Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Suolammessa kalaa?
Suoherra
29.11.2024 - 21:38
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Ruutana voi elää vaikka lampi läpi jäätyy..
Jos lähdepitoinen lampi ahventa, pientä tai suurta....lieneekö syvyyttä minkä verran sekin vaikuttaa happitilanteeseen ym..kalojen selviytymiseen jonnin verran.
Ei ole luonnonmukaisia kaloja tuommosissa karakoissa, mutuja voi tosin olla jos joku puropahanen liittää sen isompiin vesiin.
Todennäköisesti ahventa on,aikoinaan joku isompi järvi soistunut
Kippaa vähän kirrejä perho kaloiksi.
Sormiahvenia ja vanhoja kalojakin,ehkä? Kannattaa siirtoistuttaa toisesta järvestä katiskapyynnön avulla Ahvenia ja Haukia useita yksilöitä. Ahven selviää vähän happamammassakin vedessä ja Haukikin toisinaan. Helppoo ja kivaa puuhastelua sekä mahdollisesti tuottavaakin pidemmällä aikavälillä.
Jos lähdepitoinen lampi ahventa, pientä tai suurta....lieneekö syvyyttä minkä verran sekin vaikuttaa happitilanteeseen ym..kalojen selviytymiseen jonnin verran.
Ei ole luonnonmukaisia kaloja tuommosissa karakoissa, mutuja voi tosin olla jos joku puropahanen liittää sen isompiin vesiin.
Mutu on puhtaitten ja kirkkaitten vesien kala. Se vaatii korkeaa happipitoisuutta eikä siedä hapanta vettä. Se ei siksi elä suolammissa.
Ruutana viihtyy parhaiten rehevissä ja lämpimissä vesissä ,joissa on runsas kasvillisuus.
Ne voivat tarvittaessa viettää talven pohjalietteeseen uppoutuneena eräänlaisessa horroksessa joten ruutana prärää myös pohjaan jäätyvissä lammissa.
Taimenta saattaa olla. Nähnyt videon jossa tyyppi heittää perholla käytännössä suon silmään ja siitä komea taimen.
On niitä lohia jäänyt tämän tästä suonsilmään nousuveden myötä.Tyypillisin asukas on kuitenkin hauki.Parhaat silmät varataan heti kudun jälkeen.Hauki nappaa hanakasti suonsilmästä loppukesästä.
Ehkä parhaan vastauksen saa jos itse kalastaa siellä. Ainakin paremman jos täällä arvaillaan.
Kyllä.Hillasuolle rohkeasti kalastusvälineet mukaan.Jos se ei paljoa anna, ei se myöskään paljoa ota.Vaikka olisit menossa puolukoita poimimaan, niin jotoksen varrella saattaa olla se tutkimaton lampare.
Ylleensä hyvin siikaa
Mutu on puhtaitten ja kirkkaitten vesien kala. Se vaatii korkeaa happipitoisuutta eikä siedä hapanta vettä. Se ei siksi elä suolammissa.
Saattahan niittä olla kirkkaissakin vesissä.
Nyt kun alan korkeampi asiantuntijapiiri on jo arvoisat näkemyksensä esiin tuonut, lienee aika myös asiasta vähemmin perillä olevana minun tuoda näkemykseni aiheeseen.
Suolampi kooltaan n 200x 60 metriä on jo hyvinkin kohtuullisen kokoinen. Kalaisuuteen luultavammin vaikuttaa eniten lammen syvyys. Mikäli lampi on kauttaaltaan matala ja jäätyy tai ainakin suurimalta osin jäätyy pohjiaan myöten, kalaisuus oletettavasti on olematon.
Itse tiedän tuollaisen umpilammen joka pinta-alaltaan ei ole puoliakaan tuosta em lammesta. Syvyyttä on n. kolme metria ja lammessa on kalaa. pääosin ahventa ja hiukan särkeä. Ajoittain siitä nousee isojakin ahvenia.
Tältä palstalta saa aina ja ainoastaan loistavia ja asiantuntevia vastauksia, mutta juuri yhden yksittäisen lammen kohdalla asian voi varmimmin selvittää käymällä paikanpäällä kokeilemassa.
Kannattaa huomioida se seikka että metsälammet osaavat olla joskus oikukkaita kalapaikkoja. Eikä välttämättä yksi hukkareissu lammelle tarkoita sen oevan kalaton. .
Suolampi kooltaan n 200x 60 metriä on jo hyvinkin kohtuullisen kokoinen. Kalaisuuteen luultavammin vaikuttaa eniten lammen syvyys. Mikäli lampi on kauttaaltaan matala ja jäätyy tai ainakin suurimalta osin jäätyy pohjiaan myöten, kalaisuus oletettavasti on olematon.
Itse tiedän tuollaisen umpilammen joka pinta-alaltaan ei ole puoliakaan tuosta em lammesta. Syvyyttä on n. kolme metria ja lammessa on kalaa. pääosin ahventa ja hiukan särkeä. Ajoittain siitä nousee isojakin ahvenia.
Tältä palstalta saa aina ja ainoastaan loistavia ja asiantuntevia vastauksia, mutta juuri yhden yksittäisen lammen kohdalla asian voi varmimmin selvittää käymällä paikanpäällä kokeilemassa.
Kannattaa huomioida se seikka että metsälammet osaavat olla joskus oikukkaita kalapaikkoja. Eikä välttämättä yksi hukkareissu lammelle tarkoita sen oevan kalaton. .
KIITOS!
Tulihan se sieltä👌🇫🇮🧙♂️
Suolampi kooltaan n 200x 60 metriä on jo hyvinkin kohtuullisen kokoinen. Kalaisuuteen luultavammin vaikuttaa eniten lammen syvyys. Mikäli lampi on kauttaaltaan matala ja jäätyy tai ainakin suurimalta osin jäätyy pohjiaan myöten, kalaisuus oletettavasti on olematon.
Itse tiedän tuollaisen umpilammen joka pinta-alaltaan ei ole puoliakaan tuosta em lammesta. Syvyyttä on n. kolme metria ja lammessa on kalaa. pääosin ahventa ja hiukan särkeä. Ajoittain siitä nousee isojakin ahvenia.
Tältä palstalta saa aina ja ainoastaan loistavia ja asiantuntevia vastauksia, mutta juuri yhden yksittäisen lammen kohdalla asian voi varmimmin selvittää käymällä paikanpäällä kokeilemassa.
Kannattaa huomioida se seikka että metsälammet osaavat olla joskus oikukkaita kalapaikkoja. Eikä välttämättä yksi hukkareissu lammelle tarkoita sen oevan kalaton. .
KIITOS!
Tulihan se sieltä👌🇫🇮🧙♂️
Pikkasen hijastaa asintuntijja lausuntojen antamista kun jo vuosia ollu jatkuvaa ja vaihtelevaa viikottaista pannia.
Jos on "suolampi", niin eikös se ole aika hapan ja siksi ei siellä särkeä silloin ole eli vain ahventa ja haukea, mitkä kestää happamuutta paremmin.
Aloittaja kuvittee aivan normaalin metsälammen olevan "suolampi" ts, suonsilmäke.
Suonsilmäkkeessä, vaikka olisi laaja, ei ole kalaa, ei sitten minkäänlaista.
Suonsilmäkkeessä, vaikka olisi laaja, ei ole kalaa, ei sitten minkäänlaista.
Onhan noita lampia monenlaisia eli lampi keskellä kuusimetsää tai hiekkamaalla, missä kasvaa mäntyjä. Tiedän myös lammen, missä ympärillä suota ja siellä vain pieniä ahvenia ja haukia.
Itse olen samaa mieltä, kuten muutama aiempi kirjoittaja.
Kokeilemalla tietää eli käy pari kertaa kyseisellä lammella.
Useasti pienet lammet ovat parhaimmillaan, joko heti ensijäillä tai sitten keväällä kun lumi on sulanut päältä pois.Toisin sanoen pienillä lammilla ei tyypillisesti ole kovaa syöntiä talvella, kun on suuri lumimassa päällä.
...ovat eri asioita. Suonsilmäke on suolla oleva pieni muta-aukko,. ehkä metrin-parin halkaisijaltaan, eikä siinä tod ole kaloja. Suolampi voi olla satoja metrejä pitkä, usein lettorantainen, humusvetinen ja hapan. Happamuus rajoittaa kalalajeja, oikein happamassa on enintään pientä ahventa.
Suolampi, jolla heteikköiset rannat ja ei oja- eikä puroyhteyttä mihinkään, Syvyydestä ei tietoa. Pieniä mustia ahvenia ja lähes mustia pikkuhaukia sielta nousi, kun nuorena uskaltauduin hetteiköillä taiteillen menemään rantaan saakka, että pääsi heittämään. Ei näkyvää kaislikkoa, ei mitään.Pidin ihmeenä, että mitä ihmettä ne mahtavat siellä syödä. Vastaavanlainen mutta noin 150m halkaisijaltaan antoi jo par-sataa grammaisia pilkkiahvenia ja 1,6kg mustan hauen. Lammen ekosysteemin erikoisuus oli kymmenet tuhannet sammakko-nuijapäät alkukeväästä. Silloin oli ilmeisesti niin yllin kyllin raviantoa lammessa tarjolla, ettei kelvannut lippa ei mato-onki ei mikään. Myöhemmin kesällä sitten jo lippa toimi.
Suolammissa on usein rikas hyönteisfauna, mm. kookkaita sudenkorentojen ja sukeltajien esiasteita yms. Eräässä suolammessa ahven ottaa hyvin tasariin, etenkin paikallaan ravistettuun. Ahvenilla ei kuitenkaan ole koskaan mahoissaan kalanpoikasia, eli ottavat tasarin sudenkorennon toukkana? Sammakon nuijapää ei taida ahvenelle kelvata? Olen joskus poikasena yrittänyt niillä onkia kun madot ovat loppuneet, vaan ei kelpaa. Sudenkorennon toukat ja sukeltajat syövät nuijapäitä, ja sitäkautta suolammen ahvenkin niistä hyötyy.
Ei suonsilmäkettä koon perusteella määritetä, voi olla hyvinkin iso, kaloja niissä ei koskaan ole, vedessä liikaa kiintoainesta.
Mystiset suolammet tummineen vesineen
TeamLucioPerca
https://teamlucioperca9.webnode.fi/vinkkeja/ahven/mystiset-suolammet-tum...
Ei suonsilmäkettä koon perusteella määritetä, voi olla hyvinkin iso, kaloja niissä ei koskaan ole, vedessä liikaa kiintoainesta.
Suonsilmä on "vetinen ja upottava kohta suossa; yleensä entisen järven tai lammen keskikohta, jossa vesi seisoo suon pinnalla"
Jos sielä suolammella on ahvenia, sammakoita ja vesilintuja, niin mikäs siellä hauen asustaa ja voi kasvaa isoksikin, kun kerran syömistäkin on.
Umpeen menee lampare kun saapikkaan varresta imeke sukkaan pujahtaa.
Sivut
Lisää uusi kommentti