Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Ahvenen pilkintä sydäntalvella
padeveikko
11.02.2003 - 12:25
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Eihän kyseinen järvi ollut Iso-Viitajärvi?
Varmaankin kannattais kokeilla pelkällä mormuskalla ja survari tai tapsipilkkillä.
Kokemukset keskitalven ahvenhommista ovat vähän negatiiviset, ainakin mitä tulee pienimuotoisiin ja mataliin vesiin. Alkutalvesta hyvin kalaa antavat järvet menevät "tukkoon" pimeydessä, lumikuorman ja jään paksutessa, varsinkin tummissa vesissä. Vähäinen vesipatja jään ja pohjan välissä on melkoisen kylmää, eikä ahvenilla ole mahdollisuutta hakeutua ilmanpaineen vaihdellessa sopivaan syvyyteen. Myös happikato pääsee matalia pikkuvesiä usein vaivaamaan, varsinkin tänä talvena tilanne on tavallista pahempi. Syönti paranee keväällä kun valoa alkaa päästä jään alle, "uutta" vettä järveen puroista ja sulapaikoista, pienötökät alkavat liikuskella jään alla jne.
Parempiin tuloksiin pääseekin sekä pinta-alan että syvyyden puolesta "tilavammilla" vesillä, siis isoilla järvillä ja merellä. Kehnolla syönnillä kannattaa pilkin valinta painottaa mormyskojen yms. pienimuotoisten syöttipilkkien suuntaan.
Keskitalvellakin saattaa toki päästä hyviin tuloksiin kun hyvä päivä sattuu, mutta pääsääntöisesti ahvenen(kin) otti on alku- ja loppukauteen verrattuna heikompaa.
No Helkatti, sinähän hyvin tunnistit ;) Vai kuvailinko minä tarpeeksi hyvin.
Kokeilin pieniä morreja siinä aktiivireiässä, mutta täysin hiljaista oli.
Jospa sitä pääsis viikon sisään taas uusiksi. Ootko ite käyny Jehu paikalla ?
En tälle talvea, mutta n.20 vuoden ajan on tullut koluttua siellä. Se on tämän seudun varminpia pilkkijärviä saaliin suhteen. Joskus tulee jopa ihan paistin ahvenia. Kaveri on saanut n.900 g ahvenen ja 200-400 g ahvenet ovat jos nyt ei ihan jokapäiväistä saalista niin useasti kuitenkin saa sellaisiakin sieltä. Kilpailuja mitä on ollut siellä niin saaliit ovat olleet 10 kg molemmin puolin.
Lähetkö Jehu joskus oppaaksi ?
Jos vain kaikilta kiireiltä joutaa niin ilman muuta. Minäpä otan yhteyttä sitten sinuun sähköpostisi kautta, kun olisi tiedossa vapaa viikonloppu kilpailuilta ym.
Oukki doukki. Olehan kuulolla.
Muistaako kukaan oliko jossain ERÄ -lehdessä ahvenpilkkijän ABC tai jotain vastaava ?
Kokeile tasareita ja vaihda alakoukku värilliseksi
Itselläni on toiminut hyvin violetinvärinen koukku
Rapalan 5 cm pitkän sini-oranssisen kanssa. Olen kokeillut tietysti muitakin värejä, mutta esim. viime viikonloppuna Päitsillä em. yhdistelmä oli
lähes ainut joka toimi. Pilkki jäi tosin järveen ahvenen leukaan, mutta hain eilen uuden ja Nilsun samanvärisen vielä varmuuden vuoksi! Siima meni samalla vaihtoon.
Erässä on aina vuoden ensimmäinen numero "pilkkinumero" jossa on käsitelty pilkkiasiaa monesti on ihan perusasioista lähtien.Ainakin 5-6 vuotta on ollu nro 1 sellainen joten etsi niitä käsiis niin saat hyvät perustiedot.
Hei, olisikohan kalakaveria Jyväskylässä?
Sydäntalvella kannattaa kiertää 1-3 metrin vesiä koetellen. Valon määrä kun vähenee, ahvenet voivat parvena kiertää matalissa vesissä. Jotkut matalat lahdet tai lahden suuaukot voivat olla kokeilemisen arvoisia paikkoja, jos lahdessa on monttuja, niin voi kokeilla syvää ja matalaa. Vaikka lahti olisi tasamatala, niin ahvenet voivat parvena kiertää, voi hyvinkin olla paistikarkeita mukana. Kannattaa kokeilla kaislikoiden reunoja, joskus voi olla kaislikoiden keskelläkin olla vielä hyvinkin tilaa kairata. Tosin varovainen saa kairan kanssa olla, että ei jutkauta pohjaan tai kiveen. Ahven voi olla siis alle metrin vedessäkin. Myös laajat matalikot voivat olla hyviä ahvenpaikkoja sydäntalvella, paikkoja johon ahven kerääntyy.
Eräs tyyppi (eläkeläinen) onki aikanaan 20 reissua tammikuussa erästä matalikkoa. 120 kg tuli ahventa, Kun 6 kg pönttö tuli täyteen, niin lähti kotiin. Enemmänkin olisi siis tullut, jos pöntössä olisi ollut lisää tilaa:...: Vettä jään alla oli paikassa 1-2,5 metriä.
Oma taktiikkani keskitalvella on hakea isompia järviä ja merenlahtia, joissa jää on ohuempaa ja lunta vähemmän. Pienet metsälammet on paksun jään ja lumen vuoksi useimmiten ihan tukossa, etenkin humussameat tai saviset. Kirkasvetisissä pienvesissä valo saattaa riittää ja kala syödä. Lampivesille kannattaa palata taas maaliskuu lopulla. Paksun lumen aikana kannattaa hakea kohtia, joissa lunta on vähemmän ja toisaalta läpikastuneita sohjopaikkoja, joiden alle valo tuntuu keräävän kalaa. Tai sitten ne vaan näkevät syödä noissa paikoissa. Matalassa kannattaa kalastaa jos lunta on paljon.
Lisää uusi kommentti