"Myllyjoki on virtaamaltaan suurin Katumajärveen laskeva oja ja sen teoreettinen keskivirtaama on
0,37 m3 /s. Myllyjoki saa alkunsa karuksi luokitellusta Kankaistenjärvestä, jonka veden laatu on
erinomainen. Veden ravinnepitoisuudet kohoavat pian Kankaistenjärvestä ojaan tultuaan, mikä voi
johtua alueella sijaitsevien peltoaukeiden runsaista valumavesistä (Jutila & Peltonen 2001). Peltojen
ja metsien jälkeen oja virtaa Velssissä sijaitsevaan Pesosen lampeen. Lampi on erotettu alajuoksusta
padolla. Oja kulkee lammen jälkeen peltojen ja omakotitaloasutuksen läpi Siirissä ja päätyy
Matkolammiin. Matkolammin eteläpäästä oja virtaa Myllyjoen nimellä Ruununmyllyn padolle,
jonka omistaa Katisten kartano. Ruununmyllyn pato on vesivoimala, jossa vedestä tuotetaan sähköä
turbiineilla kartanon toimintaan. Padolta vesi jatkaa lopulta matkaansa metsän läpi Katumajärveen
matalien tulvapenkereiden reunustamana.
Hajakuormituksen ravinteista hieman yli puolet fosforista (51,1 %) ja kaksi kolmasosaa typestä
(67,8 %) tulee Myllyjoen kautta (kuvio 21). Myllyjokea kuormittavatkin haja- ja lomaasutuksen
jätevedet ja joen varrella olevien peltojen valumavedet. Myllyjokeen laskee myös monta
sivu-uomaa, joiden vesi sisältää soiden ja metsien kuivatusvesiä, peltojen valumavesiä ja hajaasutuksen
jätevesiä (Jutila & Peltonen 2001). Myllyjokeen laskevia suurimpia sivuojia ovat Sammalsuonoja,
Viinoja, Lepopellonoja, Kaakkolamminoja ja Joentaustan oja.
Myllyjoen varrelta on tehty virtaamamittauksia eri kohdista vuosina 1998, 1999 ja 2002 ja
tulokset on julkaistu Ruununmyllyojan valuma-alueen veden laatu ja kuormitusselvityksessä (Jutila
& Peltonen 2001). Myllyjoen veden laatua on tutkittu useina vuosina seitsemästä eri ojapisteestä,
kahdesta järvipisteestä ja kolmesta sivuojasta. Niitä ovat Kankaisten järvi, Kankainen uusi, Häkkä-
rinmäki, Velssi, Siiri ennen Matkolampea, Matkolampi, Siiri Matkolammin jälkeen, Ruununmylly
ja Myllyjoen suu, sekä sivuojat Viinoja, Sammalsuonoja ja Lepopellonoja. Vesinäytteitä on otettu
edellä mainituista paikoista ylivalumakausina keväällä ja syksyllä vuosina -89, -92, -93, -94, -96, -
Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja ……………………. 32
98, -99, -00 ja -01 ja niistä on tutkittu pH, sameus, KMnO4 –luku, sähkönjohtavuus, kiintoaine,
kokonaisfosfori (P), fosfaattifosfori (PO4
2-), kokonaistyppi (N), nitraatti (NO3
2-), lämpökestoiset
koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit (Jutila & Peltonen 2001)"
¨
http://www.hameenlinna.fi/pages/67512/julkaisu2.pdf

Eli aikaisemmissa viesteissä mainitsemani "kala-aitaus" on todennäköisesti sijainnut kruunumyllyn padolla. Vielä näköjään Kruunumyllyn padon vesivoimalalla tuotetaan virtaa katisten kartanoon vuonna 1990 asennetulla turbiinilla.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Kruununmylly

Kankaistenjärveen lorahti parisen vuotta sitten. Tuo siirtoviemäri/siirtolinja on ollut ongelmana aikaisemminkin ja sitten pasahti, 80 kuutiota Mutta ilmeisesti kankaistenjärvi toipuu,Toivottavasti ei enää tule ja siirtolinjan ongelmat on korjattu. Vaikka se oli "vain 80 kuutiota", niin 80 000 litraa paskavettä on latvajärveen kuitenkin aika paljon, vesi ei juurikaan vaihdu.
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/292783-hangasmaessa-lira...