Itse käytän kuhalle viiden tuuman jigejä, eli koukku on varsin kaukana pyrstön päästä, mutta aika hyvin tärpit tarttuu. Itse jiggaan kammella pari kertaa pyöräyttämällä, vapa vaakasuorassa suoraan kohden jigiä. Tärpistä teen reilun vasta iskun vetäisemällä vavan pystyyn, jopa pään yli. Vanhaan tapaan vavannosto-tyylillä jigatessa ei saa hyvää vastaiskua. Punottu ehdoton kuhahomissa, paksu monofiilipätkä antaa pientä joustoa ja hidastaa jigin uittoa.

14g pää on ehdottomasti liian painava 5-7m veteen.
Itse käytän max. 10g päätä noissa syvyyksissä. Kerkiää jigi vähän leijumaankin. Virtapaikat eri asia. Mittakuha kyllä yleensä hotkaisee 4" jigin kokonaan.
Ja vastaisku mallia amerikkalainen.
PS:Nyplääjät saattavat olla pieniä ahvenia.

Itse käytän vähintään 5" toukkia, mutta yleensä 7" Power Bait matojigejä suoraan 3/0 koukkuun pujotettuna eli koukusta on helposti toistakymmentä senttiä pyrstön kärkeen. Suurempia ongelmia tartutuksen kanssa ei ole ollut.
Jigipään paino max 10 grammaa, viiteentoista metriin ja syvemmälle voi sitten jo upotella 14 grammaisella. Ja kelauitolla mäkin uittelen, vapaa vispaamalla en saa jigeihin minkäänlaista tuntumaa.

Jeps, siimaa ohuemmaksi aina 0.12-0.17mm kuituun ja jigipään paino noin 10g (5-7m syvyyteen). Kun vaihdat ohuempaan siimaan ja kevyempään päähän, heittopituuteen ei pitäisi olla suurempaa vaikutusta. Nämä kaksi muutosta kun teet, niin tartuttavuuden pitäisi huomattavasti parempi. Jos on virtaavasta vedestä kyse, silloin 14g jigipää saattaa olla passeli tuohon syvyyteen.

Toukkajigien pituus voisi olla tuuman tai kaksi pidempi, koska 4" kuhanpoikasten määrä saattaa kasvaa turhan suureksi. Tällä tosin ei ole vaikutusta tartuttavuus ongelmaan jota kuvasit.

Yksi syy taruttavuusongelmaan voi olla myös pienet ahvenet, jotka käyvät näykkimässä jigin pyrstöä.

anteeksi,mut on pakko kysyä,
et oletko Peter se kuuluisa
Peter Lahti kuhanjigaus videon tekijä/
erä-lehden toimittaja?

Aika erikoista, että saa paljon kuhatällejä, muttei kalaa veneeseen. Mäkin epäilisin mieluusti, että ne ovat huonolla syönnillä olevia ahvenia, mutta jos kuitenkin valtaosa ylös tulevista kaloista on kuhia, on luultavasti iso osa irtoavistakin niitä.

Paljon on hyviä diagnooseja esitetty, ja varmaan vastauksia koostamalla päästään ainakin aiempaa parempaa tulokseen. Yhtä selvää syytä on vaikea keksiä, mutta kallistuisin Hannurin vastauksen tapaan liian löysään vapaan.

Parhaana yleistipsuna pidän siiman ohentamista, joskaan en usko sen olevan syypää kuhien tarttumattomuuteen. Jos jigi ui siiman paksuuden tai pään painon takia täysin väärin, ei silloin tavallisesti tule edes tärppejä.

Mitä tulee koukun paikkaan, niin jigitaiteilija Juha Ruokari, jolla on tuntemistani kuhan jigaajista kaiketi taitavin käsi (mikä on aika paljon sanottu kun veneessä on ollut sellaisiakin jigikäsi-Edwardeja kuten Hannur ja Slimey), uittaa 6-tuumaisia matoja, joissa on lyhytvartinen koukku pujotettuna ihan madon päähän. Juhan mukaan tällä tavalla jigi ui herkimmin ja tapahtumia tulee parhaiten. Ja vierestä kateellisena katselleena olen todistanut, että kuhan tarttuvuus on tällä(kin) systeemillä erittäin suuri kun muut parametrit ovat kohdallaan.

Sen harvan kerran kun tälle palstalle viitsii kirjoittaa, niin lopulta aina järkevätkin keskustelut kääntyvät profiilittomien huuteluksi.

Ihan aidosti, admin, eikö tämän palstan arvo mainostajien silmissäkin olisi korkeampi, jos keskustelu olisi pääosin asiallista? Tällä hetkellä se on pääosin asiatonta pelleillyä.

Korjataan lausetta ettei pelkät lukukinkerit käynneille tule paha mieli: "kuhan tarttuvuus on tällä(kin) systeemillä erittäin suuri kunhan välineet ja olosuhteet ovat muuten kohdallaan.

Sinttejä muuten saakin ihan kohtuullisesti ilman kummempia tartutuskuvioita. Tämä pikkukuha iski kerralla sen verran lujaa, ettei tartutus hoitui itsestään. Sen sijaan ennätyskuhani, naaras, tarttui todella varovaisesti ja irtosi ensimmäisellä heitolla. Seuraavallakin se tarttui hyvin varovaisesti, mutta pysyi. Noin niinkuin muutaman mitan täyttävän kokemuksella.

Tosiaan, tämä tulee huomioda; jos jigikalastusta yhtään enemmän harrastaa niin täytyy hommata keppi kuhalle ja appuralle erikseen. Siis setti kummallekkin lajikkeelle niin voi vaihtaa lennosta kun käy niin että kuhapaikalle onkin parkkeerannut ahvenparvi. Ja toisinpäin. Ahvenen jiggaus kärsii yhtälailla jos vehkeet eivät ole oikean sorttiset.
Paljon on kehittynyt laji sen 20 vuoden aikana kun minäkin ensi kumimadot hommasin ja niitä UL vehkein uittelin. Se oli silloin jotain uutta ja hienoa.

Täytyypä hommata jäykempi vapa kuhaa varten,suositelkaas jotain,hintaluokka 50-100€. Kelana Daiwa Viento pikkuhyrrä.

Nipa olen pahoillani
Juurikin tuon ahvenen taipumuksen nyplätä jigiä ja heikompien suupielien vuoksi kannattaisi vähän herkempi vapa ahvenelle; kun nyt nuo punotut/ monikuituiset siimat on tullut muotiin.
Itsellä vulcan XX kuhakeppinä, 7 jalkainen. Pitkä vapa koska isompaa kuhaa näin on helpompi hallita, veneestä kun kalastan ja kelauittoa käytän.

Mulla oli Nipa mm viime syksynä sellanen puoltuntinen ahvenpaikalla, jossa karkuutin 10-15 nättiä ahventa melko lailla peräjälkeen. Heittelin purjeveneestä laiskuuksissani kuhaluokan vavalla. Ja siihen pisteeseen asti, kunnes huomasin ettei ateria tällä lailla kerry ja viritin ahvensetin. Rupes tulemaan veneeseen.

Kuhan tarttumisesta vielä oma versio, ihan kuin kaikkea ei olis jo sanottu. Kaloja olen huomannut jäävän töksyiksi muutamasta syystä: jokunen gramma liian painava pää ja hieman väärä väri tai vieheen koko. Grammahommeleista hyvä esimerkki edellissyksyltä, kun normaali 14g kymmenessä metrissä pienessä virrassa tuotti pelkkää töksyä. Vaihdoin kymppiin, jolla oli huomattavasti hankalampi fisuttaa, ja siksi kai kaverit eivät peesanneet. Olisivat silti vaan, kun mä sain heti vaihdon jälkeen kaikki tällit veneeseen ja melkein kaikki reissun kalat, jotain 10-15kpl. Voi olla tosin, että jäi kiireessä säädöt kertomatta...

Väristä hyvä esimerkki, kun samana syksynä kaveri sai mun bravuurijigillä monta kalaa peräjälkeen ja mulle tuli vain harmaita haisteluja. Katoin et mikä hemmetti sillä on ja huomasin, et punainen pää. Lisä-ärsyke! Veistelin punaisesta kumista palan jigipään taakse, kun en punaisia päitä omista ja sain kohta monta kuhaa peräjälkeen veneeseen.

Koosta hyvä esimerkki viime syksyltä, kun normaalia vitosen kumia tökki kaikilla. Hain tuuman alaspäin ja kalaa lähti tulemaan, semmosta ajankohtaan tyypillistä pulikkaa.

Tällejä taas jää tälleiksi niinikään muutamasta syystä: tylsä koukku (pitää tarkistaa jokaisen kiviraapaisun jälkeen) tai vieheen kokoon nähden riittämätön koukun kidan laajuus, ottihanakkuuteen ja vieheen kokoon nähden riittämätön koukutus tai liian löysä vapa. Liian löysää vapaa pystyy jossain määrin kompensoimaan huipputerävällä koukulla, huipputerävällä tärppituntumalla, "liiallisen" keveällä päällä sekä pidättäytymällä suurempien kuhien kalastamisesta...joihin hommiin ei kannata lähteä leikkimään alitehoisilla suorittimilla;)

Onkohan, Slimu, sun kuhavapasi kovasti jäykempi kuin Kunnan Queen? Kunnanillakin käy toki välillä niin, että ahven irtoaa selvästi jouston puutteen vuoksi, mutta noin dramaattista irtoilua ei mun kohdalle ole osunut. Eri asia on jo mainituista itse jigiin liittyvistä syistä tapahtuva tarttumattomuus, jota en osaa laittaa vavan syyksi. Selkeämmin vavan syytä ovat mun mielestä jo tarttuneiden kalojen irtoaminen ylöskelauksen aikana.

Yhtä kaikki, olen joka tapauksessa sitä mieltä, että kuhasetti soveltuu paremmin ahvenen kalastukseen kuin ahvensetti kuhastukseen. Joskin paras lopputulos saavutetaan varmasti kalalajikohtaisella setillä.

Noi kaikki mainitsemasi syyt ovat hyviä, mutta ehkä kuitenkin enemmän yksittäisen päivän tartutusjippoja. Kun alkuperäinen kysyjä on selvästikin kalastanut kuhaa useita kertoja, ja saanut paljon tapahtumia, ei tuntuisi siltä, että jigipyrstön tai -pään koko on ainoa syy. Enemmän. uskon vieläkin siihen, että vapa on liian vetelä.