Arktiset vedet
02.11.2014 - 12:43
Tulipa sunnuntai ratoksi katseltua Arktisia Vesiä äsken. Hienoja maisemia, hienoja kaloja, mutta miksi pitää koko ajan huutaa kuin pahimmissa jenkki kalastusohjelmissa??? Ihan älytöntä "rokkenroll" huutamista koko ajan. Ristiriita aika iso siihen kun juonnotkin koko ajan korostavat hienoja maisema ja sitä kuinka sielu lepää näissä maisemissa....
Tässä jaksossa kalastettiin Bergebyelvalla, jonne alin kasti eli utlendinger (ulkomaalainen) maksaa päiväkortista n. 400 nok.
Toinen porukka kalasti Vestre Jakobselvalla, eli Annijoella. Täällä ulkomaalainen pulittaa 520 nok päivän luvasta.
Bergebyn tämän päivän hinnasta en ole ihan varma, tuo arvio.
Sandfjordiin tuolla kannattaa mennä.
Tuossa siis tämä varangin jakson "kalaopas".
Vasemmanpuoleinen.
https://www.instagram.com/p/OPGwKePdeJ/?hl=en
Vasemmanpuoleinen.
https://www.instagram.com/p/OPGwKePdeJ/?hl=en
On siellä kaamokseen kompensaatiota kalastaa ja metsästää noilla mailla valoisina aikoina. 👍😊
Hienosti Arktiset ottaa ohjelmaan mukaan paikallisia aina mahdollisuuksien mukaan.
Tässä jaksossa kalastettiin Bergebyelvalla, jonne alin kasti eli utlendinger (ulkomaalainen) maksaa päiväkortista n. 400 nok.
Toinen porukka kalasti Vestre Jakobselvalla, eli Annijoella. Täällä ulkomaalainen pulittaa 520 nok päivän luvasta.
Bergebyn tämän päivän hinnasta en ole ihan varma, tuo arvio.
Bergeby taitaa olla 520 NOK -550 NOK + desinfiointi NOK 100 -150. Vestre Jakobselvin lupia ei niin vaan saa, parhaat ajat on jo loppuunmyyyty ja paikallisia ihan hemmetisti ja kalastuskulttuuri aika syvältä. Paikalliset ei alajoella anna yleensä tilaa kuten muualla. Poliisit pitelee tutkia aika usein välillä varangerbotn - vestre jakobselv. Kalliita reissuja, pieniä kaloja.
No 40€ päivä noista maisemista ole juuri mitään. Paikka missä 500€ voi kymmenen päivää kalastaa on kyl ihan ilmaista.
Sinne vaan sitte. Lännemmästä löytyy vähän paremman hinta-laatusuhteen jokia. Ja isoakin lohta. Ja miellyttävämpi ilmasto. Ja parempi kalastuskulttuuri. Ja palveluja. Jne.
Ja "vähän" paremmat maisemat. Varanki on aika flättiä. Ihan ok, jos sattuu olemaan korkeapaine, harvemmin on...
Tässä muuten Teno-jakso ensimmäiseltä (?) kaudelta alueellisesti lähelle osuen tuota varangin jaksoa.
https://vimeo.com/53412178
Tässä jaksossa kalastettiin Bergebyelvalla, jonne alin kasti eli utlendinger (ulkomaalainen) maksaa päiväkortista n. 400 nok.
Toinen porukka kalasti Vestre Jakobselvalla, eli Annijoella. Täällä ulkomaalainen pulittaa 520 nok päivän luvasta.
Bergebyn tämän päivän hinnasta en ole ihan varma, tuo arvio.
Bergeby taitaa olla 520 NOK -550 NOK + desinfiointi NOK 100 -150. Vestre Jakobselvin lupia ei niin vaan saa, parhaat ajat on jo loppuunmyyyty ja paikallisia ihan hemmetisti ja kalastuskulttuuri aika syvältä. Paikalliset ei alajoella anna yleensä tilaa kuten muualla. Poliisit pitelee tutkia aika usein välillä varangerbotn - vestre jakobselv. Kalliita reissuja, pieniä kaloja.
Onpas Bergebyllä turistihinnat noussu pilviin. Annijoen tasoa vaikka joki ei likikään samaa tasoa. No hullu ei ole joka pyytää vaan maksaa. Ja totta tuo, suomipoika ei tuolla ole arvossaan. Onhan siellä suomalaisten autoja kivitetty ja renkaita puhkottu. Parempia ja ennen kaikkea mukavampia paikkoja löytyy muualta
Ja huonot maisemat. Ylivoimaisesti Norjan ikävintä seutua.
no toinen tykkää ja toinen ei. eräs eläkeläis ystäväni kulkee joka vuosi koko lohestus kauden noilla pikkujoilla perhostelemassa ja ei taatusti kalasta kovin kalliissa paikoissa. asuntoautoilla kurvailee ja kyllä joka vuosi muutamia lohia saa. noita pieniä jokia on joka nurkalla ja lähes kaikissa on jonkunlainen lohikanta.
totta puhuen itse kalastelen keskinorjaa mieluummin, mutta makunsa kullakin.
Vasemmanpuoleinen.
https://www.instagram.com/p/OPGwKePdeJ/?hl=en[/quote]
Ymmärtämään miksi hän käyttää meikkiä missään tilanteessa.
totta puhuen itse kalastelen keskinorjaa mieluummin, mutta makunsa kullakin.
Eli et tiedä missä hän käy, etkä selvästikään ymmärrä mitä maksaa. Noita pikkujokia ei paljoa pohjoisessa ole.
Ja pohjoisessa ei ilman autoa kertakaikkiaan voi viettää kuukautta. Majoitusta tuolla erämaassa ei ole, toki voit telttailla jos osaat pidätellä.
Keski-Norjassa on toki halpaa majoitusta, aivan rutosti pientä lohijokea ja luvat ei maksa juuri mitään. Viime kesä meni mullakin Trondheim - Ålesund välillä. Kalaa vähn verrattuna pohjoiseen, mutta maisemat paremmat.
totta puhuen itse kalastelen keskinorjaa mieluummin, mutta makunsa kullakin.
Eli et tiedä missä hän käy, etkä selvästikään ymmärrä mitä maksaa. Noita pikkujokia ei paljoa pohjoisessa ole.
Ja pohjoisessa ei ilman autoa kertakaikkiaan voi viettää kuukautta. Majoitusta tuolla erämaassa ei ole, toki voit telttailla jos osaat pidätellä.
Keski-Norjassa on toki halpaa majoitusta, aivan rutosti pientä lohijokea ja luvat ei maksa juuri mitään. Viime kesä meni mullakin Trondheim - Ålesund välillä. Kalaa vähn verrattuna pohjoiseen, mutta maisemat paremmat.
"Toki voit telttailla jos osaat pidätellä"
Vessapaperirullaa on ilmeisesti täysin mahdotonta saada mahtumaan reppuun.
totta puhuen itse kalastelen keskinorjaa mieluummin, mutta makunsa kullakin.
Eli et tiedä missä hän käy, etkä selvästikään ymmärrä mitä maksaa. Noita pikkujokia ei paljoa pohjoisessa ole.
Ja pohjoisessa ei ilman autoa kertakaikkiaan voi viettää kuukautta. Majoitusta tuolla erämaassa ei ole, toki voit telttailla jos osaat pidätellä.
Keski-Norjassa on toki halpaa majoitusta, aivan rutosti pientä lohijokea ja luvat ei maksa juuri mitään. Viime kesä meni mullakin Trondheim - Ålesund välillä. Kalaa vähn verrattuna pohjoiseen, mutta maisemat paremmat.
Finmarkin alueella on paljon pieniä lohijokia, Itä Finmarkissa eli Varangillakin nopeasti muistellen 10-15 jokea. Valitettavasti Varangin joilla suomalainen ei välttämättä tunne itseään tervetulleeksi.
Länsi Finmarkin puolella useita kymmeniä. Osa kulkee todella hienoissa maisemissa ja kalaakin on yleensä hyvin. Hinnat ovat useimmiten keski norjaa kalliimmat. Finmarkissa lohiturismin massavaellus näkyy ulkomaalaisten hintojen roimana nousuna. Tosin onneksi vielä löytyy kohtuuhintaisia ja hyviäkin pikku jokia.
Eikös aloittaja kertonut liikkuvansa asuntoautolla? Kyllä sillä pärjää pitkiäkin aikoja. Ainakin me ollaan pärjätty.
Mitähän tarkoitit että majoitusta ei ole erämaassa? Finmarkistakin löytyy tuntureilta autiotupia ja teitten varsilta eri tasoisia mökkejä vuokralle. Lisäksi tietysti Finmarkissakin on leirintäalueita, joissa myös voi viettää pitkiäkin aikoja.
Etelämpänä on tosiaankin paremmin palveluita ja keski norjassa vuoristo on kaikkein jylhintä ja kauneinta, mutta ei pohjoinen nyt sentään kokonaan ole erämaata.
Suosittelen joskus käymään siellä, niin tietäisit mistä puhut ;)
Kyse ei ole aloittajasta. Ilman asuntoautoa tai telttaa lohestuspaikkojen määrä putoaa todella vähiin. Autiotupia ei lohijokien varsilla ole. Mutenkin Norjassa ei ole autiotupia Lapin lailla. Leirintäalueita ei paria poikkeusta lukuunottamatta löydy kuin jokisuulta. Muutkin mökkimajoitukset keskittyvät kaupunkeihin, kyliin ja valtateuden varsille, ja niihin muutamaan kuuluisaan lohijokeen. Eli ei nekään palvele parhaiten liikkuvaa lohestajaa.
Jos todella aikoo yli kuukauden olla lohestamassa, asuntoauto on kertakaikkiaan järkevin ratkaisu, eikä se liity siihe että yrittää päästä halvalla. Tulee toki halvemmaksi kuin kuukausi parhailla lohijoilla mökeissä.
jep jep päätetään nyt ensin mikä on halpa. 15e vrk vai jopa 55e vrk. jos ajelee tai jopa lentää 1500km, niin mielestäni 55e vrk ei voi olla kallis. onko kolmekymmentä pientä lohijokea paljon vai vähän. näin suomalaisittain 3-5 lohijokea koko maassa. mielestäni 30 yhdessä läänissä on aika monta.
Jos kalastaa +30 lupaa kesässään Finnamarkin 20 - - > 50 € hinnan nousu on tehnyt joista kalliit.
Osasyynä on halpalentoyhtiö, joka lennättää väkeä Altaan vaikkapa viikonloppureissulle lähes ilmaiseksi. Ei tarvitse varata viikkoa ajoon ja paksua lompakkoa polttoaineeseen.
Paskapuhetta että Varanginvuonolla olisi 15 pientä lohijokea.
Nääntämö ei ole pieni, rajajoet ovat suljettu. Jäljelle jää ehkä kuusi jokea.
finmarkista oli kyse ei vaan tuosta yhdestä vuonosta.
Karpelva, Munkelva, Sandneselva, Klokkerelva, Vesterelva, Bergebyelva, Komagelva, Sandfjordelva, Julelva, Syltefjordelva, Kongsfjordelva, Storelva näin alkuunsa, lisäksi muutamia pikkujokia, joihin hiukan hankalampi saada lupia.
Ei kannattaisi rinta rottingilla huudella paskapuhetta, jos ei tiedä asiasta mitään tai vaan luulee tietävänsä
Ei kannattaisi rinta rottingilla huudella paskapuhetta, jos ei tiedä asiasta mitään tai vaan luulee tietävänsä
Puhuin alunperinkin itä finmarkista, eli Varangin alueesta en pelkästään vuonosta.
Joo, ei Varangilla tosiaan ole 15 lohijokea.
Itä- ja Koilis-Finnmarkilla on laajalla alueella tuollainen määrä lohijokia.
Tuossa linkki tämän illan (Kutonen klo 19) jaksoon. Pitäisi toimia tv-esityksen jälkeen. Tällä kertaa Ruotsissa.
https://www.dplay.fi/videot/arktiset-vedet/osa-7
Kun käytetään "asiantuntijoina" henkilöitä, jotka ei kuitenkaan tunnu tuntevan asioita, niin eikö voisi edes lyhyesti opiskella aiheet läpi ennen poskelleen menevää valistusta. Tai leikata pieleen menneet kohdat pois. Joka jaksossa toistuvaa, aina on aika isoakin mokaa "asiantuntijoiden" jutuissa.
Tähän vielä kommentti. Katsoin ton Varangin jakson uudestaan. S.Koljonen mainitsi tosiaan, että Varangin joilla olisi lohiloinen tuhonnut lohikantoja, ja että istuttamalla olisi saatu kannat palautettua. Tässä on aika iso ongelma. Syystä että tämä ei pitä ollenkaan paikkaansa ja ennen kaikkea syystä että Koljonen on duunissa maa ja metaätalousminiesteriössä ja tomenkuvana myös Tenojoen kalastussopimuksen laatiminen ja toimeenpano.
Lohiloista ei ole tavattu ikinä Varangin vuonon joissa, eikä koko Finnmarkin läänissä. Kalanpoikasten istutukset, joita Koljonen "kehui" lohikantojen palauttajana Varangin jokiin, ei luojan kiitos koskaan ole tapahtunut (paitsi Skallelvaan on laitettu Altan kannan poikasia). Lohiloinen on nimittäin levinnyt nimenomaan kalanpoikasten istutusten kautta muualla Norjassa.
Onko perusasioiden tietämys MMM:ssä, jopa Tenojoen kalastussäännön laadinnan ja toimeenpanon puolella, tällaisella tasolla. Ei hyvää päivää.
Tuosta voisi jopa pikkuisen kysästä facen kautta arktiset vedet ilmeisesti vastaa suht hyvin, jos siis edellämainittu pitää paikkansa. Onhan moka lähes yhtä paha kuin lappean oppaan lohipäivitys taimen sylissä. :)
Kaipa noilla "asiantuntijoilla" haetaan samaa kuin muillakin näyttelijöillä, julkkiksilla ja instatähdillä. Pelkkää mediahuomiota.
Vai kuvitteleeko joku että ne otetaan ohjelmaan "kalastamaan" 😁
Ohjelma on yksinkertaisesti huono.2 jaksoa riiitti.samaa luokkaa saamen uutisten kanssa
Hyvä ohjelma, mutta erityisesti yksi asia vaivaa:.
Kun käytetään "asiantuntijoina" henkilöitä, jotka ei kuitenkaan tunnu tuntevan asioita, niin eikö voisi edes lyhyesti opiskella aiheet läpi ennen poskelleen menevää valistusta. Tai leikata pieleen menneet kohdat pois. Joka jaksossa toistuvaa, aina on aika isoakin mokaa "asiantuntijoiden" jutuissa.
Tähän vielä kommentti. Katsoin ton Varangin jakson uudestaan. S.Koljonen mainitsi tosiaan, että Varangin joilla olisi lohiloinen tuhonnut lohikantoja, ja että istuttamalla olisi saatu kannat palautettua. Tässä on aika iso ongelma. Syystä että tämä ei pitä ollenkaan paikkaansa ja ennen kaikkea syystä että Koljonen on duunissa maa ja metaätalousminiesteriössä ja tomenkuvana myös Tenojoen kalastussopimuksen laatiminen ja toimeenpano.
Lohiloista ei ole tavattu ikinä Varangin vuonon joissa, eikä koko Finnmarkin läänissä. Kalanpoikasten istutukset, joita Koljonen "kehui" lohikantojen palauttajana Varangin jokiin, ei luojan kiitos koskaan ole tapahtunut (paitsi Skallelvaan on laitettu Altan kannan poikasia). Lohiloinen on nimittäin levinnyt nimenomaan kalanpoikasten istutusten kautta muualla Norjassa.
Onko perusasioiden tietämys MMM:ssä, jopa Tenojoen kalastussäännön laadinnan ja toimeenpanon puolella, tällaisella tasolla. Ei hyvää päivää.
http://www.vannportalen.no/globalassets/vannregioner/finnmark/finnmark--...
3.6.3 Muita asetuksilla säädettyjä toimenpiteitä
Seuraavassa esitetään yhteenveto asetusten säätelemistä ennaltaehkäisevistä
toimenpiteistä, joiden arvioidaan olevan tärkeitä Finnmarkin vesienhoitoalueelle ja Tenon,
Paatsjoen ja Näätämön vesienhoitoalueen Norjan puoleisille osille.
Ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään Gyrodactylus salariksen leviäminen
Finnmarkin vesienhoitoalueen vesistöihin
Lohiloista Gyrodactylus salarista ei ole havaittu Finnmarkin vesistöissä, mutta loisen
aiheuttamat vaikutuksia pelätään suuresti. Suomen ja Norjan välisen rajan ylittävä toiminta,
kuten kalastus, veneily, ulkoilmaelämä ja matkailu voivat vaikuttaa tartunnan leviämiseen.
Yhdessä Finnmarkin vesistöistä on havaittu Gyron aiheuttamia vaikutuksia. Linnuntietä
matkaa luultavasti tartunnan saaneeseen suomalaiseen Lätäsenon rajajokeen on vain alle
pari kilometriä.
Elintarviketurvallisuusvirastoa on pyydetty selvittämään Gyrodactylus salariksen leviämisen
estämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elintarviketurvallisuusviraston riskinarviointi
Gyrodactylus salariksen leviämisestä perustuu Elintarviketurvallisuuden tieteellisen
neuvoston raporttiin «En vurdering av risiko for spredning av Gyrodactylus salaris»
(Gyrodactylys salariksen leviämisuhkan arviointi) vuodelta 2005.
Elintarviketurvallisuusviraston päätoimiston on annettava toimeksi mahdollinen riskinarvion
laatiminen Alattion tai Tenon vesistöille tai muille Finnmarkin vesistöille.
Ehkäiseviä toimenpiteitä leviämisen estämiseksi säätelee 45 § Asetuksessa
vesiviljelyeläimillä ja vesiviljelytuotteilla käytävästä kaupasta ja vesieläinten tarttuvien tautien
ennaltaehkäisystä ja niiden vastaisista toimista. Asetuksella määrätään kuivaamaan ja
desinfioimaan välineet ja esineet, joita on käytetty yhdessä vesistössä ennen niiden
siirtämistä toiseen vesistöön. Oikeuksien haltijoiden päätettävissä on mahdollistaa
toimenpiteet vesistöissä, joissa G. salarista ei ole todistettavasti esiintynyt.
Elintarviketurvallisuusvirasto avustaa tiedotusmateriaaleilla. Tähän mennessä se on laatinut
tartunnasta tiedottavia julisteita ja esitteitä.
Elintarviketurvallisuusvirasto toteuttaa Norjassa myös luonnonkaloihin ja kasvatettuihin
kaloihin suunnattua seuranta- ja kartoitusohjelmaa. Finnmarkissa näytteitä otetaan
seuraavista joista: Alattionjoki, Kongsfjordelva, Vesterelva ja Ordo, Repovuonojoki,
Stabburinjoki, Pyssyjoki, Näätämöjoki, Tenojoki, Annijoki ja Komagelva.
Tiedotusmateriaalista ja seurantaohjelmasta syntyvät kulut katetaan keskitetysti eikä Tromsin
ja Finnmarkin aluetoimistolle synny niistä konkreettisia kuluja. Elintarviketurvallisuusvirasto
on yhteydessä myös Suomen viranomaisiin johtuen rajat ylittävän tartunnan vaarasta.
Päätoimisto vastaa myös tästä yhteydenpidosta.
Tenon vesialue järjesti toukokuussa 2013 alueellisen kokouksen, jossa olivat läsnä
elintarviketurvallisuusvirasto, Tenon vesialue, Finnmarkin lääninhallitus,
vesienhoitoviranomainen sekä useita eri sidosryhmiä. Kokouksessa todettiin Finnmarkin
viranomaisten, maanomistajien, oikeuksien haltijoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen olevan
erittäin huolestuneita G.salariksen mahdollisesta leviämisestä vesistöihin. Paikallistason
mielestä ehkäiseviä toimenpiteitä ei ole käynnistetty riittävässä määrin eikä niitä varsinkaan
ole suunnattu muille vesistöjen käyttäjille kuin kalastajille. Lisäksi tarvitaan muiden kuin
kalastusvälineiden desinfioimiseen tarkoitettuja asemia sekä lisää tiedotusta niin
tienvarsiopastein kuin muilla tavoin sekä suomeksi että venäjäksi. Tämänhetkisen seurantaohjelman ei Tenojoen vesistön laajuudesta johtuen katsota olevan tarpeeksi kattava.
Kokouksen pöytäkirja löytyy osoitteesta www.vannportalen.no/finnmark
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat...
https://yle.fi/uutiset/3-8258877
https://yle.fi/uutiset/3-6721213
Onhan tämä lohiloinen aika paskamainen vitsaus! Oli miten oli, aika vakavasti suhtaudutaan Norjassa lohiloisen leviämiseen ja uhkahan tämä on Suomen lohijoillakin Tenolla ja Näätämössä.
Sivut
Lisää uusi kommentti