Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimen istutettu vai ei
Hiemän ymmäl
27.02.2007 - 13:02
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
En tiedä käytännöstä merellä, mutta ainakin monilla sisämaan koskilla (esim. kuusaankoski) istareilta on nuo evät leikattu. Syynä että ne on helppo erottaa luonnonkaloista jotka jokainen arvonsa tunteva kalastaja laskee takaisin että saataisiin luonnonkalakanta edes jotenkin pysymään. Asiasta ei varsinaista määräystä tietääkseni ole, vaan tuo sääntö on vahva suositus.
Ymmärtääkseni tuossa Kuusaankosken tapauksessa evät on leikattua pullakalakoon istareilta, pienpoikasistukkailta näin ei ole tehty. Mutta eihän nekään luonnonkutua ole - mitä sekin nykyään enää tarkoittaa sitten.
Korjatkaa toki jos olen väärässä.
Alunperin istukkaiden rasvaeviä on leikattu tutkimustarkoituksissa. Sittemmin myös ohjaamaan kalastajia luonnonkantojen säästämiseen raskaasti ylikalastetuissa kohteissa.
Leikkaaminen on myös kustannuskysymys, joten ellei sitä nähdä jostain syystä järkeväksi, niin ei sitä ole mikään pakko tehdä. Leikatusta evästä voi arvella kyseessä olevan istutetun kalan. Leikkaamattoman syntymäpaikasta ei voi oikein päätellä mitään, ellei tiedä paikallista istutuspolitiikkaa.
Meritaimenesta tällä hetkellä vähintään 90% on istutettuja. Evällä tai ilman.
Keski-Suomessa kaikilta yli 1-vuotiailta istareilta leikataan rasvaevä, niin koskissa kuin järvilläkin. Näin on toimittu vuodesta 2005 alkaen.
Tietääkseni meritaimenille ei ole vielä otettu rasvaeväleikkauksia käyttöön.
Yleensä istutetun taimenen voi erottaa luonnonkalasta eväruodoissa (selkä- ja rintaevät) olevista mutkista. Tämä tunnistustapa ei kyllä ole ihan täydellinen.
C:"Users"Perigeum
24022007013.jpg
Edellinen meni pers...lleen mutta uusi yritys:
Viime viikolla tuli verkoista kolme pari kiloista taimenta Espoosta. Yksi niistä (kuvassa keskellä) oli selvästi vaaleampi ja pulskempi kuin kaksi muuta. Rasvaevät oli kaikilla tallella. Olisiko näistä jompikumpi versio istukas?
Mikäli en väärin muista, niin virossa joihinkin meritamimen ja lohijokiin istutettavilta kaloilta leikataan rasvaevä pois. Jos olet siis saanut rasvaeväleikatun kalan, voi kyse olla etelänaapurin isutuksista.
Mikään asiantuntija en ole, mutta voisiko noi tummemmat kalat tuossa kuvassa olla syksyllä jokeen nousseita ja kuteneita kaloja?
mikä toi pikkunen on? Norssi?
Mistä se tuli? Suusta?
Se rasvaeväälisten takaisin lasku on määräys , ei suositus. Asia on siis kalastussäännöissä.
Sama homma esim Huopanalla, Kapeenkoskella jne.
Masan kalat 99% varmuudella istareita kaikki, värieroista huolimatta. Lähin paikka missä istutetuilta meritaimenilta leikataan rasvaevä taitaa olla Ruotsi, tosin voi olla Tmu:n mainitsema Virokin. Härmässä näin ei kuitenkaan menetellä. Esim Gotlannista saadaan eväleikattuja,jotka ovat matkanneet Tukholman saaristosta sinne. Ajoittain Gotlannista saadaan myös suomessa merkittyjä ja istutettuja kaloja.
Janih,
Voisitko tarkentaa että missä kalastussäännöissä? Koko suomen säännöissä... Ei kai? Ahvenanmaalta heitellut tai uistellut evälliset meritantut takaisin mereen vaan? No ei ny sentään.
Itse en muista kuulleeni rasvaevällisten pakollisesta C&R:stä kuin keski-suomen koskilla. Muistaakseni esim. koskien välisillä järvillä tästä ei kalastussäännöistä ole mainintaa. Ei ole kyllä tullut asiaksi tarkemmin tsekataan kun ei ole evällisiä taimenia kyllä tullutkaan... Tiedätkö Janih kertoa tuosta enemmän?
Leikataankohan järväreiltä eviä ja jos leikataan niin minkähän takia, ne kun ovat keski-suomessa aina istukkaita. Entäpä jos joku perhomies tavoittaa vaikka Kaapeelta ison komean järvärin evän kera ja epävarman lajintunnistuksen johdosta kippaa sen taimenena takaisin? Noh, eipä siitä maailma räjähdä, mutta (minusta) mielenkiintoinen dilemmma kuitenkin :o)
Ei kai nyt järväreiltä sentään eviä leikata näillä leveysasteilla. Istukkaita kun ovat kaikki tyynni. Mutta miksi ne eivät kude Keski-Suomen koskissa, sen kun vielä joku osaisi kertoa? Mikäli kalamies ei tunne saalistaan, kärsii hän sen seuraukset ainoastaan omissa nahoissaan.
jamo,
Ymmärtääkseni suomessa ei taida olla kuin koski, pari, jotka järvärit kelpuuttaa kutukoskikseen. Ovat yhtä kranttuja rakkaudentekojen sviitin suhteen kuin minun pyytöjenkin suhteen. Ei juur mikään kelepaa :o)
Norssihan se siinä kuvassa alimmaisena. Ne jää aina kiinni samalla tavalla eli suupielestään. Ja ovat jostakin syystä aina kuolleita, eivätkä varmasti tukehtumalla. Olisiko stressi?
Janih,
Voisitko tarkentaa että missä kalastussäännöissä? Koko suomen säännöissä... Ei kai? Ahvenanmaalta heitellut tai uistellut evälliset meritantut takaisin mereen vaan? No ei ny sentään.
tähän kun saisi vastauksen...
No ei tietenkään koko suomen säännöissä vaan joidenkin koskien kalastussäännöissä.
Tuo ylin kaloista on aika 100% varmuudella koskessa kutemassa käynyt ja vasta nyt ruokailemaan alkanut yksilö, selvästi laihempi kuin toiset yksilöt.
Myös tuo alempi VOI olla laskukala muttei varmuudella, sen verran mahaa näyttää kuitenkin olevan, voipi tosin olla että on vaan maistunut hivenen paastoamisen jälkeen.
Tuosta meritaimenten rasvaevästä.
Suomessa ei leikata meritaimenilta tuota rasvaevää.
Poikkeuksena toki on muutama koski mihin onkikoisina istutetuilta meritaimenilta napsaistaan tuo rasvis mäkeen, näitäkin voi vaeltaa mereen.
Tuosta istutus politiikasta voisi pienen heiton heittää että siinäkin voisi käyttää enemmän järkeä kuin mitä nykyään käytetään.
Miksi istuttaa tuollaista 2 vuoden vanhaa kalaa mereen kun se ei koskaan nouse luultavammin kutemaan jokeenkaan??
Jos taas ne pienempänä laitettaisiin koskeen, ne leimautuisivat sinne ja mahdollisesti myös tulisivat useampaankin kertaan kutemaan sinne, näin saataisiin luonnontaimeniakin taas elvytettyä.
Miksi siis lähinnä ammattikalastajien takia istutetaan mereen kalaa kuin voitaisiin saada paljon tuottavampi menetelmä hyödynnettyä paljon tuota paremmin.
"Jos taas ne pienempänä laitettaisiin koskeen, ne leimautuisivat sinne ja mahdollisesti myös tulisivat useampaankin kertaan kutemaan sinne, näin saataisiin luonnontaimeniakin taas elvytettyä. "
-Ideassa ei ole mitään vikaa muuten, näinhän se kannattaisi tehdä jos olosuhteet muuttuvat joskus.
Meiltä puuttuu mereen laskevissa joissa paljon paikkoja, mihin kalat viitsivät sukutuottensa laskea ja sitten on vielä semmoinen juttu, kun pyynti, joka nykyisellään estää nousun suhteellisen tehokkaasti.
"Ymmärtääkseni suomessa ei taida olla kuin koski, pari, jotka järvärit kelpuuttaa kutukoskikseen. Ovat yhtä kranttuja rakkaudentekojen sviitin suhteen kuin minun pyytöjenkin suhteen. Ei juur mikään kelepaa :o)"
Järvilohi ei välitä noista järvien välisistä lyhyistä koskista. Pitäisi olla joki jota myöten nousta. Vaikka kyllähän niitä reittikoskiinkin eksyy kudulle aina silloin tällöin, vaikkapa nyt Kermaan.
Itse "sviitin" täytyy käsittääkseni olla hiukan suurempi kuin saman kokoisen taimenen vastaava. Mutta ei se muutoin ole mereistä serkkuaan kummempi kranttuilija. Ollaan vaan onnistuttu pilaamaan sisävedet niin lahjakkaasti, että järvärin joet on aika heikoissa kantimissa.
Onhan nämä merestä nousevat joet Aurajoesta Iijokeen saakka aika kuralla. Lestijoki ja Lapväärtin joki on "ainoita" mihkä näitten välissä kala nousee tänäpäivänä. Pitäs tuo peltojen paskavesi saada kuriin, vaikka vahvoilla suojavalleilla ja puustoistutuksilla...mutta mene ja tiedä, tässä maassa kaikki tuntuu kestävän aina yhden sukupolven yli tai viimeistään sitten kun naapurimaa Ruotsi on ensin "koe-eläimenä" tehnyt onnistuneen siirron, asia voidaan siirtää hallituksen käsittelyyn noin 1-10 vuodeksi, óle!! ja sitten vielä siihen sanontaan, että "kukaan ei ole kateellisempi kuin kalamies" Pitää paikkansa...tuolla noi lappilaiset ja ammattikalastaja kilpaavat kalasta (lohesta). Tekis niinkuin poroilua itteään elättäville, tukea kunnolla hävitystä määrästä...
"Pitäs tuo peltojen paskavesi saada kuriin, vaikka vahvoilla suojavalleilla ja puustoistutuksilla.."
Puiden kasvaminen vain vie kauan aikaa. Suojavyöhykkeelle pitäisi istuttaa sellaista kasvia, joka kasvattaisi nopeasti syvään ulottuvan juuriston ja kestäisi monenlaisia oloja, kuten tulvia ja siten estäisi ravinteiden huuhtouman ja eroosion. Siis jotain hampun kaltaista kasvia.
Tai sitten ei istuteta mitään. Jätetään riittävän leveä kaistale omaan olotilaansa niin varmasti on entinen peltomaa kohta läpi pääsemätön pajukko.
Lisää uusi kommentti