Kanta-hämeen ahvenpaikat
01.10.2024 - 12:11
Tarkoitus olisi lähteä etsimään vauraampaa ahventa kanta-hämeen järvistä. Mistä kannattaisi lähteä isompaa ahventa koittaaman? Itselle alue on ihan tuntematonta ja olisi kiva kuulla vinkkejä paikoista. Tarkkoja kalapaikkoja ei tarvitse tietenkään kertoa, mutta jos jotain vinkkejä saisi alueen järvistä.
Kiitos jo etukäteen!
Kuka hullu niitä tänne huutelis. Ens viikonloppuna olis teippivene armada tyhjentämässä järveä
Tuskin ne teippiveneet niitä järviä tyhjentää, kun vielä usein päästävät isoimmat kalat takaisin pyytämisen jälkeen. Ja aloittaja tuskin on kukaan teippiveneilijä, luultavasti teippiveneilijät ei lue edes näitä keskustelupalstoja.
Vanaja ja kukkia lie suurimmat järvet sielläpäin....
Molemmista kilon ylittäviä on löytynyt.
Lycka till👍
Tännekkin on linkkailtu niitä lihalaatikkovideoita. Vastuullisesti etsitään tekniikalla kalat, kaikki irtoavat isot revitään sometettavaksi, ja filekalaa se vastuullinen lihalaatikollinen tai kaksi. Ja niitä venekuntia on äkkiä kymmeniä. Parempi pitää suu kiinni niistä paikoistaan
Korpilahen takana on se kuuluisa possujärvi josta tasureista tunnetun värkkäiliä suvun vesa pilkki vidillä varttiin puolitusinaa kiloahvenaa, mutta ei tästä sen enempää kun ei ole sillee k-hämettä.
Kyllä kai niitä vauraampia on liki joka lätäkössä. Niiden löytämisessä ja niiden kiinni saamisessa kai se pointti onkin. Laaja tuntemus niiden löytämisestä ja iskemään saamisesta on paljon apua. Ko. vesistön hyvä tuntemus auttaa paljon. Ei muuta kuin paljon kalastamaan ajatuksen kanssa ja kokemusta keräten. Silleen käsittääkseni niitä vauraampia saavia henkilöitä syntyy. Itse keskittynyt ruoka kalojen saantiin reissuilla, ei panostusta niihin vauraampiin. Siksi ei annettavaana tätä parempia neuvoja. Netistä tietty löytyy kun viitsii kahlata ja aktiivisesti yrittää siirtää sen tiedon käytäntöön. Helpoimmalla tietty pääsee jos pääsee saama miehen oppiin.
Kyllä ne yleiseen tietoon tulevat hyvät saalis järvet ainakin pienemmät suht äkkiä taantuu. Esimerkkeinä aikoinaan äimäjärvi Iittalassa. Muutamassa talvessa pilkkimällä saaliit romahti. Kesijärvi kuhista kun huhu levisi mahdollisesta ennätyskuhasta. Pari kesää ja sitten ei ollut kuin alamittasia enää. Huvittavia tulee mieleen paalijärvi happikadon jälkeen. Tuhottomasti 50g ahventa. Talvella joka päivä 10-20 autoon ympäri järveen. Innokkaimmat kanto 2 muovikassit ahventa rantaan. Talven kesti, toisen loppuun hiipuu olemattomiin.
Vauraampia, silppua, pannukarkea, fileahven, ruokala yms. Olisi kiva saada otanta minkä painoinen ahven kenellekään kuuluu mihin kategoriaan kenelläkään. 😂
Tai toiset puhuu senteistä 😂
Tai toiset puhuu senteistä 😂
Harraste kalastajat(ruoka kalastajat?) puhuu painosta. Aktiivi kalastajat cm, ei niin väliä vuodenajasta.?
Tai toiset puhuu senteistä 😂
Harraste kalastajat(ruoka kalastajat?) puhuu painosta. Aktiivi kalastajat cm, ei niin väliä vuodenajasta.?
Pitäskö vielä ottaa huomioon ikä? (Selviää Suomusta, ns vuosi rengas) Vanhempi kokeneempi ketku.. 😂
Nykyään näyttää siltä että teippiveneet on niitä kovimpia tyhjentäjiä, ihmettelen mitä varten pitää olla sumppu veneessä jos ollaan cr miehiä. Tietenkin se iso verta vuotava hauki tai kuha pitää vapauttaa viherpesuksi.
Tai toiset puhuu senteistä 😂
Ainakin paino on ihan jonniinjoutava mitta ahvenelle varsinkin keväisin, sillä eihän siinä ole lihaa kuin selässä ja painoa paljon.
Itselle ruokakoko on paristakymmenestä cm:stä jonnekin reiluun kolmeenkymmeneen.
Tai toiset puhuu senteistä 😂
Ainakin paino on ihan jonniinjoutava mitta ahvenelle varsinkin keväisin, sillä eihän siinä ole lihaa kuin selässä ja painoa paljon.
Itselle ruokakoko on paristakymmenestä cm:stä jonnekin reiluun kolmeenkymmeneen.
Mulla ruokakoon alapaino on pudonnut nykyään n. 150g yläraja on ollu muutaman vuoden 500g. Onneksi ei oo yhtään joutunut vapauttaan. Minun ranta paikoista ei oo sen ylittänyitä enää eksynyt nykyvuosina. 😄 Ennen veneellä vielä liikkuessa vahinkoja sattui. 30cm noin 350g suuntaan toiseen?
Aloittajalle....
Ei kukaan ala polttamaan omia kalapaikkojaan. Kanta-Hämeessä on 20-30 isompaa järveä ja noin 50 pienempää. Isommat järvet ehtii käymään yhdessä kesässä läpi vähintään pintapuolisesti. Pienempien kanssa menee seuraava kesä. Toisin sanoen kahdessa kesässä saat jo riittävän hyvän kuvan merkittävistä Kanta-Hämeen järvistä. Tämä siis mahdollista, jos on pelit ja vehkeet eli ajamaan pohjakartat sisään samalla tarkkaillen minkälaista kalaa missäkin on sillä hetkellä.
Toki vesien parempaan/syventävään ymmärtämiseen menee useampi vuosi sen päälle. Kalat tuppaavat olemaan eri vuoden aikoina eri paikoissa järvestä riippuen.
---------
Mitä tulee kalakantoihin, itse olen enemmän huolestunut taviksista, jotka ovat alkaneet hommaamaan liveluotaimia viistojen lisäksi. Teippiveneilijät ovat jo useamman vuoden sponssien kautta käyttäneet niitä. Nyt se on jo siirtynyt parin viime vuoden aikana aktiivisiin kalastajiin ja viimeisimpänä jo sunnuntaikalastajiin. Liveluotaimien hinnat varmaankin tulevat pikkuhiljaa alaspäin ja niidenkin tekniikka (tarkkuus) paranee tekoälyn ja prosessointitehokkuuden kasvaessa. Toisin sanoen ne yleistyvät, kun ihmisten tarvitsee päivittää vanhaa kalustoa uudempaan. Se on suuri uhka suurien petokalayksilöiden osalta. Uskon, että 10 vuoden päästä aletaan jo havahtumaan asiaan ja tekemään korjaavia toimenpiteitä. Itse en tiedä mitä ne ovat - aika näyttää.
Huvittavaa ja samalla säälittävää lukea noita kirjoituksia jostain ruokakoon kaloista. Kuka sitä on määrittelemään minkä kokoisia kaloja voidaan syödä. Yhtälailla minulle maistuu se kilon ahven tai 5kg kuha. Mistä näitä tämmösiä jeesustelijoita on tullut. En koskaan kuullut lohien ja taimenien kalastajaien suusta termiä ruokakoon kala. Taikka on liian iso otettavaksi, että päästetään kasvamaan. Sama porukka kalastaa (siis suorittaa eläinrääkkäystä)niitä samoja isomuksia viikosta toiseen rääkkämällä vastuullisena kalastajana. Kalastuslaki jäi vielä keskeneräiseksi, kun tuo tarkoitukseton pyytäminen sallittiin.
Ei kukaan ala polttamaan omia kalapaikkojaan. Kanta-Hämeessä on 20-30 isompaa järveä ja noin 50 pienempää. Isommat järvet ehtii käymään yhdessä kesässä läpi vähintään pintapuolisesti. Pienempien kanssa menee seuraava kesä. Toisin sanoen kahdessa kesässä saat jo riittävän hyvän kuvan merkittävistä Kanta-Hämeen järvistä. Tämä siis mahdollista, jos on pelit ja vehkeet eli ajamaan pohjakartat sisään samalla tarkkaillen minkälaista kalaa missäkin on sillä hetkellä.
Toki vesien parempaan/syventävään ymmärtämiseen menee useampi vuosi sen päälle. Kalat tuppaavat olemaan eri vuoden aikoina eri paikoissa järvestä riippuen.
---------
Mitä tulee kalakantoihin, itse olen enemmän huolestunut taviksista, jotka ovat alkaneet hommaamaan liveluotaimia viistojen lisäksi. Teippiveneilijät ovat jo useamman vuoden sponssien kautta käyttäneet niitä. Nyt se on jo siirtynyt parin viime vuoden aikana aktiivisiin kalastajiin ja viimeisimpänä jo sunnuntaikalastajiin. Liveluotaimien hinnat varmaankin tulevat pikkuhiljaa alaspäin ja niidenkin tekniikka (tarkkuus) paranee tekoälyn ja prosessointitehokkuuden kasvaessa. Toisin sanoen ne yleistyvät, kun ihmisten tarvitsee päivittää vanhaa kalustoa uudempaan. Se on suuri uhka suurien petokalayksilöiden osalta. Uskon, että 10 vuoden päästä aletaan jo havahtumaan asiaan ja tekemään korjaavia toimenpiteitä. Itse en tiedä mitä ne ovat - aika näyttää.
Eipä kuule muutama vuosi riitä. Yhden järven opettelemiseen menee helposti 5vuotta. Tuossa määrässä on kalastettavaa loppuiäksi.
Olen samaa mieltä kanssasi, että kalojen kanssa ei pidä leikkiä ja tarkoituksen mukaisesti jahdata isoja C&R kalastettavaksi. Olen myös samaa mieltä kanssasi, että satunnaisesti (esim kerran kolmessa vuodessa) voi viedä kotiin viemiseksi kehukalan jos siltä tuntuu. Kohtuu siis kaikessa. Kalastus ei saa keskittyä liven avulla isokokoisiin yksilöihin - vaan sen pitäisi olla välikoon kalaa. Väitän, että niillä joilla on liveskooppi, kalojen keskipaino on kasvanut.
Kalastuksen perusajatus on saada ruokapöytään täytettä. Kalastus on lopetettava, kun ruokakuntaan sopiva määrä tulee täyteen. Kalastuksessa pitäisi suosia sekä petokaloja että ei-petokaloja (esim särkikalat) sopivassa suhteessa. Jonkun tutkimuksen mukaan : Jos ottaa 1kg painoisen hauen evääksi, pitäisi ottaa 10kg ei-petokalaa kalatasapainon vuoksi. Tähän ei kotitarvekalastajat tai aktiivikalastajat tyypillisesti pysty, kun kalastus keskittyy lähes täysin petokaloihin.
Mitä isompi petokala sitä enemmän siihen on kerääntynyt niitä myrkkyjä. Lisäksi ne on hyviä suvun jatkaja. Siksi mielestäni ne on hyvä vapauttaa.
Iso ahven +1tai kuha +5 on luultavasti 15 vuotta vanha ja luultavasti nopeakasvuisempi kuin laji toverinsa. Merilohi tai taimen voi olla taas 5 vuotiaana 5-10kg. Kolmen merivuoden lohi on 15-20kg jos ruokaa on saatavilla. Näitä hitaasti kasvavia "isoja"petokaloja ei tule takaisin järveen välttämättä pyytäjä elinaikana(kuha,ahven,hauki)
- - - -
Kaikki riippuu kaikesta, samoin otettavien kalojen koko. Ääripää-ennätyksenä 'kuivan jakson lopulla' tuli otettua tusinan verran sormiahvenia nylettäväksi ja pannulle. Maku oli hyvä vaan eihän siistä oikein syötävä löydä.
Niukalla ja nirkoisella syönnillä ensimmäinen valinta käydään, onko ahven meriahven vai ämpäriahven. Meriahvenet palautetaan mereen😎
Raja menee jossain 170 gramman paikkeilla ja jos otettavan saaliin keskipainoksi saa 200g/8 kpl niin tavoite yhden aterian ahvenista on saavutettu. Nykyisellään 99% ottiahvenista päätyy fileeksi.
En näe kummoista lisäarvoa sillä jos ahven on varttikilon sijaan 300g tai 400g tai 500g tai mitä hyvänsä. Maku huononee, mitä suuremmasta on kysymys ja ahvenkaliberin kalojen nyt ei voi sanoa tarjoavan mitään urheilukalastuselämyksiä.
Minä oon vaan kalastellu ja koittanu olla ihmisiksi. Syöny mitä tarvinnu ja isot ynnä pienet lakisääteisesti mukaan tai vapaaksi.
Poliittinen moraaliposeeraus ällöttää ja kaikenlainen ihmisen kouliminen uhriutumisen kautta kulttuurimarxismiin ynnä muihin ismi loppuisiin ällötyksiin.
Hyvin on kalassa pysyny joten tuomitaan livettäjöt ym. Raakut vasta sitten ,kun maailmanloppu (ei saa sinttiäkään ongittuu) kosahtaa omalle kohdalle.
Lisää uusi kommentti