Pilkkikauden päätös, Raippaluoto

Lähde: 

 Hieman haikein mielin kirjoittelen tätä kauden päätösraporttia. Pilkillä tuli käytyä laskujeni mukaan 32 päivänä, mikä on selvästi vähiten mitä olen käynyt lähes 20 vuoteen. Kyllä se kisojen puuttuminen söi motivaatiota eikä into ole enää ihan samaa luokkaa muutenkaan kuin vuosikymmen sitten.

Reissuun piti lähteä Tonin kanssa, mutta sairastumisen vuoksi reissuseuraksi vaihtui oma isäni. Perjantaina lähdimme aamusta ajelemaan kohti Raippaluotoa, ja matkan aikana satoi enempi vähempi lunta. Perille päästyämme keli äityi oikein kovaksikin kun lunta tuli vaakatasossa ihan reilua tahtia. Emme päässeet suunnitellusta paikasta jäälle, kun matala lahdukka ei enää ollutkaan tarpeeksi tukevassa jäässä.

Hetken kiertelyn jälkeen löytyi varjorannasta paikka, josta tohdimme jäälle siirtyä. Kello oli jo jotain 14.30, kun aloimme pilkkiä. Jäätä ei ollut kuin 10-15cm ja laatu huonoa. Muutamilla ensimmäisillä rei'illä oli heti kalaa, mutta kokoluokka ei vakuuttanut. Jatkoin kohti edelliskevään parhaita paikkoja, mutta ihan sinne asti en ehtinyt kun kalaa alkoi löytyä. Yli 100g ahvenia nousi joka reiästä, mutta parvet tuntuivat olevan pieniä tai ainakaan kala ei syönyt. Kaiun mukaan kalaa oli aivan joka reiällä, mutta ei se oikein syönyt. Yksi reikä kuitenkin hetken päästä osui, josta nousi noin 4kg ahventa, hetken ajan oli jopa pientä syönninpoikaista. Kalat tuntuivat olevan hieman irti pohjasta. Virtaus oli nousuveden myötä sen verran kova, että se ilmeisesti sai kalat liikkeelle.Mitään selvää syöntipiikkiä ei muilta rei'iltä osunut, vaan enemmänkin meininki oli ahven sieltä ja toinen täältä. Kolmea eri väristä morria kaloille tarjosin, ja pinkki-keltaiseen tuli eniten uskoa. Ottisyvyys vaihteli kolmesta viiteen metriin, parhaat reiät noin 4m vedessä.Perjantaina lumisateen lakattua pieni lumikerros suli jäältä nopeasti
Perjantain saaliini
Perjantaina oli kaikukin mukana
Kahdeksaan asti oltiin jäällä ja itselleni saaliiksi n. 11kg 100-300g ahvenia ja isälle n. 8-9kg. Kala ei ollut merikalaksi kummoista kun itselläni oli isoin ahven 289g ja isällä 337g.

Lauantaina oli pieni pohdinta, mennäkkö edellispäivän tapaan Klobbfjärdenille vai yrittääkkö Pikku-Vistanille (Kalskärsfjärden). Päätettiin kokeilla, josko Pikku-Vistanille vielä jostain pääsisi, mutta hukkareissuhan siitä tuli. En tiedä olisiko Spovrevet-niemestä jäälle päässyt, mutta veden nousun vuoksi ei päässyt koko Spovrevetiin asti. Kahluuhousuilla tai Ursuitilla olisi tietysti voinut päästä.

Ei muuta kuin kävely takaisin autolle ja sen päivän mahdollisuudet aamusyönnille pääsyyn menivät sitten siinä. Kello oli jo noin 7.30 kun pääsimme autolle takaisin noin 1,5h kävelyltä. Suuntasimme seuraavaksi Skalörfjärdenille, missä tiesimme ainakin olevan paljon paremmat jäät kuin muualla. Siltikin jäätilanne oli erittäin positiivinen yllätys, paksuutta oli 20-30cm ja vielä kohtuullisen hyvälaatuista ja erittäin laajalla alueella. Tiedä sitten, olisiko Revofjärdenin puolellekin vielä jostain päässyt. Väkeä oli jäällä aika paljon, mutta eipä kukaan näyttänyt kummoisesti saavan kaloja ainakaan sillä hetkellä. Tehtiin aika iso lenkki, josta saaliina ainoastaan minulle 3 filekalaa ja isälle 1kpl. Särkiä ja kiiskejä sen sijaan nousi morrilla riesaksi asti paikoitellen. Johonkin 11-12 asti viitsittiin niillä alueilla yrittää, ja päätettiin sitten vielä käydä iltapäivällä Klobbfjärdenillä. Jäätilanne mietitytti, mutta vielä jäälle päästiin. Syönti tuntui olevan huomattavasti heikompaa kuin edellispäivänä. Jää oli jonkun verran huonompi, ja jouduttiin hieman supistamaan pilkkialuetta edellispäivästä. Vähän klo 14 jälkeen jää alkoi pehmetä sen verran vauhdilla, että jäältä oli päästävä pian pois kun vielä voi. Jääsauva meni kertalyönnillä läpi monessa kohtaa, ja rantaan päästäkseen piti hakata kepillä puolen metrin välein, jokainen askel varmistaen. Pari kertaa suuntaa joutui muuttamaan ja piti etsiä uusi reitti. Rannempana jää hieman parani, vaikkakin tarkkana sai olla siinäkin, mutta kuivana pysyttiin kaikesta huolimatta.Tähän tyssäsi matka, ehkä ensi vuonna tuosta pääsisi näihin aikoihin?Talsimista kohti Pikku-Vistania
Sunnuntaille oli oikeastaan kolme vaihtoehtoa: mennä Skalörfjärdenille pidemmäksi aikaa, Klobbfjärdenille aamuksi tai jäädä nukkumaan. Jälkimmäinen vaihtoehto alkoi jo houkuttaa eniten. Mutta jo illalla ilman mentyä hieman pakkaselle mieli muuttui, ja päätimme mennä Klobbfjärdenille vielä aamuksi. Ajateltiin, että kyllä se jää nyt ainakin sinne 9-10 asti kestää, ennen kuin aurinko alkaa lämmittää...Aamulla oltii jäällä jo kuuden aikaan. Varsinaista aamusyöntiä ei tuntunut olevan. Ennen auringonnousua taisin saada yhden yli 100g ahvenen ja muutaman pienen. Syönti ei kyllä tuntunut alkavan missään vaiheessa vaan aika aneemista oli. Kalaa ei tullut sen paremmin vaan pikemminkin huonommin kuin edellisenä päivänä keskellä päivää. Veikkaan siltikin, että perjantaina ja lauantaina olisi tuosta ahventa tullut hyvin. Kyllä se syönti normaalisti tähän aikaan vuodesta hiipuu huomattavasti klo 11-12 aikaan.

Pienellä alueella sunnuntai pilkittiin, kun ei oikein uskaltanut mennä mihinkään muualle kuin sille alueelle missä oltiin edellispäivänä kuljettu. Tosin siinäkin käännyin yhdessä kohtaa takaisin kun jäätä oli vain 5 kairan pyöräytystä...todellista viime jäiden pilkintää! Ahvenia tuli muutamasta reiästä jonkun verran, yhtään pidempää putkea en saanut. Sen sijaan isä sai lähes kaikki ahvenensa samasta reiästä. Vähän klo 9 jälkeen lähdettiin pois...hieman rannempana olisi vielä varmaan kestänyt jää pilkkiä vielä tunnin pari, mutta ei jääty enää sitä odottelemaan. Kyllä tuo virtaus tulee tuolta alueelta syömään loputkin jään rippeet pois tämän viikon aikana. Sen sijaan Raippaluodon suojaisimpiin kolkkiin luulisi vielä 1-2 viikkoa pääsevän. Oma kauteni oli joka tapauksessa tässä ja ensi lauantaina alkanee jo jigikausi. Tämä kausi päättyi 3,8kg saaliiseen fileahventa.

Ensi kaudella toivottavasti jo päästään itse asiaan, eli takaisin kilpapilkinnän pariin!!
Skalörfjärdenillä oli lauantaina jäätä "silmänkantamattomiin"