hyvin. Valtakunnallisesti voidaan valtion taholta määritellä yhteneväinen yhden vavan kalastuslupa, joka voisi olla esimerkiksi 25€/kausi. Näin ollen osakaskunnat saisivat enemmän lupatuloja kuin kalastonhoitomaksun kautta keskimäärin. Jos järvi on suosittu, se saa sitäkin enemmän tai vastaavasti vähemmän, jos siellä ei kukaan kalasta. Toisin sanoen kysynnän ja tarjonnan laki kohtaisi paremmin. Vaihtoehtoisesti annetaan kysynnän-ja-tarjonnan määritellä yhden vavan kalastusluvan.
Koskilla kalastetaan lohikalaa, joiden kannat on pääasiassa istutusten varassa. Joten erityislupa on varsin perusteltu. Järvillä taas kalastetaan sellaisia kaloja, joiden kannat uusiutuvat itsestään. Mitä vastinetta osakaskunta voisi muka tarjota kalastajalle sitä lisämaksua vastaan?
Kyllä liveluotaimien käytölle kalastuksessa olisi saatava täyskielto yleisillä vesillä.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Nyt on jo virtavesikohteissa erillislupamenettelyt olemassa eikä kukaan kritisoi miksi kalastonhoitomaksulla siellä ei pääse kalastamaan eli ehdotatko niistä tulevan vapaata riistaa?
Nykyisin 36% kalastonhoitomaksuista palautuu takaisin kalastonhoitoon eli osakaskunnille. Toisin sanoen 47€ maksusta vain 17€ palautuu osakaskunnille. Yllä olevalla ehdotuksella halutaan yksinkertaistaa lupamenettelyä ja vähentää byrokratian välistä-veto-rahan osuutta, koska valtakunnallinen toimintatapa ei toimi riittävän hyvin. Valtakunnallisesti voidaan valtion taholta määritellä yhteneväinen yhden vavan kalastuslupa, joka voisi olla esimerkiksi 25€/kausi. Näin ollen osakaskunnat saisivat enemmän lupatuloja kuin kalastonhoitomaksun kautta keskimäärin. Jos järvi on suosittu, se saa sitäkin enemmän tai vastaavasti vähemmän, jos siellä ei kukaan kalasta. Toisin sanoen kysynnän ja tarjonnan laki kohtaisi paremmin. Vaihtoehtoisesti annetaan kysynnän-ja-tarjonnan määritellä yhden vavan kalastusluvan.
Koskilla kalastetaan lohikalaa, joiden kannat on pääasiassa istutusten varassa. Joten erityislupa on varsin perusteltu. Järvillä taas kalastetaan sellaisia kaloja, joiden kannat uusiutuvat itsestään. Mitä vastinetta osakaskunta voisi muka tarjota kalastajalle sitä lisämaksua vastaan?
Monet tällä palstalla ovat kateellisia Ruotsin kalavesien paremmuudelle verrattuna kotimaisiin vesiin. Nyt ehdotin Ruotsin mallia (aamulla). Suurin etu toisin sanoen on, että jos osakaskunnat vastaavat kaikesta kalastuksesta, niistä voisi tulla todellisia kalastuskeitaita kuten naapurimaassa. Suurin hyöty tulee näin ollen paremmin hoidetuista kalakannoista ainakin niiden kalavesien osalta, joista tulee suosittuja eli keräävät enemmän "yhden vavan lupamaksuja" kuin toiset. Näin ollen voidaan istuttaa vuosittain enemmän kohdekaloja samassa suhteessa kun niitä vuoden aikana pyydetään (saaduilla lupatuloilla). Osakaskuntien yhdistämisellä ja/tai järvikohtaisella yhtenäisluvalla saadaaan paremmin hoidettua koko järven kalakantoja verrattuna nykyiseen.
Kilpailu eli kysyntä ja tarjonta määrittelee aika hyvin mitä summaa yhden vavan luvasta voi pyytää.
Kannattaa muistaa, että vesialueet omistetaan osakaskuntien osakkaiden toimesta. Nykyisellä valtakunnallisella kalastonhoitomaksulla kalavedet on sosialisoitu ja valtion resurssit eivät riitä kaikkien 168 000 järven tasapuoliseen hoitamiseen.
Nyt on jo virtavesikohteissa erillislupamenettelyt olemassa eikä kukaan kritisoi miksi kalastonhoitomaksulla siellä ei pääse kalastamaan eli ehdotatko niistä tulevan vapaata riistaa?
Nykyisin 36% kalastonhoitomaksuista palautuu takaisin kalastonhoitoon eli osakaskunnille. Toisin sanoen 47€ maksusta vain 17€ palautuu osakaskunnille. Yllä olevalla ehdotuksella halutaan yksinkertaistaa lupamenettelyä ja vähentää byrokratian välistä-veto-rahan osuutta, koska valtakunnallinen toimintatapa ei toimi riittävän hyvin. Valtakunnallisesti voidaan valtion taholta määritellä yhteneväinen yhden vavan kalastuslupa, joka voisi olla esimerkiksi 25€/kausi. Näin ollen osakaskunnat saisivat enemmän lupatuloja kuin kalastonhoitomaksun kautta keskimäärin. Jos järvi on suosittu, se saa sitäkin enemmän tai vastaavasti vähemmän, jos siellä ei kukaan kalasta. Toisin sanoen kysynnän ja tarjonnan laki kohtaisi paremmin. Vaihtoehtoisesti annetaan kysynnän-ja-tarjonnan määritellä yhden vavan kalastusluvan.
Koskilla kalastetaan lohikalaa, joiden kannat on pääasiassa istutusten varassa. Joten erityislupa on varsin perusteltu. Järvillä taas kalastetaan sellaisia kaloja, joiden kannat uusiutuvat itsestään. Mitä vastinetta osakaskunta voisi muka tarjota kalastajalle sitä lisämaksua vastaan?
Monet tällä palstalla ovat kateellisia Ruotsin kalavesien paremmuudelle verrattuna kotimaisiin vesiin. Nyt ehdotin Ruotsin mallia (aamulla). Suurin etu toisin sanoen on, että jos osakaskunnat vastaavat kaikesta kalastuksesta, niistä voisi tulla todellisia kalastuskeitaita kuten naapurimaassa. Suurin hyöty tulee näin ollen paremmin hoidetuista kalakannoista ainakin niiden kalavesien osalta, joista tulee suosittuja eli keräävät enemmän "yhden vavan lupamaksuja" kuin toiset. Näin ollen voidaan istuttaa vuosittain enemmän kohdekaloja samassa suhteessa kun niitä vuoden aikana pyydetään (saaduilla lupatuloilla). Osakaskuntien yhdistämisellä ja/tai järvikohtaisella yhtenäisluvalla saadaaan paremmin hoidettua koko järven kalakantoja verrattuna nykyiseen.
Kilpailu eli kysyntä ja tarjonta määrittelee aika hyvin mitä summaa yhden vavan luvasta voi pyytää.
Kannattaa muistaa, että vesialueet omistetaan osakaskuntien osakkaiden toimesta. Nykyisellä valtakunnallisella kalastonhoitomaksulla kalavedet on sosialisoitu ja valtion resurssit eivät riitä kaikkien 168 000 järven tasapuoliseen hoitamiseen.
Ruotsin kalavesien paremmuus näkyy lähinnä lohikalojen määrässä. Siis luonnon lohikalojen. Siellä ei ole lyöty joka ikistä puroa tukkoon eikä metsätaloudenkaan haittoja ole samalla lailla. Mitään peruskaloja en sinne lähtisi onkimaan. Huippu ahvenmestoja esimerkiksi on tämä maa täynnä, saati sitten kuhamestoja.
Esitänkin kysymyksen uudelleen, mitä hyötyä kalastonhoitomaksulla kalastavalle olisi tuosta järjestelystä? Jos oli ajatus että tukotetaan järvi istarilohikalalla niin se ei ole sama asia kuin Ruotsissa.
Miksi sen pitäisi hyödyntää kalastonhoitomaksulla kalastavaa kalastajaa, kun kyse on omistamisesta ja omistajan edusta? Nyt keskustellaan siitä miten kalavedet saataisiin nykyistä parempaan tilaan ilman, että valtio vetää välistä.
Osakaskunnilla, jotka omistavat kalavedet ei ole tällä hetkellä täyttä päätäntä valtaa miten kalavesiä voidaan kehittää. Lupatulojen määrä on 10-vuodessa puolittunut noin karkeasti, vaikka kalastonhoitomaksua ja muita kalastuslupien hintoja on nostettu useamman kerran. Samaan aikaan trailerikalastajien määrä vesillä on selvästi lisääntynyt. Yksi tapa toki kontrolloida olisi puomittaa rampit eli kyseiset kalastajat voivat mettän kautta viedä veneensä vesille, jos niin haluavat. Useasti nuo rampit ovat vesijättömaalla, joka on lunastettu kylän yhteiseen käyttöön. Toisin sanoen rampit omistetaan ja heillä on päätäntävalta ketkä niitä käyttävät.
Osakaskunnilla, jotka omistavat kalavedet ei ole tällä hetkellä täyttä päätäntä valtaa miten kalavesiä voidaan kehittää. Lupatulojen määrä on 10-vuodessa puolittunut noin karkeasti, vaikka kalastonhoitomaksua ja muita kalastuslupien hintoja on nostettu useamman kerran. Samaan aikaan trailerikalastajien määrä vesillä on selvästi lisääntynyt. Yksi tapa toki kontrolloida olisi puomittaa rampit eli kyseiset kalastajat voivat mettän kautta viedä veneensä vesille, jos niin haluavat. Useasti nuo rampit ovat vesijättömaalla, joka on lunastettu kylän yhteiseen käyttöön. Toisin sanoen rampit omistetaan ja heillä on päätäntävalta ketkä niitä käyttävät.
Minä en ainakaan tule maksamaan kenellekään mitään mistään jos en saa sille rahalle vastinetta. Suurin osa kalastajista kalastaa yleiskalastusoikeuksien turvin eivätkä he tule luopumaan saavutetuista eduista. Aika turha edes yrittää hakea tukea tuollaisille ajatuksille.
Mihin noita osakaskuntia edes tarvitaan? Ei järviin tarvitse istuttaa peruskalaa yhtään lisää.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Ei ole isompaa ahvenaa riittävästi, haukea ei myöskään ole niin paljon järvessä kun luonnonmukaisesti kuuluisi olla, tämä on tilanne p-päitsilässä, ei ole mutua, on virallisesti tutkittu juttu.
Pääsyy tähän ei ole livekalastus, livekalastus tietenkin pahentaa osaltaan jo ennestään kalaston suurta vääristymää.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Ei ole isompaa ahvenaa riittävästi, haukea ei myöskään ole niin paljon järvessä kun luonnonmukaisesti kuuluisi olla, tämä on tilanne p-päitsilässä, ei ole mutua, on virallisesti tutkittu juttu.
Pääsyy tähän ei ole livekalastus, livekalastus tietenkin pahentaa osaltaan jo ennestään kalaston suurta vääristymää.
Mulla ei ole kuollut yhtään kalaa käsiin 2 vuoden aikana kun olen isoja kaloja täsmäillyt. En toki kalasta niitä kuin kylmän veden aikaan.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Ei ole isompaa ahvenaa riittävästi, haukea ei myöskään ole niin paljon järvessä kun luonnonmukaisesti kuuluisi olla, tämä on tilanne p-päitsilässä, ei ole mutua, on virallisesti tutkittu juttu.
Pääsyy tähän ei ole livekalastus, livekalastus tietenkin pahentaa osaltaan jo ennestään kalaston suurta vääristymää.
Taitaa olla Päitsillä joku muu syy kuin kalastus siihen ettei ole isompaa kalaa. Meillä Saimaan puolella on paljon kalastuspainetta ja siitä huolimatta tuntuu että peruskalojen niin määrä kuin kokokin kasvaa vain vuosi vuodelta.
Voisiko kertoa niitä järviä missä kuhaa, haukea ja ahventa on" järvi täynnä"?
Jokaikinen lampea isompi järvi tässä maassa. Helpompi varmaan sinun kertoa missä järvi on tyhjentynyt vapakalastajien toimesta?
Vastaat kysymykseen kysymyksellä? Sitä kalaa täynnä olevaa järveä kyselin, taitaa olla höpöä.
Juuri radio uutisissa puhuttiin itämeren huonosta tilasta ja suurimmat vaikuttajat ovat kuulemma veneliikenne ja kalastus. Ei voi kuin ihmetellä....
Enhän minä nyt sulle paikkoja polta :D
Niin AMMATTIkalastus
Eli höpöä koko järvi ahventa ja kuhaa täynnä,näitä kyllä riittää.
Sivut
Lisää uusi kommentti