Kinattiin viikonloppuna kavereiden kanssa siitä että minkä kokoinen merikuha vastaa järvikuhaa.
Eli kuinka helppoa on saada tässsä tapauksessa esim 4kg kuha mereltä ja kuinka helposti sen saa järveltä.
Moni kalastaa nykypäivänä koko ikänsä merellä näkemättä edes yli 2kg kuhaa.
Tutkin nopeasti erän kalakilpailun tulokset(sekä passiivi että aktiivi) vuosilta 2001-2010 ja tuloksista erittäin karkeaa yhteenvetoa:
-99% kuhista on saatu järviltä tai joista
-kisan perusteella kuhan nykymaksimipaino merialuilla on noin 3,5kg-4,2kg
-järvillä maksimipaino näyttäisi olevan noin 11-13kg
-on totta että suomi on tuhansien järvien maa joka vääristää tilastoa
-MUTTA on myös täysin fakta että ammattikalastajat/vapaa-ajankalastajat/hylkeet/merimetsot/saasteet ovat tappaneet kunnollisen merikuha kannan käsittämättömän surkealle tolalle
Eli kaiken tämä höpötyksen jälkeen kysynkin teidän mututuntumaa siihen että voidaanko asialle tehdä jonkinlainen täysin teoreettinen laskentakaava edellisten perusteella:
Kuten esim:
1kg merikuha on 2-3kg järvikuha
TAI
3kg merikuha on 6-8kg järvikuha
TAI
5kg merikuha on 10-12kg järvikuha
Minkälaista laskentakaavaa itse käyttäisit?
Ps. tässä voi hyvin käyttää mielikuvaharjoitteluna sitä että jos otetaan tavoitteeksi saada vaikka 8-9kg suurkuha niin kauanko sellaisen saamiseen menisi virvelillä missä tahansa suomen merialueella tai sitten vapaavalintaisella järvellä...
Teoreettista: merikuha vs järvikuha
05.10.2010 - 10:58
Varmaan ihan mukava pohdinnanaihe kaveripiirissä kalastuksen lomassa, mutta laajemmassa mittakaavassa en näy kyllä tällaiselle arvuuttelulle mtn järkeä :-)
Mutta, jos, leikkimielellä tähän lähdetään sillä oletuksella että isojen kuhien saaminen järvestä on niin paljon helpomppaa...
"Minkälaista laskentakaavaa itse käyttäisit?"
..niin järvikuhien kooon suhde merikuhien kokoon on suoraan verrannollinen merihaukien koon suhteeseen järvihaukiin ;-)
Toisista kapakeista on paljon vaikeampaa saada punalihaista yhdenyönseuraa. Voisiko tämänlaisesta kapakasta saadun kaadon esim. kertoa kolmella? Kuinka kapakkaruusun kaato on verrattavissa akateemisesti koulutettuun hienoon naiseen. Kapakkaruusu on huomattavasti helpompi pyydettävä, mutta makueroa lienee ulkonäöllisten seikkojen lisäksi. Joku laskukaava ois kyl kiva.
Ottamatta kantaa nyt noihin laskukaavoihin, niin veden lämpötila vaikuttaa suurelta osin kuhan kasvuun. Se nyt vaan on faktaa että järvellä varsinkin pienehköllä tuo veden lämpötila on paljonkin suurempi kuin merellä. Eli kuhan kasvukaudella, kesällä, kuha kasvaa nopeammin järvellä.
jussijii:
tai ..niin järviahventen kooon suhde meriahventen kokoon on suoraan verrannollinen meriahventen koon suhteeseen järviahveniin ;-)
Eli nämäkin väittelyt ja "perustelut" käytiin sekä hauesta että ahvenesta läpi.
Mutta se kun ei vaan mene niin, kuha taitaa olla ainoa kalalajeistamme joka kärsii tästä oudosta epätasapainosta, kaikki muut kalat taitavat olla keskimäärin kookkaampia merellä kuin järvellä.
Kuten edellä sanoin, kuhakannan laatu on tuhottu merillä monen eri tekijän seurauksena, suurimpana syynä lienee ihmisten posketon arvostus sen lihaan. (tsekkaa lähimarketti, siellä niitä fileitä on jotka selkeästi fileoitu alle 35cm kaloista)
qfqq: tyhmään kysymykseesi vielä tyhmempi vastaus. Ei tuohon tarvita mitään laskukaavaa, kaato kuin kaato, kaikista saat sen sulan hattuusi. Kaikilla niillä on reikä, teline vain vaihtelee.
Vastataan jotain ympäripyöreää, lähtee joka tapauksessa lapasesta järkevätkin keskustelut...
Sinänsä vähän turhaakin spekulaatiota, kun järvissä on hirvittäviä eroja samoin kuin merialueissa. Mutta jos kalastajalla on mahdollisuus valita vapaavalintaisesti merialueensa ja järvensä, niin järveltä tosi ison löytäminen on paljon todennäköisempää. 8-9-kiloinen mereltä on jo tosi harvinaisuus. Yli 3-kiloisia tulee paljon molemmista, mutta järviltä helpommin.
joo vesi-alueissa isot erot. itse kalastan järvessä jossa syvä kirkas vesi. paljon salakkaa ja muikkuja löytyy. hauki on samankokoista kuin merellä eli isoa ja pientä. ahven on samaa kokoluokkaa kuin merellä eli puol kilosia riittää. kuhat ovat pieniä samaa kokoa kuin merellä.
1. Merikuhan "maksimimittaa" (lue:suureksi luokiteltavan kalan normistoa) ei näe Erän kalakilpailusta, koska vielä vuosittain suhteellisen yleisiä 5-7kg merikuhia ei paljon ilmoitella, koska niillä ei kärkisijoille kumminkaan ole asiaa.
2. Vesialueissa on monenlaisia eroja, joista monet on ketjussa jo kerrottu:
a) meressä kuhaan kohdistuu kova ammattikalastuspaine, joka rajoittaa kalan kasvua
b) kuha on tunnettu lämpimän veden kala, jota löytyy Espanjan joistakin hyvinvoivina kantoina > se hyötyy tietynlaisten kotimaisten järvien kasvuolosuhteista niin, että kasvu on normaalisti nopeampaa kuin merellä. Hyvä kysymys on että voisiko useammaksi vuodeksi maahamme pesiytyä ilmastomalli, joka suosisikin kalan optimaalista kasvua merellä (jota lähempänä ollaan esim hauen, taimenen, lohen ja ahvenen kanssa)? Vai mihin perustuu esim ennätyskalaksi luokiteltu 60-luvun 16-kiloinen kuha Piikkiönlahdelta, valeeseen tai väärintulkintaanko? Vai erilaiseen kasvukauteen?
Mereltä tulee välillä tosi isojakin, muutama vuosi sitten Paraisiltakin nousi yli 11kg kuha. Sekin ihan iso on järvienkin mittakaavalla, mutta mistä tällainen kala tulee? Kasvaisiko kala merelläkin, jos vain kasvaa saisi, vai voiko olla olemassa noin poikkeuksellisia yksilöitä, onko sellainen uskottavaa ollenkaan?
Vai olisko niin, että jotkut kalat oppivat elämisen mallin, joka yhdistettynä sopivaan ilmastolliseen jaksoon, kasvattaa huippukaloja, mikäli pääsevät kasvamaan. Voisin uskoa tällaseen, itse asiassa uskon. Tällainen yhtälö on todennäköisempi Suomen järvissä kuin meressä, muttei poissuljettu täysin sielläkään.
= kalastakaa järvillä jos the suuren tahdotte saada
Odotinkin Slimeyltä vastausta, hyvä hyvä.
Olen kaikessa edellä olleessa samaa mieltä, paitsi tärkeässä kohdassa yksi: ilmoitetaanhan sinne muihinkin sarjoihin kaikki kalat, jotka saajastaan ovat ilmoittamisen arvoisia=hienoja ennen kokemattomia elämyksiä.
Haukisarjastakin löytyy noita pikkuisia kymppejä vaikka kuinka paljon, mutta eihän niilläkään ole mitään asiaa kärkisijoille (lähetinhän itsekin oman kymppini koska niin kovin ylpeä olin siitä).
Eli yritän tässä sanoa että 1.kohdan perustelusi ei valitettavasti vakuuta.
Tästä kaikesta herää alkuperäinen kysymys, onko se vaan niin järjettömän paljon helmpompaa saada järveltä 8-12kg kuha, kuin esim mereltä 4-6kg kuha.
Tai toisinpäin onko jopa mahdotonta saada järvien kokoisia mörköjä mereltä?
Sitä ei vaan haluaisi olla väärässä :D
onko se vaan niin järjettömän paljon helmpompaa saada järveltä 8-12kg kuha, kuin esim mereltä 4-6kg kuha.
Itse väittäisin, että ei todellakaan ole järjettömän paljon helpompaa. Tai edes helpompaa. Kyllä mä lupaisin kaivaa paljon mieluumin 4-6 kg kuhan mereltä kuin 8-12 kg kuhan järveltä. Jopa yli 5-kiloisenkin paljon mieluummin.
Enpä ole itse, eikä käsittääkseni kukaan kalakavereistani, saanut 5+ kuhaa, ikinä, miltään järveltä, koskaan. Vaikka vetotunnit yhteen laskettuna saisi melkoisen siwan muovikassillisen vetotunteja kasaan.
Tuolta pohjalta ajateltuna tällaiset ajatelmat kuten esim. "järjettömän paljon helmpompaa saada järveltä 8-12kg kuha" tuntuvat aika... kiinnostavilta :-)
Ehkä eteläisen suomen järvissä kuhakanta tosiaan on jotain ihan muuta.
Tuo Ramin viesti löi naulan arkkuun.
Ok....moderaattorit, tämän ketjun saisi poistaa, jottei kaverini vaan näe näitä kirjoituksia täällä :D
Ensi kerralla kuin kinastellaan, niin vetoan pelkästään Erän-kilpailuun :D
Muutaman kuvan olen isoista merikuhista nähnyt kun erään
tietämäni henkilön poika niitä lypsyä varten pyysi.
Suurimpien kuhien painot olivat 8-11kg joita oli muutamat
kuvissa, loput pienempiä. Useita 5-7kg kaloja kuvissa oli.
Kalat oli pyydetty samalta lahdelta ja vapautettu lypsyn jälkeen.
Aikaa tapahtuneista on yli 15 vuotta. Nykyään samoilta seuduilta
2-3kg kala on jo iso. Sitä se kalastuksen vapautuminen teettää.
Verkko- ja uistin kun pyytää kalan pienenä pannulle ei isojakaan
pääse kasvamaan.
Vkonloppuna juttelin erään kuhaa kalastavan tyypin kanssa ja
sanoi kesän ja alkaneen syksyn aikana saaneen yli 130 yli 2kg
kuhaa. Isoin 4,8kg yli 3kg n. 30kpl ja yli 2kg n. 100kpl.
Kyllä tuohon joukkoon "isoja " pitäisi mereltä saada
suurempiakin kuin tuo 4,8kg mutta kalastajat itse ottavat kalat
pois liian varhain.
Kuhaa kalastavia veneitä oli 95% kaikista rannasta lähtijöistä ja
sinne palanneista. Ei ihme että kala ei kokoa kasva merellä.
Kilo on kilo on kilo. Mutta merikuhat voisi punnita Jatunin lohipuntarilla, niin homma tasoittuisi.
Olen uistellut kuhaa parin viime vuoden aikana rannikolla parissa eri paikassa, ja sisävesillä etelä-Saimaalla, Kallavedellä ja Haukivedellä.
Miteään merkittävää eroa en ole huomannut kuhan saannissa. Kuha kun kuha. Välillä ottaa välillä ei. Ja kuhan saaliskalasta riippuen mm. vuorokausikäyttäytyminen on erilaista.
Tottakai merellä on vaikeampi saada kuhaa, jos hakee sitä väärästä paikasta, esim. keskeltä Suomenlahtea.
Järvillä voi ehkä siksi helpompi saada kuhaa, että todennäköisyys hakea sitä väärästä paikasta on pienempi.
Tuskin tosta merikuhan pyynnistä on ihan kaikkea vielä kirjoittettu. Siellä on satavarmasti isoa tosin ei ehkä ihan yhtä paljon kuin aikanaan. Kala muuttaa käyttäytymistään vuosittain ja kun samassa paikassa ei aina ole kalaa on kalat kadonneet. Kalamiehessähän ei ole vikaa ja sitten syyttellään kilpaa toisia: vapamiehet verkkopyytäjiä ja toisinpäin.
Kokonaispyynnillä on vaikutusta ja kukaan ei oikeastaan Suomessa tiedä miten kalastusta pitäisi säädellä. En tiedä itsekkään vaan samaan mutuun perustuu omat tietoni.
Miksi sitten järviltä tulee isompaa:
Lähde: Hannu lehtosen luentomateriaali (Kalastuslain kokonaisuudistukseen liittyvä kuulemistilaisuus, jonka aiheena oli erityisesti vapaa-ajankalastus, järjestettiin torstaina 30.9.2010 Helsingissä.
)http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/. Alkuperäinen lähde Heikinheimo ym. 2008
Ne kasvaa nopeammin ja merikuhat kituuttavat samassa 40-45cm mitassa pidempään jolloin suurinosa viljasta ehditään niittä siinä kohdin.
PS. Kannattaa tsekata toi Lehtosen PP-esitys, oikein asiallista tekstiä.
Korjataan hieman: varmasti tiedetään miten ja mihin pitäisi rajoituksia laittaa, mutta päätöset tehdään mutuun perustuen.
Viimeisen viiden vuoden ajalta tiedän pari hyvää jigillä saatua merikuhaa (8-9 kg kaloja). Olen nähnyt kuvat molemmista.Kasvaa kuha toki merelläkin, jos vain annetaan. Yleistäminen puoleen jos toiseen vie myös tässä mönkään, kuten haukiahven yllä totesi.
Pienten järvien kesäkuhassa on usein sivumaku, mikä vähentää pyyntiä ja antaa tilaa kasvulle. Merikuha on raikas kesälläkin..ainakin vielä. Samoin useimpien isojen ja syvien järvien selkäkuhat.
Piehehköissä järvissä saattaa olla hyvä suuremman kuhan kanta melko suppealla alueella. Kävin -90 alussa pari kertaa eräällä lounaisen Suomen pienehköllä järvellä. Heinäkuun puolivälin huitteilla 3-5 kg kuha oli tavallinen, ei kuitenkaan juuri isompia. Ruokakuhaa sieltä ei makuvirheiden vuoksi saanut, joten skippsin paikan kokonaan. Kuulin muutama vuosi myöhemmin, että samalla järvellä oli koenuotattu (RKTL:n toimesta) suppealta alueelta yli 50 kpl +5 kg kuhia. Nyt ne ovat...
Vinkkasin vuosi sitten kavereilleni järvestä. Tutustumiskäynnillä he näkivät nostetun samaan veneeseen kaksi + 7kg uistelukuhaa, ja pari muuta +5kg kössiä pariin muuhun kippoon. (En innostunut sinne edellenkään). Tuollaiselle järvelle jos osuu, on järvikuhastus suht vahvoilla. Ko järven kuhien kesäiset lisäaromit lienevät yksi syy hyvään kantaan, lieväkin sivumaku suojelee. Uskon, että vastaavia järviä on paljon. Ne saattavat olla RKTL:n emokuhajärviä tai massiivisen kertaistuksen tuotteita, kokeilujärviä. Merellä on vaikea keksiä samankaltaisia suuremman kuhan esiintymiä.
Merellä ja suuremmilla järvillä tekee helpommin oharit tai ainakin saa käytettyyn aikaan nähden vähemmän isoja.
8-10+ kuhien osalta ääni järville.
Aika hyvä toi taulukko, järkyttävä suoraan sanoen! Kun Naantalissa 7v kuha painaa 400 grammaa, parhaalla järvellä, onko se Köyliö vai Vanaja en saa selvää, se painaa vähintään 4 kiloa! On se vähän väärin. Aika hyvin tuo kertoo tilanteen. Mereen pääsee varttumaan tosi vähän 15-20v kaloja, joilla olisi jo mittaa painoa.
Tää ei ole ihan näin yksiselitteinen minusta: "Olen kaikessa edellä olleessa samaa mieltä, paitsi tärkeässä kohdassa yksi: ilmoitetaanhan sinne muihinkin sarjoihin kaikki kalat, jotka saajastaan ovat ilmoittamisen arvoisia=hienoja ennen kokemattomia elämyksiä.
Haukisarjastakin löytyy noita pikkuisia kymppejä vaikka kuinka paljon, mutta eihän niilläkään ole mitään asiaa kärkisijoille (lähetinhän itsekin oman kymppini koska niin kovin ylpeä olin siitä).
Eli yritän tässä sanoa että 1.kohdan perustelusi ei valitettavasti vakuuta."
Ei myöskään tieto, jonka mukaan mereltä saa saada 130 yli kahden kilon kuhaa saamatta viittä kiloa puhki. Itse esim olen saanut mereltä muistaakseni 6 kpl yli viiden kilon kuhaa, mutten varmaan puoliakaan sadastakolmestakymmenestä kahden kilon ylityksestä. Silti olen saanut niitä ja 5+ kaloja enemmän kuin tutuistani muut, joista kuitenkin muutamat ovat onnistuneet saamaan yli kuuden ja seitsemänkin kilon kaloja. Tää kaikki liittyy aiemmissa viesteissä mainittuihin muutoksiin, joita tapahtuu aluekohtaisesti koko ajan. Yksikään paikka tai alue ei ole esiintynyt samanlaisena edes kahta vuotta peräkkäin, mistä lienee johtuu. Kelit muuttuu, kalat ui.
Tohon lainattuun js78:n tekstiin palatakseni: Ison tuntuinen kuha mereltä on niin harvojen herkku, että niitä käytännössä saavat vain ammattikalastajat ja asialle omistautuneet vavanheiluttajat, joista jälkimmäisiä tunnen monta. Näiden kaloista juuri mitään en tiedä ilmoitetun kalakilpailuihin, koska he tietävät kalan skaalan kansallisessa mittakaavassa. Sinänsä hienoista kaloista on vain omaksi hyväksi ja elämykseksi. Tuhansien järvien Suomessa tilanne taas helposti kääntyy toiseen suuntaan - isoja kaloja on enemmän ja suhteessa satunnaisempaan kalastukseen = isoja kaloja päätyy ilmoituksiin paria kertaluokkaa enemmän.
Anyway, 4.2 tai 4.8kg ei ole mikään säkäkorkeus merelläkään, sen verran tiedän väkisin. 8kg sen sijaan on jo harvinaisuus.
Mutta miksi, miksi Naantalin kasvu voi olla kymmenen kertaakin hitaampaa kuin jollain järvellä? Miten voi meri olla niin huono kasvattaja, tohon pitäis kyllä jo lastensuojeluviranomaisten puuttua. Sattuu, täällä Naantalin rajamailla...
Jussijiille: Ison hauen saaminen järvestä verrattuna mereen...hmmm... Mistä niitä isoja haukia (10kg+)tulee mereltä --> hyvistä "salaisista" paikoista. Ison hauen (10kg+) saaminen järvestä ei tod. ole vaikeaa, kunhan järvi on vain oikea. Näitä suurhaukijärviä löytyy vielä. Samoin suurkuhajärviä joista ison kuhan luokkaa 5-8kg saaminen ei ole äärettömän vaikeaa. Mutta nämä on sitä hiljaista tietoa, onneksi. esim. Vaasan merialueelta saadaan todella vähän isoja haukia, vaikka olosuhteet pitäisi olla enemmän kuin kunnossa. Isojen haukien paikat merellä painottuu selkeästi "eteläiselle merialueelle". Eli oikeastaan vertailussa meri vs. tuhannet järvet meri kutistuu aika pieneksi.
Kiitos viestistäsi.
Itse olen saanut Helsingin-Espoon merialueelta n. 300 kuhaa uistelemalla. Suurin 1,5 kg, keskikoko ehkä 0,35 kg. Järvillä en ole edes käynyt ja munat pataan-reissu on parempi kuin sellainen jossa saa sattumahauen joka vielä on pakko papittaa ;)
Eli olisihan se kiva kerran elämässään saada kolomen kilon kuha.
isot kuhat eivät ole samoilla paikoilla kuin pienet jonka jonkha varmaan itsekin on huomannut tuon 300 kuhan jälkeen. tän kesän isoin 2kg kuha tuli 8m syvyydestä paikasta jossa pikkukuhista ei ollut tietoakaan.
No eip oo suuren suuri tuo "syvältä" saatu isumuskaan. Eli jos kalaruuassa haluaa pysytellä niin eipä ole vaihtoehto tuo syvemmältä (jigillä) hakeminenkaan. Siis mieluummim pari kaheksansataarammasta per reissu kun kerran kesässä yks parikilonen.
Yleensä merellä jos tyytyy siihen, että kuha kuin kuha on kuhasaalis, saa pikkukuhia. Joskus ehkä vahingossa ison. Jos taas kiinnostuu siitä, miten saisi ison kuhan mieluummin kuin pienen, joutuu asian kanssa askartelemaan. Itse esim olen pannut jo vuosia korvan taakse joka ikisen pienenkin vihjeen suuremmasta merikuhasta, ja miettinyt mitä sen takana on, viettänyt lukemattomia tunteja merikortin ääressä puntaroiden asioita, käynyt tutkimassa paikkoja joista olen isommista kuullut, miettinyt miksi niitä juuri silloin oli siinä tai ylipäätään jne.
Tossa "sisäpiirissä" hieman juteltiin, ettei merenkään tilanne ihan noin toivoton taida olla, mitä taulukko-statsit näyttävät. Näyttää kaikesta päätellen siltä, että osa merikuhista syntyy elinympäristöön, tai omaksuu tosiaan niinkuin tuolla aiemmin jo epäilin, sellaisen elämisen, ruokailemisen mallin, jolla se välttyy merialueen valtavasta "tuhatveljien" ravintokilpailusta.
Ja kasvaa, paremmin kuin Naantalin tilastokuha. Näitä kannattaa yrittää löytää, jos haluaa saada vaikka "sen kolmikiloisen".
"miten saisi ison kuhan mieluummin kuin pienen, joutuu asian kanssa askartelemaan."
Osta isosilmäinen verkko!
- - - -
>>Yli 3-kiloisia tulee paljon molemmista, mutta järviltä helpommin.<<
Itsekin olen saanut järveltä yli nelikiloisen kuhan. Tutussa kalaporukassa täällä lounaisrannikolla kymmenen vuoden ajalta kukaan ei ole saanut merestä edes kaksikiloista kuhaa. Kilon rajankin rikkominen ei ole jokavuotista hupia.
Nyt vuonna 2024 elokuun alussa jo moni tuttu on rikkonut merikuhaennätyksensä täällä, samoin itselle on tullut kaksi vanhaa tämän alueen enkkaa sivuavaa ja siihen paikallinen oma jigausenkka päälle.
Uskon, että syksystä 2024 tulee lounaisrannikolla kaikkien aikojen kuhasyksy. Kolmekiloisista ei ole kuin huhupuhetta.
Viikko sitten tuli Suomenlahdelta 2.9 kilon kuha pohjalinjajigauksella 2 metrin vedestä ruovikon reunasta Banjolla. Ovat aika harvinaisia noinkin isot, tavallisesti juuri ja juuri mitallisia tai alle.
Laittelin tuohon lahukan monttuun kokkeeksi verkon, toine pää lähti kympin alta, sieltä mallikuha tuli melko nopiaan, sen verta syksyä ilimassa jotta piiput hönkii ja kuha vajuvaa.
Joo , yliarvostettu kala joka pilannu taimenvesiä jo aivan riittävästi. Keitossa menettelee...file mauton haukiahvenessa.
Hyvä vaan jos vähissä on +,70cm kuhamätimammat. Mieluummin taimenta lisää tilalle.
Lisää uusi kommentti