Morrivapa?
30.12.2002 - 14:30
Minkälaisia vapoja suosittelette morripilkintään ?
Onko filmikärki pakollinen ?
Omistan kevyen karismaxin pilkkivavan jossa on ohut (ja tunnokas) lasikuitukärki. Pärjääkö sillä morrikalastuksessa ?
Käyttämäni morrit ovat melko painavia ja vavallani saa niihin ihan hyvän tuntuman.
-mormyska-
Karismax soveltuvat erinomaisesti mormyskointiin varsinkin max 8 . mutta morriin ei saa kunnon tuntumaa lasikuitu kärjellä joten vapaan kannattaa laittaa filmikärki ei maksa ku pari euroo.Minun mielestä lasikuitu kärjellä ei pärjää mormyskoinnissa.Muista käyttää tarpeeksi ohutta siimaa 0,08-0,12mm on sopiva.
Omassa karismaxin vavassani on kiinteä kärki eikä siihen siis voi vaihtaa kärkeä. Mutta mitä tarkoiti tolla filmikärjen laittamisella ?
Voinko viritellä vapaan jonkun filmikärjen/jousen, vai onko edessä samantien uuden vavan osto.
Käyttämäni siima on 0.12 mm, joten enköhän sillä pärjää.
joo jos monofiilia ei jos punottua.
Ei sinun kokonaan tarvi vaihtaa kärkeä lämmität sytkärillä pari sekunttia vavan kärkeä niin kärkirengas lähtee irti ja paina filmikärki paikoilleen.Filmikärjessä on kumi kiinni jossa on reikä jonka voit painaa vavan kärkeen kiinni kumissa on myös siiman ohjain.
Älä irrota vavastasi kärkeä, on olemassa filmikärkiä jotka voidaan laittaa kärkirenkaan sisälle joten pystyt jatkossa käyttämään vapaasi ilman filmikärkeäkin
Itselläni on Karismaxin morrivapa, mutta täytyy kyllä sanoa että tykkään huomattavasti enemmän näistä "venäläis" tyylisistä morrivavoista, jotka ovat keveitä, filmikärjellä varustettuja ja ennenkaikkea, umpipuolaisia ja todella hyvin käteen istuvia.
Haarukkavapa soveltuu myös mormuskointiin oikein hyvin. Pysyy ohut siima koko ajan halinnassa, eikä
hakeudu jääkokkareiden taakse. Tärppi katsotaan
yleensäkin aina siimasta, joten mitään karjun harjasta tai filmikärkiä ei tarvita.
Rumpuvapa on erittäin varteenotettava vaihtoehto.
Muistan nähneeni Erä-lehdessä (joo, tiedetään ) tavalliseen pilkkivapaan laitetun herkistimen mustekynän jousesta. Kyseessä oli tavallinen raskaahko pilkkivapa, jota herkistimen ansiosta pystyi käyttämään myös morripilkinnässä.
Siinä myös kerrottiin että jousi antaa morrille houkuttelevan keinuvan asennon. Jotain tän tapaisia virityksia aion tänä talvena vielä kokeilla. Kiinnitys vaan tuntuu olevan ongelma, eli jos on vihjeitä antaa tulla vaan.
Oma vapani oli siis Max 9. Oikein mukava vapa muuhunkin kevyeen pilkintään. Olen kyllä jo harkinnut sen siirtämistä esim. värikoukkupilkintään, ja ostaa uuden karismaxin morreille. Mutta jos kuitenkin löydän sopivan viritelmän pärjännen yhdelläkin vavalla.
Kiitos vastauksista kaikille avuiliaille, mutta lisää vinkkejä kaivataan.
Kärkirenkaan päälle pätkä sukkapuikkoa kiinni niin että se tulee about sentin vavan kärjestä yli. Siihen sitten pujotat viitisen senttiä silikoni letkua jonka kärkeen väännät hakaneulasta sopivan avonaisen renkulan (silloin siiman voi ottaa tarvittaessa pois renkulasta, jos haluaa). Kandee kylläkin ostaa varmasti kaksi vapaa, mormuskoinnissa siiman paksuus on hieman eri luokkaa kuin muussa pilkinnässä.
Kiitos vinkistä Jekku ! Vaikuttaa aika pätevältä.
Eilen virittelin tavallisen vavan kärkirenkaaseen kynän jousen, niin että sen pituutta voi säätää kieputtamalla jousta. Herkkyyskärki tämäkin...
Silloin kun itse olin nuori, mormuskakisoissa ei voinut pärjätä ilman venäläisiä, villisian harjaksista tehtyjä kärkiä. Vieläkin on moisia hutiostoksia muutama tallella, ja kun niitä kokeilee, niissä todellakin on tarvittava jäykkyys ja jäntevyys, jolla vavan värisyttäminen muutetaan mormuskan oikeanlaiseksi keijumiseksi. TUOHAN on se mormuskakärjen päätarkoitus, eikä hennon tärpin ilmaiseminen, kuten usein ajatellaan.
Filmikärki, mitä olen kaupassa nähnyt ja kokeillut, jäljittelee minun mielestäni varsin onnistuneesti harjaksen toimintaa, ja on ainakin huomattavasti helpompi saada ja halvempi "valmistaa".
Jousikärki (tyyliin kuulakynän jousi) on tärpinilmaisimena tunnokas, mutta mormun liikutteluun taas aivan liian veltto ja ponneton. Toimii siis vain toisessa tehtävässään, mutta siinä kyllä hyvin. Mikäli jousi ei ole erittäin tiukkaan kierretty, älä ota käyttöön, liian harva jousi aiheuttaa ongelmia siiman sotkeentumisen muodossa. Kuulakynstä otettu jousi on mielestäni liian harva.
Silikoniletkusta tehty kärki on hyvä ilmaisimena, mielestäni vähän ikävä kun siimaa luistatetaan puolalta ulos avantoon, ei sotke siimoja kuten jousi joskus ja ei ole kovin hyvä uittamaan mormuskaa eli selkäranka puuttuu.
Ohuet ja tunnokkaat lasikuitukärjet ovat yllättävän hyviä mormuskakärkinä, jos ne todellakin ovat tunnokkaita. Pelkän kuvauksen perusteella tätä ei voi sanoa, se täytyy kokeilla. Näilla mormuskan liikuttelu houkuutelevasti onnistuu hienosti, ja vastaavasti huonompi osa alue on se hentojen tärppien havaitseminen.
Normaalipilkkijän mormuskavapana toimii pikku Delfin mielestäni hienosti, mutta jos mormuskaa käydään todella tanssittamaan eli aktiivisesti uittamaan, silloin vavan paino pitää saada murto-osaan Delfinin painosta ja kokokin pienemmäksi.
--ako
Morrivavan(kin) valinta on paljolti makuasia, johon vaikuttaa mielestäni kunkin väristystyyli, veden syvyyskin, käytetty siimanpaksuus, tavoiteltavien kalojen koko jne. Jos suositella saa niin ns. venäläistyylinen, "pyöreäpesäinen" kahvaton vapa, jossa puola on upotettu kuppiin on mukava käyttää. Vapa istuu hyvin käteen ja värisyttely onnistuu etusormella luontevasti. Piilossa olevan siimatilan ansiosta ongen voi aika huoletta nakata hankeen eikä puola mene täyteen lunta. Siimaksi normaaliin mormuhommaan riittää 0,08 -0,10 -millinen tavara.
Pikkukalaa syvemmältä, vaikkapa vain + 3 - metristä pyydettäessä haarukkavapa on kätevä -myös pelkällä morrilla pyydettäessä. Ylösoton ollessa kuitenkin perinteistä lappamista nykivämpää eivät kaikkein ohuimmat siimat ole ehkä suositeltavia, sellainen 0,12 mm lienee sopiva. Morriksi on myös kätevämpää valita volframinen (vieheen laskemista helpottamaan) kuin lyijyinen tms.
Isompaa kalaa, kuten kirjolohta pyydettäessä täytyy huomioida vavan väsyttelyominaisuudet. Itse olen pärjännyt pienimmällä Kuusamon vavalla johon olen viilannut jo alle 0,5 kg vastuksella pelaavan jarrun. Siimaksi morrin koosta riippuen 0,15-0,20 mm, ja malttia matkaan!
Kärjen valintakin on makuasia. Filmikärki lienee suosituin, mutta muillakin pärjää. Harvakierteinen jousi vain saattaa sekoilla siiman kanssa. Yhdessä vavassani on omatekoinen, muovitetusta haukiperukkeesta värkätty viisari, jonka hyvä puoli on kestavyyden lisäksi herkkyys eikä kärki juuri väpätä esim. tuulikelillä.
ERÄ:n numerossa 1/2000 on hyviä juttuja morrikaloista, vapatesti jne.
Omistan kyllä haarukkavavan (Sami), jossa on tiheä jousi. Hieman sitä tutkiskellessa totesin, että se täyttää Akon määrittelemät vaatimukset. On melko taipuva, mutta hieman kuitenkin epäilyttää että antaako se morrille liikettä, vai onko liian jäykkä. Tuntuu ainakin pienille morreille aika kehnolta kärjeltä.
Jos jollain on kokemusta Sami haarukkavavasta morrikäytössä, niin kertokaapas mielipiteenne.
Erässä 1-2001 on haarukkavapa testi, jossa on mukana mainitsemani vapa.
Ja Ako, onko siis mielestäsi hiilikuitukärki sopiva morritteluun, ja antaako morrille keinuvan liikkeen. Ja eikö hennot tärpit näe parhaiten siimasta ?
-mormyska-
-mormyska-
etsi käsiisi kalamieslehti 1/2002, siinä on erittäin hyvä juttu mormyskalla onkimisesta, välineistä ja morreista. Asiantuntijoina ovat suomen kärkipään morrionkijat.
hö...mulle tulee toi lehti, mut ei ole juttu osunu silmää. Lehti on jo todennäköisesti paperinkeräyksessä. :/
No täytyy käydä kattomassa jos leht löytyis kirjastosta.
Filmikärki on hyvä. Jousikin on muuten, mutta on joskus jäätymisongelmia. Jäykempää haluavalle käämintäkalvoa, notkeimman ja herkimmän saa mikro- tai röntgenfilmistä.
Lisää uusi kommentti