Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Suomalaista vai norjalaista lohta
ahis
22.12.2006 - 10:49
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Ei jaksa kaikkia lukee, mutta sehän on selviö ,että ruokakalana Itämeren lohi on täyttä skeidaa. Ja lisäks "myrkyllistä". Urheilukalana huippua. Kotimaista kassikirjoo poskeen. Hyvää on.
En oikee ymmärrä miten kotimainen kassikirjo olisi sen terveempää.
Ainakin täällä saaristomerellä laittavat silakkaa puolet rehuun aina kun saavat ja kehuvat maun näin paranevan.
Silakan dioksiinit ja muut myrkyt tulee näin kiertoon varmaan tehokkaammin kuin luonnonlohella.
Ei se ny ihan noinkaan mee, mutta se siitä.
Pikkuisen ylihysteriaa noista myrkyista.
Oleellista on, paljonko nauttii. Satunnainen popsiminen ihan harmitonta. Saman kasan myrkkyä saa Saimaan kalastakin, jos sita nielee paljon.
Ainakaan minus saalistasollani ei isoakaan terveysvaaraa oman meren lohista ja taimenista...
Ei lohta meidän pöytään, kun kalastajat tappaa kalat.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/arkisto/?id=75
siitä vaan suut makeaks...=)
elintarvikeviraston mielestä itämeren lohta voi syödä turvallisesti 1-2 kertaa kuussa
Minun kaveripas on työissä Elintarvikevirastossa, meillähän näitä kavereita riittää......
Näin elintarvikevirastosta.
Mikä viljellyn lohen sitten myrkyttää? Ylitarkastajan mukaan täysin myrkytöntä kalaa ei olekaan: "Kala on sitä mitä kala syö. Varsinkin kasvatettu kala, koska sen syöntiä pystytään säätelemään täysin. Kalojen rehussa on vähän dioksiinia ja PCB:tä, mutta myrkkyjen pitoisuuksille on olemassa raja-arvot siitä, mitä tulee hyväksyä. Meidän mielestämme omat raja-arvomme ovat riittävän alhaisia. Esimerkiksi silakassa ja villissä lohessa voi olla samoja myrkkyjä noin viisinkertainen määrä suomalaiseen ja norjalaiseen loheen verrattuna."
Mikä viljellyn lohen sitten myrkyttää? Ylitarkastajan mukaan täysin myrkytöntä kalaa ei olekaan: "Kala on sitä mitä kala syö. Varsinkin kasvatettu kala, koska sen syöntiä pystytään säätelemään täysin. Kalojen rehussa on vähän dioksiinia ja PCB:tä, mutta myrkkyjen pitoisuuksille on olemassa raja-arvot siitä, mitä tulee hyväksyä. Meidän mielestämme omat raja-arvomme ovat riittävän alhaisia. Esimerkiksi silakassa ja villissä lohessa voi olla samoja myrkkyjä noin viisinkertainen määrä suomalaiseen ja norjalaiseen loheen verrattuna."
Noniin!
Suomessa ei kasvateta lohta ruokakalaksi. Ainoastaan istukkaiksi, jotka keräävät sitten elimistöönsä silakassa ja kilohailissa olevia raskasmetalleja etc. merivaelluksellaan.
Suomessa viljellään kirjolohta ja siikaa ruokakalaksi. Tähän kasvatukseen käytetäänkalajauhosta valmistettua rehua, jonka raaka-aineet on kalastettu P-Norjasta ja Islannista. Itämeren kaloista ei rehuja tehdä eikä niitä saa edes syöttää kaloille.
VILJELTY kala on puhdasta ja hyvää ravintoa kaikille ihmisryhmille. Ei sekoiteta viljeltyä ja "villiä" lohta
yhtä kaikki..kukin syö sitä kalaa mitä on joulupöytään onnistunut haalimaan, itämeren "villilohta" norjan kassilohta tai vaikka iidesjärven särkeä.
Ja rohkenen epäillä ettei kukaan palstalainen terveyttään menetä jos joulunpyhinä hieman haukkaa kalaa..marinoi kurkun kossulla niin ei nitraatit imeydy.
Hyvät joulut kalamiehille.
Basi Basi
ei sun tartte tulla kun tänne saaristomerelle ja istuutua kahvipöytään ja alkaa viaton keskustelu kun paikalla on kassikasvatettujen kirjolohen työntekijöitä niin oikeen kehuvat sulle kuin heidän kalansa on paremman makuista kun lisätään rehuun puolet itämerestä troolattua silakkaa joukkoon.
Lapsenusko hyvin mainostettuun kotimaiseen turvalliseen kirjoloheen on nimeä myöten mainostoimistojen hokkuspokkus temppu jonka Suomalaiset haluavat uskoa. hokkuspokkus ja sateenkaarirautu muuttuu kirjoloheksi he he
Majuri. Sitten on elintarvikevalvonta epäonnistunut. Dioksiinisilakalla kaloja ei tosiaan ole luvallista ruokkia. Rehua ainakin pyritään valvomaan ja Itämeren silakka ei ole riittävän puhdasta kalanrehuksi.
Roistojahan nuo kasvattajat siinä tapauksessa ovat. Mitäs jos Majuri käräyttäisit tietämäsi tapaukset? Se olisi kaikkien suomalaisten kirjolohta ostavien kuluttajien edun mukaista. Sen lisäksi se ajaisi myös rehellisten kalankasvattajien etua.
Majuri vois taas tässäkin asiassa olla hissuksiin kun ei oo asiasta jaskankaan vertaa perillä. Hyvät joulut vaan sinne saaristomeren kahvipöytiin.
He he heh lohtapa hyvinkin. Tenolaista pakasteesta jään sisälle pakastettuna -20 celsiusta. Kylläkin tenon sivupuron vedellä, jos esim helsingin vesijohtoveteen jäädytettynä, taitais olla myrkkyjä enemmän kun itämerenlohessa. Mielestäni vesi ei kummempaa kun viemärivesi.Niin ja noista tutkimuksista vain senverran, tulokset sen mukaisia mitä asiaa ajetaan. Onkohan luotettavia?
Majurille semmoisia terveisiä, että semimoist-rehu johon sekoitettiin puolet kalaa, oli 80-luvun juttu. Nykyään silakka on korvattu kasvipohjaisella proteiinilla eli kirrit ovat osaksi kasvinsyöjiä ;) Myöskin öljy eli rasva on kasviöljyä. Näillä muutoksilla on saatu typpi ja fosforipäästöt sille tasolle kuin viranomaiset ovat määränneet. Kirrien kasvukerroin on nykyään lähellä yhtä eli kilolla rehua ne kasvavat melkein sen kilon. Poikasilla kerroin on jopa yli yhden.
Rehut tulevat pääasiassa Norjasta ja Tanskasta eli samaa tavaraa syötetään sekä kirrille, että lohelle. Rehuissa ei ole antibiootteja ts. eläinlääkäri voi määrätä sairaille kaloille antibioottirehua, jolloin kyseinen allas on eläinlääkärin valvonnassa ja karanteenissa niin kauan, että antibiootit ovat häipyneet elimistöstä.
Mitä sitten taas tulee ns. suomalaisen merilohen kalastukseen, niin pääasiassahan nuo kalat kalastetaan pohjanmereltä.
Olen ostanut joskus paljon noita merilohia suoraan kalastajalta ja homma meni siten,että Tanskasta tuli soitto, että nyt olis kalaa ja paljonko otetaan. Kolmen päivän kuluttua kalat olivat rannassa ja seuraavana päivänä meillä. Loput kalat lähtivät sitten pääkaupunkiseudun kalatukuille ja sieltä sitten kauppoihin. Kaupoissa kalat olivat sitten Suomalaisia ja eilen kalastettuja
Mulla meni usko itämeren loheen just ton homman takia. Kaloista 80% oli sellaista vaaleaa, pehmeälihaista P**kaa ja niissä oli sellainen ihme levän haju.
Kalakaupassa on viime viiden vuoden aikana tapahtunut selvä muutos norskilohen suuntaan. Tänä vuonnahan norski maksoi ennätyspaljon ja huomattavasti enemmän verrattuna kirriin. Siltikin asiakkaat ostivat enemmän norskia eli kassinorskia kansa haluaa.
Onkohan jollain hyvä käsitys, ellei peräti faktatietoa, itämeren lohen ja taimenen terveellisyyseroista? Lohihan liikkuu laajemmin Itämeren alueella ja syönnöstää pitkiä aikoja eteläisellä Itämerellä, jossa vois kuvitella olevan enemmän myrkkyjä kuin täällä (onko oikeasti?). Tanttu taas taapertaa kotoisammin lähisaarten rantoja ja nauttii silakan ohella muutakin pöperöä, kuten tuulenkaloja, piikkikaloja ja särkiäkin. Miten mahtaa lihaksiin kasaantua ja onko kaloja vertailtu?
Muistakin kaloista olis kiva loihtia esiin ruokarealismi. Kuha esim kärsii ilmeisesti paikallisesti ja sama koskee epäilemättä haukea ja ahventa. Kuinka laajoja on pilaantuneiden pohja-alueitten vaikutukset ja miten pahoja ne pahimmillaan/heikoimmillaan ovat verrattuna vaikkapa silakkaan tai loheen? Mereltä on täsmätietoa saatavilla huonosti, verrattuna vaikka järvikohtaisiin elohopeamittauksiin. Eikö joku olisi velvollinen tutkimaan asioita täsmällisemmin ja jakamaan tietoa kansalle, kansanterveyden nimissä? Vaikka se EU, joka jäsentensä elämää mielellään normittaa.
Elintarvikeviraston sivuilla on tutkimusraportti, jossa aika monta
lajia ja eri vesiakin. Kaikissa kaloissa (ja kaikessa ruuassa) on
jonkin verran jotain myrkkya tai raskametallia. On lopetettava siis
syominen.
Tuossa Slimeylle ja miksei muillekin ruotsalaisten tutkimus josta voi päätellä, että samanikäisen Itämeren taimenen dioksiinipitoisuudet ovat hivenen matalammat kuin lohella. Kokonaistasoista Suomen aluevesiin ei voi vetää suoria johtopäätöksiä , mutta vertailuun taimen vs. lohi se antaa hiukan eväitä.
http://dioxin2004.abstract-management.de/pdf/p314.pdf
"Muistakin kaloista olis kiva loihtia esiin ruokarealismi. Kuha esim kärsii ilmeisesti paikallisesti ja sama koskee epäilemättä haukea ja ahventa."
http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/kalastus/loppuraportit/EU%20kalat%20loppuraportt03.doc
Tuon etsin jo meritaimenen alamitan kasvatus keskusteluun. Siitä näkee selvästi, ettei muiden kuin rasvaisten Itämeren kalojen osalta ole syytä huolestua. Siis jos puhutaan dioksiineista.
Elohopeaa on hauessa, ahvenessa ja kuhassa meressakin.
Mielenkiintoisia dokumentteja, vaikkakin vähän vaikealukuisia maallikoille. Harmi, että taimen puuttuu tuosta kotimaisesta.
Yllätyksen tapainen on tieto, että eteläisellä Itämerellä on silakassa dioksiinia vähemmän kuin pohjoisella. Luulin että juuri päinvastainen ilmiö nostaisi lohen pitoisuuksia. PCB:n kohdalla ymmärsin näin olevankin. Mistä erot mahtavat johtua, eri alueilla erilaiset päästöt?
Turun edustallahan on paljon ollut puhetta sataman ruoppausläjityksen nostattamista dioksiinipitoisuuksista kuhassa. Tällaistenkin vaikutusten laajuudesta vesialueittain ja kalalajeittain olis kiva saada täsmällistä tutkimustietoa. Niinkuin että: jos Airiston kuhakanta on dioksiineissaan terveysrajoilla, miten tämä vaikuttaa vaikkapa Peimarin tai Länsi-aukon kaloihin. Entä Airiston hauki sitten, tai taimen, joka viipyy alueella useita kuukausia vuodessa. Ja ahven, joka syönnöstää hieman eri tavalla kuin kuha, josta tietty puhutaan eniten sen suurimman talousarvon takia.
Tutkitaanko näitä tarkkaan kalastusalueittain? Jos tutkitaan, olisi jotenkin reilua, jos tutkimusyhteisö antaisi aluetta ravinnokseen hyödyntävienkin tietää asioista? Vaikka TE-keskuksen rahoittama tiedotelinkki-banneri liekehtimään tänne palstalle.
http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/
On selvää, ettei kovin kattavaa alueellista tutkimusta ole varaa tehdä. Eikä varsinaisesti syytäkään, ellei sitten tiedetä jossain olevan poikkeuksellinen kuormituspiste.
Jotain nyrkkisääntöjä voi tilastollisesti tehdä. Esim. elohopeaa kertyy järvihaukiin enemmän Itä- kuin Länsi-Suomessa. Enemmän Etelä- kuin Pohjois-Suomessa. Enemmän pienissä ja matalissa lammissa kuin isoissa ja syvissä järvissä. Enemmän isoihin kuin pieniin haukiin.
Tuosta voi vetää päätelmän, ettei kaakkois-Suomen pienestä lammesta kalastettua isoa haukea pitäisi lainkaan syödä. Elohopeaa on varmasti yli suositusrajan.
Tuosta aiheesta löytyy mielenkiintoinen gradu. Maallikon, joka ei ole perehtynyt tilastolliseen analyysiin ei kannata lukea kuin loppupäätelmä.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/bio/bioja/pg/paloheimo/haueneso.pdf
Sivut