Isojen ahventen jahtaus aika alkaa olla parhaimmillaan. Pari vuotta tullut jahdattua pilkillä appuroita ISOILTA vesiltä esim. Puula sekä Luonteri. Vuodessa ei kovin montaa kertaa, mutta aina välillä. Kovin suurta kokemusta en kyseisestä lajista omaa, joten ajattelin synnyttää keskustelua ja kysymyksiä. Oma pilkintä keskittyy tavanomaisesti kohtuu syvään veteen 6-15 m. Hirmu saaliita en ole vielä kiskonut, mutta aina välillä joitakin pannuahvenia. Parhaat saaliit olen saanut puolipilvisellä kelillä. Tuuli ollut yleensä normaali tai leuto, ei liian kova, pakkasta miinus 8-20 astetta. Lumisateella en ole koskaan onnistunut saamaan ahventa syömään tai löytämään. Tänäänkin tumma päivä, lunta vihmoili, tuuli voimakkaasti: saalis käytännössä pallit pataan(yksi pannukarkea). Muut kokeneet samaa? Lumisateisena päivänä "parempi jäädä nukkumaan", näin olen funtsinut. Pystyykö kukaan kumoamaan väitettä, lumisateella tai tummina päivinä tullut kunnon saaliita?
Pikkuhiljaa olen muodostanut päähäni käsityksen että ahven syö merellä lähes aina. Taas järvillä ahven olisi ronkelimpi kala. Hyviltä paikoilta eräänä päivänä voit saada ämpärin täyteen pannukarkeita, toisena päivänä paikalta ei tule ahvenen ahventa. Samalla et saa muualtakaan juuri mitään, vaikka keli olisi hyvä. Esimerkiksi erään saaren edustalta yhdeksästä metristä sain kerran hyvät kalat. Jälkeenpäin olen tehnyt samalle paikalla kaksi uutta reissua ja ei muutamaa pientä ahventa enempää. Yleensä joko tulee ahvenia tai ei. Monesti olen käynyt ottipaikoikseni katsomat paikat läpi ja joutunut poistumaan tyhjän reppujakkaran kanssa. Ahventa ei yksinkertaisesti tule vaikka uittaisi morri- tai tasuripakit läpi. Onko tilanne vain, ettei ahven syö? Saattaa olla myös etten ole löytänyt appuroita. Samalla herää ajatus: "Voiko olla mahdollista jos hakkaa reikää minkä kerkeää ja käy ottipaikan oloisia paikkoja läpi?" Kokemuksia ja esimerkkejä ahvenen syönnistä: "kuinka sitä pilkittiinkään tyhjää kunnes samalta paikalat alkoi tulla..."? Olen käsittänyt, että kokeneille konkareillekin sattuu tyhjiä päiviä. Välillä sitten onnistaa kun tarpeeksi monta kertaa käy. Itsellä ei ole valitettavasti resursseja reissata kovin montaa kertaa isoilla vesillä, joten täytyy luottaa appuroiden syömättömyyteen. Kaikennäköisiä kokemuksia ahvenen syönnistä (sattuuko kokeneille nollareissuja usein, löytyykö se ahven aina jostain vai ei) sekä huonolla syönnillä houkuttelusta? Hyvällä syönnillä ahven ottaa jo syöttiä laskiessa. Huonolla syönnillä ei taas tunnu auttavan vaikka kokeilisi monilla tekniikoilla.
Nimimerkillä: "Kohta lähtee kaiku mukaan." Toisinaan sitä epäilyttää pilkin ympärillä pörräävän parven ahvenia. Eviä heilutellen vain mulkoilevat ja "naureskelevat" hullulle pilkkijälle.
Ahvenen syönti isoilla järvillä
01.01.2006 - 20:40
Tosta ison ahvenen syönnistä ollaan varmaan erimieltä niin kauan kun on pilkkijöitä,olen huomannut kyllä että hämärämpi ilma on aavistuksen parempi kun kirkas,merihommissa sama peli ei syö sielläkään aina.
Hauska esimerkki tästä syöntihalukkuudesta oli yksi kevät,iso appora oli tosi matalassa ja näki pohjan kun niitä ongittiin eli toisin sanoen oli kun "akvaariosta" olisi pilkkinyt,ensimmäisenä päivänä saatiin komeet saaliit,seuraavana päivänä hyökättiin samoille mestoille apinan raivolla,oli raivostuttavaa katsella kun isot aporat tuli katselemaan pilkkiä mutta eivät ottaneet kiinni koitimme kaikilla,tasuri,pysty,mormyskalla,eikä päätäkään!!Tämä kokemus oli sisäjärveltä.
Asia numero yksi on usko asiaan mitä on tekemässä. Ja seuraavana tulee kuntopuoli kysymykseen. Ahven syö aina jossain päin tai uiskentelee eri vesikerroksissa mutta se onkin edellämainittujen seikkojen summarum. Isomuksille mielestäni parhaita pilkkejä ovat pienehköt n. 50-65 cm rauhallisen uininnin omaavat pystypilkit ketjulla sekä tasapainot. Syvyyskäyrät omaavat kartat ovat suureksi avuksi...
uusiks
"Pikkuhiljaa olen muodostanut päähäni käsityksen että ahven syö merellä lähes aina. Taas järvillä ahven olisi ronkelimpi kala"
No huh huh. Olen pilkillä kulkenut kohta kolmekymmentä vuotta. Keskimäärin kolme-neljäkymmentä keikkaa talvessa, jokseenkin puoliksi merellä ja järvillä.
Joka talvi tulee joku nollasaalis ja useammin merellä, harvemmin järvillä. Paikat on jo vakiintuneet, silti...
Iso ahven on luku sinänsä, kuten isommat aina. Tuuria tarvitaan ja huonolla syönnillä pientä morria hengenohuen siiman päässä tai 11cm tasuria tai jotain muuta, nollareissuilla sitä ei ole löytynyt. Hermojaraastavaa on katsella metrin vedessä kun isoahven mulkoilee pilkkiä samalla kun puristaa suunsa tiukasti kiinni(kuvannollisesti)
riutoilleruokaa: paljon painoi toi ahven, ite oon saanut 47cm affenan 1352g, ikä arvio 14-vuotta (sisävesistöstä)
48cm/1305g
sen eron olen huomanut että meri ahvenet on liikuvaa tavaraa. järvillä monesti on että jos löydät paikan niin se pysyy siinä jonkun aikaa,mutta merellä 5min ja taas liikutava 40m eteenpäin parven perässä. siksi tykään pilkkiä järvillä enemän.
Lisää uusi kommentti