Tenon lohi oli olemassa ennen saamelaisten saapumista Tenojokilaaksoon, ja toivottavasti elää heidän jälkeenkin. Yksin jokisaamelaisten syyttäminen lohikadosta on kohtuutonta ja epäreilua. Lohta on kalastettu liikaa vuosikymmenet kaikkien kalastajien toimesta, myös meidän tyristien. Romahduksen lopullinen syy lienee kuitenkin merellä tapahtuneet muutokset.

Lohta minä kaipaan enkä syyllisiä.
Se on tottakai aina syy muissa jos kalakateellisilta kyselee.
Kuka noista syyttäjistä on sen lohen hyväksi oikeasti jotain aikaan saanut on harvalukuisempi joukko, valitettavasti.
Minen pyydä tenon lohta on panokseni.
Mikä sulla on niin itteppä tiedät.
Taimenelle kekkosen muutaman vuoden totaaliruhotus vuoron perään eri jokiin ja kutualueiden kunnostukset saa minun kannatuksen jos semmonen mahti jostain löytyy asian eteenpäin viemään.

Minun silmissä erivapaudet vähemmistöryhmlle ja muualta tulleille tuntuu olevan nyky woessa sääntö, ei poikkeus.
Esim. Lain tulkinta samasta rikoksesta.
Saati tuomiot.
Epäreilua valtaväestöä ajatellen.

Olen vuosikymmeniä kalastanut lohta Norjan joilla ja myös Tenolla. Jokivarsien asukkaat, joihin olen paikoin tutustunut, elävät ympäri vuoden jokensa rannalla. Lohisesonkia kestää enintään 3kk. Me tyristit hyökkäämme alueelle parhaina viikkoina lohestamaan. Myös paikalliset ovat odottaneet koko pimeän talven lohikesää. Asuminen talvella pimeässa Lapissa ei taida olla ihan herkkua, mutta silloinkin kesää ja lohen hyppyä on kiva muistella. Totta kai Lapissa pysyvästi asuvilla tulee olla satunnaisia vieraita enemmän oikeuksia metsästys-, kalastus- ja maastoajojutuissa.

Kyttyrälohi on hyvä ruokakala merestä pyydettynä ja myös joesta, jos se on vastanoussut. Ihan helppoa sen saaminen ei ole kuin ajoittain. Kaksi vuotta sitten Pohjois-Norjassa pyöri paljon kytyrän pyytäjiä, mutta moni pettyi eikä saanut tärppiäkään. Heinäkuun alkupuoli on hyvää aikaa kyttyrän pyyntiin. Kyttyrän syyllisyyttä lohikatoon ei ole voitu todentaa. Se kutee selvästi ennen atlantinlohta, eikä siis pöllytä tämän kutukuoppia eikä muutenkaan häiritse kutua. Kyttyrän poikaset kuoriutuvat keväällä ja lähtevät hetimiten merivaellukselle. Eivät siis kilpaile ravinnosta atlantinlohen kanssa.

https://www.tenonkalatalousalue.fi/info/

Info ulkopaikkakuntalaisten ja paikkakuntalaisten kalastussäädöksistä 2025 Tenojoen kalatalousalueen sivuilla sekä Tenon lupahinnat 2025

https://samediggi.fi/ajankohtaista/eettisesti-kestava-alkuperaiskansamat...

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Tauno Ljetoff avasi konferenssin keskiviikkona 21.5. todeten, kuinka matkailu on nykyisin monelle saamelaisellekin tärkeä elinkeinon lähde, ja se kulkee usein käsi kädessä perinteisten saamelaisten elinkeinojen kanssa.

https://yle.fi/a/74-20164867

Utsjoessa saa kalastaa lohta kolme vuorokautta heinäkuussa – yksi lohi sallittu per kalastaja

Asetuksen mukaan Utsjoessa saa kalastaa lohta kolmen vuorokauden ajan. Pyynti alkaa heinäkuun 1. päivästä kello 19 ja päättyy heinäkuun 4. päivä kello 19. Saaliiksi saa yhteensä ottaa yhden titin eli alle 65 senttimetrin lohen kalastajaa kohden.

Ministeriö muistuttaa, että suuremmat lohet on vapautettava takaisin jokeen hellävaraisesti, sillä ne ovat tärkeitä emokaloja lohikantojen elpymisen kannalta. Myös lohen jokipoikasten suojaksi asetettu alamitta, 30 senttiä, on huomioitava.

Tuossa on pari peukalonliikettä ylempänä kalastussäädökset ja lupahinnat 2025 - infosivusto. Ja kuukkelikin tietää, tekoälyllä ja ilman.
Vaikka eihän kysyvä tieltä eksy 🙂

https://metsastysjakalastus.fi/milloin-kyttyralohi-saapuu-itamerelle-lah...

Milloin kyttyrälohi saapuu Itämerelle? Lähialueiden kanta vaikuttaa

Tutkijan mukaan kyttyrälohen runsastuminen Skagerrakin ja Kattegatin alueen joissa loisi painetta lajin leviämiselle Itämeren puolelle.

-

Kyttyrälohi ja sen poikaset myös tarjoavat uuden ravintokohteen monelle muulle kalalajille sekä joissa myös muille eläimille. Tenossa meritaimenten vatsoista on löydetty kyttyrälohen poikasia.

https://www.tenonkalatalousalue.fi/

Ulkopaikkakuntalaisten kalastuslupamyynti avataan torstaina 5. kesäkuuta

Muiden lajien kalastusluvat ostetaan uudesta nettikaupasta osoitteesta

www.tenonkalaluvat.fi

Luvat vahvistetaan Tenon lupapisteissä desinfioinnin todentamisen jälkeen. Vasta luvan vahvistamisen jälkeen luvat näkyvät tenonkalaluvat.fi:n OMAT LUVAT sivulla aktivoituneena. Näitä lupia ei vahvisteta Utsjoen kunnantalolla olevassa Tenon kalatalousalueen lupapisteessä.

Patoja oli 2 v sitten lähes kaikissa Norjan lohijoissa ja ne toimivat hyvin paitsi Tenolla, jonka padossa oli jokin rakennevirhe. Nyt pato taatusti toimii, eikä siitä ole haittaa, lohi pääsee kyllä kutualueilleen ja pääosa kyttyröistä rehutehtaalle. Toinen asia kokonaan on, tulisko kyttyrän vaan antaa nousta jokiin ja luottaa, että sen lukumäärä aikanaan tasoittuu ja jokien luonto sopeutuu kuten Venäjällä on käynyt. Norja on kuitenkin ottanut politiikakseen taistella kyttyrää vastaan, ja näillä nyt mennään.

Kalastussäännön 33 §:n mukaan kalastajalla on velvollisuus pitää saalispäiväkirjaa (sähköisessä muodossa tai paperilla) ja ilmoittaa Tenojoen vesistön sähköiseen saalisrekisteriin jokaista pyydettyä lohta, meritaimenta, merinieriää, kyttyrälohta ja kirjolohta koskevat tiedot. Tarkemmat vaatimukset ilmoittamisesta voi tarkastaa kalastussäännön 33 §:stä. Yleisen paikkakuntalaisluvan ja paikkakuntalaisen vapakalastusluvan haltijan tulee tehdä saalisilmoitus syyskuun 1. päivään mennessä. Edellä mainittujen luvan haltijoiden on lisäksi annettava sähköinen saalisilmoitus tai paperimuotoinen saalispäiväkirja viikkoa 27 edeltäneestä kalastuksesta viikon 27 maanantaihin mennessä (1.7).

https://yle.fi/a/74-20167674

Saamelaisten kulttuuri vaarassa Tenon kalastusrajoitusten vuoksi

Hannele Pokka kritisoi Tenon kalastusrajoituksia perustuslain vastaisina. Pahimmillaan ne uhkaavat Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin olemassaoloa.

Entinen ympäristöministeriön kansliapäällikkö, OTT Hannele Pokka on kirjoittanut selvityksen Tenon lohestuksen rajoituksista Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle.