Buster S vai Buster M
19.09.2010 - 10:51
Veneen vaihto siis vähän mielessä ja nyt ajatus on lasikuitupaatin ja ikuisten paikkaamisten jälkeen ollut että seuraava paatti olisi alumiinia. Käyttötarpeet veneelle olis moninaiset:
Satunnainen retkeily (3 henkeä), heittely (meritaimenta mereltä ja kuhaa/ahventa järvellä),
Uistelu kaikissa muodoissaan (paitsi Lohen uistelu) eli paattiin tulisi ainakin 1 takila mieluiten 2 mutta ei isoja plaanareita (pienillä on pärjätty). Koska autona toimii ihan perusperhe etuvetoinen ja traileri pitäisi olla jarruton niin oikeastaan näistä paljon isompia paatteja ei voi harkita ja nämä kaksi tuli lähinnä mieleen ja ehkä sitten tuo silver FOX/Beaver voisi tulla myös kyseeseen.
Tässä vielä faktaa autojen sallituista vaunupainoista. Ittelläkin auton hankintakin edessä
(pitää varmaan ottaa kotona kohta puheeksi että vois ottaa vähän isomman lainan jotta laitettaisiin perheessä samalla kuntoon auto ja venepuoli) ja kun nyt merkkejä kartoitetaan niin pitää tarkistaa täältä ensiksi kantsiiko alkaa edes haaveilemaan. Yllättäviä lukuja minusta ja en edelleenkään keksi logiikkaa millä nuo painot arvotaan eri autoille....
http://www.ajovalo.net/Vaunupainot2.htm
Alkuperäinen kysymys koski veneitä.Nyt nämä jutut kuuluu autopuolelle.
Jees palataampa aiheeseen koska itseänikin kiinostaa toi s,Buster
Ai niin joo sori tuo aiheesta lipsuminen.
Etsiskelin tuolta arkistoista tähän tietoa ja ERÄ lehdessä 4/2004 on juttu buster S ja siinä +vakaus,kulkuominaisuus,Säilytystila,Avotilan sisusta
- kova hinta, alumiinin liukumattomuus, Ahdas ohjaustila.
Yleisesti jutussa on erittäin positiivinen jopa ehkä mainosmainen tunne. Esimerkkejä Siellä sanotaan että veneellä on ominaisuudet kovaankin keliin ja Vakaa kuin mikä, Kulkee liikoja kiemurtelematta ja vaikka ei Rekaus ominaisuuksia sinänsä käsitellä kertaa kirjoittaja(Seppo Suuronen muuten) mm näin "Rekatessa heittokalastelen moottori Sammuksissa pitää moottorin lähteä käyntiin heti ekalla yrityksellä). Eli kai on hyvä rekatessakin.
Lisäksi jutussa mainitaan Vääksyläinen Harri Kaijonmaa joka on vetouistelun sm 1994 ja sm 1997 joka kehuu veneen ja sanoo olevansa erittäin tyytyväinen tähän paattiin ja jutusta päätellen on tällä käynyt vetämässä lohta Ahvenanmaalla, Vätternillä ja Päijänteellä. Tosin jutussa ei suoraan sanota onko käynyt juuri Tällä Ässällä vai jollain entisellä Isommalla paatilla.
Tämä S oli muuten sitten tuunattu parilla takilalla ja keskituhto poistamalla vetouistelua silmälläpitäen.
Itseasiassa Samanlaiset jutut löytyy Erästä Buster M ja Buster L joissa jutun sävyt aivan samantaipaiset kuin S eli hyväksi Todettu. Nyt tietysti ainakin itselle tulee mieleen että onkohan tähän joku syy että juuri Bustereista löytyy tällaisia juttuja ja voisiko tämä liittyä
esimerkikiksi sponsorointiin jne.. No kai sen myöntää kaikki että ei nuo busterit missää tapauksessa huonoja ole. Tuo Hinta tietysti vähän hirvittä..
Laitan vielä mitä tuosta M:stä sanottiin kunhan löydän lehden.
No, onhan se totta, että alkuperäisestä aiheesta on lipsuttu, mutta tarkasti otettuna voisi puhua vaan rönsyilystä... Huomata pitää, että keskustelun avauskin sisälti tekstimuodon "perus perheauto etuvetoisena ja jarruton kärri"
Ihan vertailun vuoksi noista vetomassoista... Skoda Octaviat etuvetoisena ainakin vuoteen 2005 vanha korimalli 500kg ja uusi korimalli 600kg.
Monasti huomiotta jää kaikki varusteet jota veneessä on -istuimet, vapatelineet, tarvikkeet, takiklat, kuulat, plaanarit ym. ym... lisäksi normaalit veneen omat varusteet akut bensat, melat, ankkurit sammuttimet... -viiskyt kiloinen aika herkässä, jopa huomattavasti enemmänkin- Monasti tarvitaan myös kantavvuudeltaan se 750kg taraikku joiden paino on lähes poikkeuksetta lähempäna kahta sataa. Joskus viisikymppisestäkin tulee lisäpainoa nelikymppiseen...
Lisäksi huomioitavaa... Rekisterioteen mukaan trailerin paino ilmoitetaan akselipainona eli siltö osin jo aisapaino on vähennetty.
Jos käy punnitsemassa pakettinsa vaakalla, niin varautukaa yllätyksiin... Samoin pienemmissä henkilöautoissa vetomassankin suhteen kannatta varautua yllätyksiin, on nimittäin pumpulikuormille tehty.
V-P M
Osta Yamarin
Itse en ole saanut uuden mallisen M:n keulasta kertaakaan vettä sisään, vaikka vähän kovempaankin keliin on joutunut joskus puskemaan. Eli joko tossa veden otossa on mukana vähän turhaa yleistystä, tai sitten jotkut tosiaan alkaa vasta pukemaan kledjuja päälle, kun myrsky on putsannut pelipaikat muista kalastajista?
Kai siinä on ajo tyylillä myös osuutta asiaan
S ja M vertailuista löytyy hyviä kommentteja vanhoista keskuteluista.
Alkuperäiselle sanoisin, että S kantavuus 300 kg ja M 400 kg eli kolmelle miehenkokoiselle S on aika nippa-nappa paatti.
Itsellä ollut M kolme kesää ja S kaksi. S:ään en onnistunut ottamaan vettä sisään keulasta kertaakaan vaikka tenavat istui kovassakin aallokossa keulassa ja vedenpärskeet oli vähän niinkuin tarkoistuskin.
M:n kanssa "vettä keulasta" onnistuu helposti. Lasten kanssa tämä nyt ei haittaa, mutta emännän saadessa ämpärillisen vettä päällensä, se aiheuttaa joitain kommentteja, joista kaikki ei ole painokelpoisia.
M hörppää melko säännöllisesti (ei usein mutta joiatin kertoja kesässä) vettä uistelunopeudessa kovemmassa tuulessa vasta-aaltoon mentäessä näillä Hämeen keskisuurilla järvillä ja Säkylässä (oli aika komiat aallot keskituulella 12 m/s). Lasten kastelu onnistuu tarkoituksella aika kivasti pudottamalla vene liu'usta vasta-aaltoon. Uistelussa tietysti vältän turhaa hörppimistä, mutta aivan kaikkia aaltoja ei aina pysty ottamaan oikein, kun on muutakin tekemistä.
Hörppäsy ei ole sukeltaminen, mutta ihan riittävästi tuota vettä tulee. Äkkinäiselle ja ominaisuudesta tietämättömälle kovassa kelissä vaikka koneen sammuminen ja pudotus plaanista aiheuttaa kyllä pelonsekaisen tunteen kun kuohupää taittuu astinlaudan kautta sisään.
Plaanissa M pitää kyllä vedet hyvin ulkopuolella.
Hörppimisestä annoin kyllä palautetta Ähtäriin kun kerran palautetta halusivat.
Ok, eli tilanne on jäänyt mahdollisesti kokematta syystä että käytän venettä kalastukseen pääasiassa yksin. Kaikki paino takana tietty keventää keulaa aika mukavasti, enkä ole saanut vettä sisään edes kiihdyttäessä "alamäkeen" myötäaaltoon jolloin keula painuu vasta-aaltoon aika tehokkaasti.
Vaikka edelleen rönsyilee: autojen vertopainot määräytyvät auton jarrujen, ja nimenomaan käsijarrun pitokyvyn mukaan. Esim mainittu Octavia etuvetoisena jaksaa pitää 12 prosentin nousussa käsijarrun varassa mainitun 600 kg, ja jos trailerissa on jarrut niin 1.200-1600 kg mallista riippuen. Nelikossa ilman jarruja 650 kg, ja jarrullisena 1.600 kg.
Tabuf
Vetokyky riippuu moottorista ja koosta ja käytettävästä
polttoaineesta. Käsijarrulla ei ole mitään tekemistä koko asian
kanssa.
Diesel-koneellisen auton (samankokoinen moottori) vetopainot
ainakin vanhemmissa autoissa bensamallia suuremmat. Johtuen
moottorin jarruttavasta tehosta.
Käsijarruhommeli näissä ontuu koska samat jarruosat useissa eri
moottori vaihtoehdoissa (ellei jopa mallisarjan kaikissa autoissa)
.
Nelikossa suurempi vetopaino juurikin suuremman jarruttavan
massan takia (takapyöräveto lisänä).
Sivut
Lisää uusi kommentti