Juuri uutisissa oli, että kotimainen kiertovesijärjestelmässä kasvatettu kirjolohi on lähes ympäristöteko.

Se ei rehevöitä vesistöä ja KASVIpohjaisella rehulla ruokittu kirjolohi ei aiheuta liiallista silakan tai muunkaan kalan pyyntiä.

Norjan ympäristötuhoa ei kannata tukea. Ainoa jäljellä oleva puhdas meri rehecöitetään, villin lohen geeniperimä tuhotaan. Lohen merikasvatusta tukemalla pilataan äkkiä tuhansien vuosien evoluutio.

Lisäksi hylje- ja muut haittakorvaukset sekä esim. maaseututuet.

Taas on tainnut juttu livetä vähän lähdöstä sivuraiteille.

No käydään nuo väittämät läpi.

1. Dioksiini kuuluu pop-aineisiin, joihin kuuluu myös PCB. Nämä aineet saadaan poistettua silakasta tehtävästä kalarehusta. Tosin kasvatetussa kalassa on jo nyt vain kolmasosa luonnonlohen dioksiinipitoisuudesta.

2. Se, että rasvaisesta kalasta aiheutuu terveysongelmia - kuten myös suurien petokalojen syönnistä - tarkoittaa nimenomaan sitä, että kannattaa välttää enemmän dioksiinia sisältävää luonnonlohta.

3. Antibiootteja käytettiin koko Norjan kalankasvatuksessa viime vuonna vain 270 kiloa, joten ne eivät ole enää ongelma. 30 vuotta sitten niitä käytettiin jopa 50 tonnia.

4. Kaikissa ruuissa käytetään väriaineita, niitä tehdään esim. porkkanasta, ja kaikki käytettävät aineet ovat viranomaisten hyväksymiä, eli väriaineet eivät ole vaarallisia.

5. Sinänsä on totta, että kasvatetun lohen ravintoarvo on huonontunut sitä mukaa, kun kalojen ruokavalioon on lisätty kalasta tehdyn rehun lisäksi kasviosia. Tämä voidaan korjata, ja Suomessa kasvatettavalle kalalle voitaneen aivan hyvin syöttää nykyistä enemmän dioksiinivapaata silakkarehua, jolloin kalan ravintosisältö paranee. Toisaalta karjallekin syötetään nykyisin rypsiä, ja samat ongelmat ovat silläkin puolella. Kasvatettu kala on nykyisinkin parempi vaihtoehto, kuin esim. rypsiporsas.

6. Väite on väärä, ja syy on kerrottu kohdassa kolme.

7. Väite on täyttä valhetta. Ruotsalaisviranomaisten mukaan villiä Itämeren lohta, silakkaa ja taimenta saa syödä vain 2-3 kertaa vuodessa, eli 300-450 grammaa vuodessa. Itämeren rasvaiset villikalat ovat niin myrkyllisiä, että niitä saa myydä elintarvikkeina vain poikkeusluvalla:
http://yle.fi/uutiset/3-6684777

On täysin varmaa, että suomalainen lohi, jonka rehusta on poistettu myrkyllinen dioksiini, on vähintään 100 kertaa parempi vaihtoehto, kuin myrkkyjä sisältävä Itämeren rasvainen kala.

Laitetaan nyt vielä nuo kalastuksen (ei siis liity mitenkään kalankasvatukseen) saamat tuet. Lainaus:

"Oceana on julkaissut tänään raportin Euroopan unionin (EU) ja sen jäsenvaltioiden kalastussektorille antamien tukien todellisesta määrästä.

Suomen saaman avustuksen määrä on kolminkertainen verrattuna pyydetyn saaliin arvoon.

“Usein tappiolla toimiva kalastussektori on hengissä vain avokätisten avustusjärjestelyjen ansiosta”, kertoo Anne Schroeer, Oceana Euroopan Itämeriprojektin johtaja. ”EU:n kalateollisuuden riippuvaisuus Euroopan veronmaksajien varoilla maksetuista avustuksista on johtanut liikakalastukseen, kalastuslaivaston ylikapasiteettiin, sektorin taloudellisen tehokkuuden vähentymiseen ja resurssien potentiaalisen taloudellisen hyödyn saavuttamisen epäonnistumiseen.”
http://baltic.oceana.org/fi/bl/media-reports/press-releases/oceana-suome...

Mikä järki siinä sitten on, että ammattikalastajille syydetään tukia 60 miljoonaa, jonka ansiosta ammattikalastajat saavat saaliista 20 miljoonaa? Suomen vedet tyhjennetään tukemalla kannattamatonta toimintaa verovaroin.

Tuossa Rieti puhuu totta, että nykyään kasvattikirjon tuottamiseen ei juurikaan kulu luonnokaloja.

Luonnonlohi syö muuten paljon enemmän kalaa isoksi kasvaessaan, moninkertaisesti sen mitä kasvirehulla tuotettu ekologinen kirjolohi.

Muutenkin tuon foliopropellihatun sössöttäminen luonnolohen puolesta on aivan saakurin tyhmää. Lohen kulutus on kasvussa, joten vaikka kaikki maailman luonnonlohet tapettaisiin yhdettömiin, ei kalat riittäisi edes vuodeksi.

Vain totaalinen idiootti puolustelee luonnonlohen kaupallista pyyntiä. Meillä on oikeasti ekologinen ja terveellinen vaihtoehto.

Oho !
Mitä tällä lohen tai kalan rukavaliolla on tekemistä näitten ammatti tai kaupalistenkalastajien kans vai onko näin että tuo lihava mies tuolla on ammattikalastaja ja tuo kukkakeppi on kaupalinen kalastaja ?
No ei semitään näitä on kivaa lukee älkää nyt vetäkö hernettä nenään tai teidät leimataan veganiks !

Pakkomyyntiä ei todellakaan ole, mutta kuukausittain pitää tehdä saalisilmoitus ELY-keskukselle.

Eikö se ole jokaisen henkilökohtainen asia haluaako syödä lunnonlohta vai kasvatettua. Itselleni ei maistu tuo kiertovesikasvatettu oli jostakin syystä maku vähän outo. Tiedän kyllä pari kasvattamoa missä ei sivumakua lopettavat syöttämisen ajoissa ennen teurastusta, molemmat virtaavassa vedessä olevia kassikasvattamoja jotka saaneet tukea juuri noista rahoista joita Rieti kuuluttaa kaupallisille kalastajille meinneiksi tukieuroiksi.

Paskapuhetta moinen saalisilmoitus!

"Uuden kalastuslain mukaan myös sisävesillä kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran KALENTERIVUODESSA ilmoittamaan Luonnonvarakeskukselle pyytämänsä ja lukuunsa pyydetyt saaliit. "

Pelkkä sähköposti-ilmoitus riittää kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitymiseen. Liitelomakkeen saa googlella.

Merialueella pitää saaliit ilmoittaa kerran kuukaudessa mutta jos saaliissa on silakkaa, kilohailia, turskaa tai lohta ilmotus pitää tehdä 48 tunnin kuluessa maihintuonnista.

Tuo tukkurille myynti on nykylain puitteissa varmaankin ongelma. Homma saattaa hoitua sillä, että joku 2. luokan kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröitynyt hoitaa siirron, mutta asia täytyisi selvittää viranomaisilta.

Pelkät sähköpostit eivät riitä kaupalliseksi kalastajaksi alkaessa. Hakemus täytyy täyttää ja lähettää se ELY-keskukseen. Hakemus löytyy googlettamalla.
Ahven.net kertoo puolestaan asiasta tarkemmin:

Kaupallisen kalastuksen vaatimukset

Kaupallisen kalastajan määritelmä ja rekisteröityminen

Kaupallisen kalastajan määritelmä sisältyy kalastuslain 4 §:ään. Määritelmän mukaan kaupallinen kalastaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on merkitty kaupallisen kalastustoiminnan harjoittajista pidettävään rekisteriin.

Kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa.

Kaupalliset kalastajat jaetaan kalastuslain 88§:n perusteella ryhmiin I ja II. Ryhmään I kuuluvat:
1) luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, joiden itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n 1 momentissa säädetyn määrän; sekä
2) luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat ryhtyneet tai ryhtyvät rekisteröitymisvuonna tai tätä edeltävänä vuotena harjoittamaan kaupallista kalastusta ja esittävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman siitä, miten kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kertyvä liikevaihto ylittää arvonlisäverolain 3 §:n 1 momentissa säädetyn määrän viimeistään kolmantena tilikautena rekisteröitymisestä.

Ryhmään II kuuluvat muut kuin ryhmään I kuuluvat kaupalliset kalastajat. Lisäksi kalastaja sijoitetaan ryhmään II, jos 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu suunnitelma liikevaihdon kehittymisestä ei toteudu.
Kaupallisten kalastajien jako ryhmiin tehdään rekisteröitymisen yhteydessä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein, tai kalastajan omasta pyynnöstä.

Elintarvikelain (23/2006) perusteella kalaa myyvien on lisäksi ilmoitettava alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Kalastusalukset rekisteröitävä

Ennen kalastusaluksen käyttöönottoa tulee huolehtia aluksen merkitsemisestä seuraaviin rekistereihin:

Kaikki merialueella käytettävät kalastusalukset pitää rekisteröidä kalastusalusrekisteriin. Rekisteröintiä haetaan siltä ELY-keskukselta, jonka toimialueella aluksen omistajan kotikunta on. Sisävesialueella alusten rekisteröinti on vapaaehtoista, mutta se on edellytys polttoaineveron palautukselle ja julkisten tukien saamiselle alusinvestointeihin. Kalastusalusrekisteriin voidaan merkitä vain suomalaisia aluksia.
Kaikki vähintään 15 metriä pitkät alukset pitää rekisteröidä lisäksi alusrekisteriin. Rekisteröintiä haetaan Liikenteen turvallisuusvirastosta tai Ahvenanmaan lääninhallitukselta, jos aluksen kotipaikka on Ahvenanmaalla.

Jos kyseessä on avomerialus, jolla on tarkoitus kalastaa EU:ssa kiintiöityjä kalalajeja, rekisteröimiselle on lisäksi seuraavat edellytykset:
Jos aluksen haltija on luonnollinen henkilö, hänen tulee olla jonkun Euroopan talousalueen valtion kansalainen. Lisäksi hänen on täytynyt toimia viimeisen vuoden aikana kalastusalueen päällikkönä tai miehistön jäsenenä ja osallistua vähintään kymmeneen kalastusmatkaan tai olla vähintään 20 päivää merellä kalastusmatkojen yhteydessä. Jos kalastusmatkoihin liittyvät edellytykset eivät täyty, hänen tulee osoittaa täyttävänsä ne seuraavan vuoden aikana.
Jos aluksen haltija on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, enemmistön yhtiömiehistä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisista yhtiömiehistä tulee olla edellytykset täyttäviä luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä.
Jos aluksen haltija on osakeyhtiö tai osuuskunta, enemmistön osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä pitää kuulua edellytykset täyttäville luonnollisille henkilöille tai yhteisöille. Lisäksi vähintään kahden kolmasosan osakeyhtiön tai osuuskunnan hallituksen jäsenistä sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla edellytykset täyttäviä luonnollisia henkilöitä.
Aluksella harjoitettavalla kalastuksella tulee olla riittävä taloudellinen yhteys suomalaiseen kalastuselinkeinoon.

Kalastusalusrekisteriin merkitään myös vesiviljelyalukset. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että alusta käytetään yksinomaan vesiviljelyssä ja että toiminta tapahtuu Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä.
EU:ssa on määritelty jokaiselle kalastusta harjoittavalle jäsenvaltiolle tietty kalastuskapasiteetti. Tämän vuoksi rekisteriin voidaan merkitä vain rajallinen määrä aluksia. Etukäteen on mahdollista hakea rekisteröintilupa, joka on voimassa vuoden. Näin kalastaja voi ennen aluksen hankkimista varmistaa, että tarvittava rekisteritila on käytettävissä.

Kalastusalus voidaan poistaa rekisteristä, jos kuluvan vuoden ja kolmen edellisen kalenterivuoden aikana ei ole tehty saalisilmoituksia, jotka osoittavat, että aluksella harjoitetaan kaupallista kalastusta. Alus poistetaan rekisteristä myös, jos se ei enää ole suomalainen, jos se on haaksirikkoutunut tai muuten tuhoutunut tai jos aluksen kalastuslisenssi on ollut keskeytettynä yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Jos kalastusaluksen haltija pyytää itse rekisteristä poistamista, hänellä on mahdollisuus säilyttää rekisteritila käytettävissään.

Kalastajan saalisilmoitukset

Kiintiöityjen kalalajien pyyntiä merialueella harjoittavan aluksen päällikkö on velvollinen antamaan saaliin purkamisilmoituksen ELY-keskukselle 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta.

Kokonaispituudeltaan alle 10 metrin pituisella aluksella kalastavan on tehtävä vastaavat tiedot sisältävä ilmoitus kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. Lohisaaliiden osalta myös alle 10-metrisellä aluksella kalastavat joutuvat antamaan ilmoituksen 48 tunnin sisällä saaliin purkamisesta. Purkamisilmoitukset annetaan kirjallisesti lomakkeella sille ELY-keskukselle, jonka toimialueella saalis on purettu.

Saaliiden ilmoittamiseen on olemassa myös sähköinen järjestelmä osoitteessa
https://saalisilmoitus.mmm.fi/kirjautuminen.html

Sähköinen ilmoitusjärjestelmä koskee alle 10 metrin pituisten kaupallista kalastusta harjoittavien alusten saaliita.
Ammattikalastaja voi tehdä järjestelmää käyttäen seuraavat ilmoitukset:

- Purkamisilmoitus kiintiöityjen kalalajien osalta (entinen rannikkokalastajan lohenkalastusilmoitus)
- Rannikkokalastusilmoitus kaikkien rannikkokalastussaaliiden osalta (rannikkokalastusilmoitus)

Totuus on kuitenkin paljon yksinkertaisempi. Halutessasi "kaupalliseksi kalastajaksi" lähetät sähköpostilla ilmoituksen. Lisäksi kerran vuoteen pitää lähettää saaliraportti (merellä ilmeisesti useammin).

Tuo koskee vain harrastelijoita ja muita satunnaisia kalanmyyjiä (II-ryhmä).

I- ryhmä, eli ns. oikeat ammattikalastajat, joutuvat laittamaan pari muutakin lomaketta ja lähettämään saalisraportit useammin. Heilläkään byrokratiaa ei juuri ole, yrittäjä joutuu jo veroasioissa ja kaikessa muussa yrittämisessä, tukihauissa, kilpailuttamisissa ym. ym. tekemään aivan valtavasti työtä, joten yksi saaliraportti tai liiketoimintasuunnitelma lähtee sähköpostilla aika helposti :D

Saahan meistä jokainen "osan tuloistaan" mm. peheenjäsentensä tyhjät panttipullot palauttamalla, en pitäisi tuota kriteerinä.

Kaupallinen kalastaja on yksinkertaisesti henkilö, joka on ilmoittautunut sellaiseksi

Todellisuudessa tuohon kalastajajoukkoon mahtuu kasa kalastajia jotka eivät koskaan edes myy kalojaan, esimerkiksi isäni joka myi viime talvena 4 kuhaa, tuttuni joka myi muutamia kuhanuistelun sivutuotteena nousseita haukia, sekä edellisen kirjoittajan mainitsema porukka joka myy kalaa ihan oikeasti ansaintamielessä.

SKaupalliseksi kalastajaksi voi ilmoittautua myös yhteisö, eli kalastuseura. Eli ilmeisesti jatkossakin kalakilpailujen kalat päätyvät hyötykäyttöön.