Lohen ahdingon syyt ovat merellä tapahtuvissa ilmiöissä. Niitä kaikkia ei tosin tiedetä tai tunnisteta - tai ei ole keinoa vaikuttaa tehokkaasti, esim. troolauksessa lohen sivusaaliin välttämiseksi.

Tehokkain keino vaikuttaa on (valitettavasti) vähentää lohiin kohdistuvaa pyyntipainetta joessa. Tämä tok ymmärrettävästi suivauttaa ns. perinneoikeuksin lohta pyytämään tottuneita - miksi heillä pitää jättää lohet pyytämättä kun merellä sitä pyydetään ja saadaan.
Lohenkalastus pysyy kiellettynä Tenojoessa, mutta paukkuja ja painetta pitäisi saada merellekin ettei lohta pyydettäisi sielläkään. Näiden - ja vasta näiden jälkeen - kannattaisi keskittyä ilmastonmuutoksen, meriveden lämpenemisen ja muiden luonnonilmiöiden vaikutusten hallintaan lohen kannalta. Toki tärkeää olisi, että lohi tarvitsee ravintoa merelläkin.

Miksi pitäisi ruopata pois? Syy?

Vieraslaji

No ihan mitä haluatte jatkossa lohijoesta kalastaa.Kyllä se ikävä kyllä on vieraslaji,vai missä suomen joessa on ollut kyttyrälohikanta

Mitään matkailua ei voi laskea kyttyrälohien varaan. Ehkä Norjan puolella suistossa muutaman viikon, mutta ei siitä tuloja saa kuin aivan marginaalisen summan. Tummia ja riekaleisia kyttyrälohia ei kukaan halua Suomen puolelle tulla kalastamaan.

Pitää vaan odotella, että alkuperäinen lohi palautuu aikaisempaan kukoistukseensa. Se on ainoa vaihtoehto laajemmalle matkailulle. Harjusta tuskin moni haluaa joelle kalastamaan, koska niitä on niin paljon muissakin joissa.

Tänä vuonna kyttyrälohia ei ollut ainuttakaan ja Atlantin lohia ei silti noussut kuin ennätyksellisen vähän. Näillä lajeilla tuskin on mitään korrelaatiota keskenään. Ehkä ravintokilpailu merellä, mutta ei joessa. Merellä tosin on paljon muitakin nälkäistä suuta syömässä samaa sapuskaa kuin lohi.

lohella on ottajansa sanotaan ammattimaiseksi tai ei, niin tehokasta se joka tapauksessa on. viimeistä lohta ei saada pyydettyä pois mutta kannat ei elvy ellei juuri syytä saada selvitettyä ja se on melko varmasti kassilohiin sidoksissa. kukaan ei sanallakaan sano että rehutroolaukset voisi siirtää pois lohien reiteiltä.

Pitkäaikainen projekti tämä, hyvä juttu.

https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/ymparistovahinkomaksujen-keraaminen-...

Maksuvelvollisiin kuuluu esimerkiksi keskisuuria energiantuotantolaitoksia, jätteiden käsittelytoimintoja sekä malmien tai mineraalien kaivamista tai maaperän ainesten ottoa koskevia toimintoja sekä kalankasvattamoja.

Uudella ympäristövahinkorahastolla pyritään siihen, että valtio ei joudu maksamaan toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteita verovaroin. Lisäksi rahastosta myönnetään valtion talousarviosta siirrettävän määrärahan rajoissa harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen järjestämisestä vastaaville tahoille ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin. Rahasto korvaa nykyisen öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen.

*

Kaunis ajatus. Liikenisikö tästä tukea kyttyröiden Tenon rehevöittämisen estämiseen tukea? Mutta tätä maksua ei saada varmaankaan osoitettua Norjan vuonoihin kassilohikeisareille... Eli kotimaisille kalankasvattamoille yksi lisämaksu.

Kymmenet ihan vastaavat padot muissa Norjan lohijoissa toimi hyvin. Tenon pato ei toiminut, jokin rakennevirhe tms. siinä oli. Eiköhän sinnekin saada ensi kesänä toimiva pato.

Niiden määrä on marginaalinen siihen nähden, miten siellä on esimerkiksi seitä ja turskia, joille maistuu ihan kaikki. Samat kyttyräarmadat ovat Kanadassa ja niiden rinnalla elää vaikka minkälaisia erilaisia lohia. Väitän, että kyttyrälohilla ei ole osuutta lohien kehnoon tilanteeseen. Lohikannat lähti luisuun jo paljon ennen kuin kukaan tiesi kyttyrälohista.

Kalastusalan lehdissä professorit povasivat jo 2000-luvun alussa suuria vaikeuksia lohelle 2030-vuoteen mennessä. Sekä Atlantin lohelle että Itämeren lohelle. Torniojoen lohi on sinnitellyt vähän Tenojoen lohta paremmin, mutta mitään hurraushuutoja kummankaan joen lohikannan tila ei aiheuta.

Ongelmat on tunnistettu jo kauan. Luotaimet ja muu data on tullut jäljestä päin vain vahvistamaan ei-toivottua kehityssuuntaa. Tehtiinkö oikeita korjausliikkeitä ajoissa?

Voi mahoton ku isoja taimenia Tenossa yli 8 kg saaneet jokisuulta. kyttyrän poikasilla lihoneita?

Vasta syyskuussa isot taimenet nousevat yläjoelle. Taimenia on jokialueella kaksinkertinen määrä lohiin nähden.

https://yle.fi/a/74-20123294

Tenosta lähtivät jäät

tuollaiset isot 10 kiloa lähentelevät taimenet olisi oikeinkin hyvä vetovoima tekijä turisti kalastukselle. kylläkin puolta enemmän kuin lohia on raakasti liika vähän. jos lohia olisi 120000 kpl ja taimenia tuplasti niin se kuullostaisi joltain. sukupuuton partaalla oleva lohi popolaatio on niin pieni ettei oikein kyllä taimeniakaan kestäisi yhtään kalastaa. totuus taitaa olla ettei tenossa ole muuta kalastettavaa kuin kyttyrä lohi seuraavat kymmenen vuotta, jos koskaan. harmi vaan että tuo kyttyräkin saattaa pilaantua jo ennen kuin pääsee suomen puolelle. ja fakta on että kyttyrä on liian pieni turisti kalastuksen kohteeksi. vaisto sanoo että kun kerta kyttyrä ja taimen pärjää niin niiden liikkeissä täytyy olla joku ero lohen poikasiin. miksi vain lohen poikaset menehtyy, muttei kyttyrän ja taimenen poikaset. joku joskus tiesi että lohet siirtyy nopeammin isoille vesille ja taimenet taas ruokailee rantavyöhykkeellä pitkäänkin eikä välttämättä poistu kovin kauas ollenkaan, mikä tehokas tappaja tuolla isolla merellä liikkuu? ihminen trooleineen? sinievätonnikalat? miekkavalaat? lohiloiset? albatrossit? turska sei ym.. kukas noista on tullut aina vaan tehokkaammaksi?