Yllä kotoperäiset seitsenruototokko ja mustatokko, alla vieraslajit mustatäplätokko ja putkisieraintokko
Blog into your language!  Desktop view's at the right column, mobileversion bottom of frontpage.
Lajikalastajille nämä tokot tarjoavat pyynti- ja tunnistushaasteen. Normaalille kalastajalle tyypillisin saalis tokoista on mustatäplätokko tai mustatokko, nämä kaksi ovat putkisieraintokon lisäksi ne suurimmaksi kasvavat tokkolajimme.
Mustatokko on utelias laji ja sen saa usein nappaamaan kivenkoloihin tarjottuun syöttiin
Suomessa esiintyy yhteensä seitsemän tokkolajia, näistä vieraslajeja ovat mustatäplätokko, putkisieraintokko ja Suomesta toistaiseksi hävitetty rohmutokko. Lopuista hieta- ja liejutokko sekä mustatokko ovat niitä yleisiä saaliita lajikalastajille ja kaikista harvinaisin saalis on seitsenruototokko. 

@taimenmies Tokkojahdissa Helsingissä. Seuraava tunnistusosio blogissa tulee keskittymään näihin pohjassa eläviin tokkoihin. Videolta puuttuu vielä liejutokko sekä upein seitsenruototokko. #lajikalastus #fongaus #kalastus #luonto #kala ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies

Isot tokot on helppo tunnistaa toisistaa, mutta niidenkin tunnistamisessa voi tulla virheitä. Keräsin tälle sivulle kuvin ja videoin kalojen tunnistusvinkit joiden avulla sinäkin opit tunnistamaan tokot. Pienten tokkojen kohdalla tarvitaan parhaimmillaan mikroskooppia, että nähdään evien reunojen ruotoja tai muita todella pieniä yksityiskohtia.
Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua ja tunnistat jatkossa saamasi tokot.
Suomen kalalajien pienet tokotPienet koukut ja syötit kasvattaa lajikalastajan pyydettävää lajilistaa

Oletko miettinyt mitä kaloja vilisee hiekkarannoilla pohjassa pakoon jalkojasi? Nämä pienet veijarit ovat hieta- tai liejutokkoja tai muita Suomen kalaston tokoista. 
Muistisäännöt hietatokon ja liejutokon tunnistamiseksi ovat:koko, liejutokko harvoin yli 5 cm pituinenliejutokon pyrstön tyven "ankkuri" ja kalan tanakka ulkomuoto.
Huom! Pienet mustatäplätokot tunnistaa ulkomuodosta!hietatokon pitkä ja kapea ulkomuotoselkäevien väli, liejutokolla evät lähes koskettavat toisiaan, hietatokolla selvä väliseitsenruototokko on ainoa jolla on etummaisessa selkäevässä seitsemän ruotoa, muilla on kuusi
Hietatokko - Pomatoschistus minutus tuntomerkitHietatokko - Pomatoschistus minutus Kuva: Mikael Väätäinen
Hietatokko on tokko lajeistamme neljänneksi suurimmaksi kasvava. Ohuita tikkumaisia tokkoja vilisee hiekkarannoilla pitkin meriemme rantoja. Hietatokko on yli 5 cm tokoista tikkumaisin ja tästä syystä helppo tunnistaa muista tokkolajeista.
selkäevät erilläänpyrstöevän tyvessä musta täplä, joka ei ole yhtä selkeä kuin liejutokollakoko ja pitkulainen muoto

Liejutokko - Pomatoschistus microps tuntomerkitLiejutokko - Pomatoschistus microps
Liejutokko on tokoistamme pienin ja tokon koko on harvoin yli neljä senttiä. Pienestä koosta huolimassa lajikalastajat saavat lajin helposti pistelistalleen. Kokoonsa nähden tokko on peto. 
Liejutokon tunnistaa parhaiten ylhäältä päin katsottuna sen tanakasta ulkomuodosta. Lyhyen ja leveän tokon toinen hyvä tuntomerkki on pyrstön tyvessä oleva ”ankkuri” tai tumma täplä rintaevien tyvessä.
Hietatokosta lajin erottaa hyvin myös selkäevien läheisyydestä, hietatokolla evät ovat kauempana toisistaan.
selkäevät lähes koskettavat toisiaanpyrstöevän tyvessä poikittainen täplä joka näyttää usein "ankkurilta", rintaevän tyvessä tumma täpläylhäältä päin katsottuna usein leveämpi etupää, "tanakampi muoto"
Seitsenruototokko - Gobiusculus flavescens tuntomerkitSeitsenruototokko - Gobiusculus flavescens. Kuva Pekka Tuuri / Vedenalainen Suomi
Seitsenruototokko on Suomen kalalajiston tokoista koiraan osalta upeimman ilmestys. Koiraan värimaailma selkäevissä vetää vertoja trooppisten kalalajien väriloistolle. Tokon kylkiä koristaa lisäksi täplät, joiden värit vaihtelevat vaaleansinisestä vihertävään. 
Naaras seitsenruototokot ovat hillitympiä värimaailmaltaan, ne tunnistaa peräevän kupeessa olevasta tummasta täplästä jota reunustaa keltainen reunus. 
etummaisessa selkäevässä seitsemän ruotoakoiraalla kyljessä tumma täplä, värikkäät evät ja kyljetnaaraalla tumma täplä pyrstön tyvessä jota reunustaa keltainen reunus
Suomen kalalajien suuret tokotMustatäplätokko kasvaa suurimmaksi tokkolajeistamme

Kokonsa puolesta mustatokko, mustatäplätokko ja uusin tulokas putkisieraintokko on ne lajit jotka voivat mennä sekaisin. Näistä kolmesta mustatäplätokko kasvaa kookkaimmaksi, sen jälkeen putkisieraintokko ja pienimmäksi jää mustatokko. 
Muistisäännöt mustatokon, mustatäplätokon ja putkisieraintokon tunnistamiseksi ovat:mustatokon koko, hento ulkomuoto, silmien sijainti ja selkäevien yhdessä oleminenmustatäplätokon selkäevän mustatäplä ja tanakka ulkomuotoputkisieraintokon sieraimet ja kalan ulkomuoto
Mustatokko - Gobius niger tuntomerkitMustatokko - Gobius niger
Mustatokko on nimensä mukaisesti usein mustan värinen. Värin lisäksi kalan tunnistaa sen ulkoisesta habituksesta. Jos mustatäplätokon luokittelisi koulukiusaajaksi on mustatokko se kiusattu. 
Laji näyttää pieneltä ja hennolta, sen silmät nousevat päälaelle ja ne näyttävät pullistuvan päästä ulos. Mustatokolla lisäksi selkäevät koskettavat toisiaan, mustatäplätokolla on evissä selvä väli.
ulkomuoto, kokoselkäevät kasvaneet yhteen
HUOM! Mustatokon Suomen ennätys 11,7 cm
Mustatäplätokko - Neogobius melanostomus tuntomerki (Vieraslaji)Mustatäplätokko - Neogobius melanostomus
Mustatäplätokko on vieraslajia ja sen leviäminen on tapahtunut räjähdysmäisesti Itäiseltä Suomenlahdelta aina korkealle Perämerelle asti. Mustatäplätokko on suurimmaksi kasvavin tokkolajimme ja kokonsa puolesta yli 10 cm tokot ovat lähes poikkeuksetta mustatäplätokkoja.
Noin 4 cm mustatäplätokosta näkee jo ulkomuodon tanakkuuden
Mustatäplätokon paras tuntomerkki on sen tukeva ulkomuoto ja etummaisen selkäevän takareunassa oleva musta täplä. Lisäksi kalan selkäevien välissä on selkeä väli kuten, mustatokolla tätä väliä ei ole.HUOM! On myös täplättömiä mustatäplätokkoja jolloin huomio pitää kiinnittää ulkomuodon lisäksi muihin tuntomerkkeihin. Lue lisää mustatäplätokosta Vieraslaji.fi sivustolta.mustatäplä etummaisen selkäevän takareunassa, myös täplättömiä yksilöitäevät yhdessäroteva ja tukeva ulkomuoto, kalan kokoPutkisieraintokko - Proterorhinus marmoratus (Vieraslaji)Putkisieraintokko - Proterorhinus marmoratus Kuva: Mikael Väätäienn
Putkisieraintokko on uusin lajitulokas Suomen kalastoon. Lajin voi sekoittaa helposti musta- ja mustatäplätokkoon. Lajin tunnistus on helpointa vesiastiassa, jolloin laji työntää putkimaiset sieraimet ulos kuonostaan. 
Putkisieraintokon tunnistaa ulkomuodosta ja värityksestä
Ulkoisista tuntomerkeistä kalan tunnistaa kiilamaisesta ulkomuodosta. Tasainen mahapuoli, pää nousee ylös kuonosta noin 45 asteen kulmassa, josta pienen kaaren jälkeen madaltuu kohti pyrstön tyveä. Kalan ollessa vedessä sen tunnistaa selkeistä "tiikeriraidoista". 
Lue lisää putkisieraintokoista Vieraslaji.fi sivustolta. 
Teemu Lakka tutkii Kotkan Kalamaraton historian ensimmäistä putkisieraintokkoa
Jos saat putkisieraintokon, ilmoita siitä Vielaslaji.fi sivuston havaintolomakkeen kautta. Helsingin  vuoden 2022 ja Kotkan Kalamaratoneissa vuonna 2023 löytyi kaupunkien ensimmäiset putkisieraintokot kilpailijoiden toimesta.
sieraimet työntyvät kuonosta ulos kalan ollessa vedesäkalan ulkomuotoselkäevien välissä selvä väli kuten mustatokollavedessä kalan värityksen "tiikeri" raidoitus

@taimenmies Putkisieraintokko on yksi uusista tulokkaistamme. Tässä videolla vinkki helppoon lajivarmistukseen. Ulkoisesti laji on helppo sekoittaa musta- ja mustatäplätokkoon., olennainen tuntomerkki on putket jotka laji työntää vedessä ulos kuonostaan. #fongaus #lajikalastus #kalastus #kalastus #Putkisierraintokko #vieraslaji aji #speciesfishing ♬ alkuperäinen ääni - Taimenmies Rohmutokko - Perccottus gleniiRohmutokko - Percclttus glenii
Rohmutokko löydettiin Suomen vesiltä ensimmäisen kerran aktiivisen lajikalastaja Niko Saton toimesta. Varsinais-Suomen lampien lajirikas lajisto oli saanut uuden asukin ihmisen toimesta, joka viis veisaa lajien istutuskiellosta. Rohmutokko on tietojen mukaan hävitetty toistaiseksi Suomen vesistä, odotettavissa on kuinkin, että laji leviää itärajan suunnasta meren rantoja pitkin rannikollemme. 
ahvenmainen ulkomuotosuuri pää jossa tummat raidatsuuri suu, leuat yltävät silmien allevatsaevät eivät ole kasvaneet yhteen kuten muilla tokkolajeilla
Jos saat rohmutokon, ilmoita siitä Vielaslaji.fi sivuston havaintolomakkeen kautta.
Lue tarina tokkoretkestämme tästä.