Arktiset vedet
02.11.2014 - 12:43
Tulipa sunnuntai ratoksi katseltua Arktisia Vesiä äsken. Hienoja maisemia, hienoja kaloja, mutta miksi pitää koko ajan huutaa kuin pahimmissa jenkki kalastusohjelmissa??? Ihan älytöntä "rokkenroll" huutamista koko ajan. Ristiriita aika iso siihen kun juonnotkin koko ajan korostavat hienoja maisema ja sitä kuinka sielu lepää näissä maisemissa....
Viime jaksossa Kuusamon kalaopas ehdotti vesialueiden omistuksen uudelleenjärjestelyä Suomessa.
Taitaa olla tietyissä porukoissa aika yleistäkin tämmönen kumouksellisuus, kaippa tuotantotiimikin tuon halusi sanottavan kun on jäänyt editissä mukaan.
Alkaa menemään pikkusen liian pitkälle nämä jutut.
no riippuu mitä on ehdottamassa. meidän käytäntö on ihan naurettavan tyhmä. vesialueen omistaja voi tappaa joka ikisen vesillään käyvän kalan ilman mitään seurauksia. mielestäni se ei ole hyvä juttu, vaikka muutos vaatiikin jonkun laista rukkausta omistamiseen ja hyödyntämiseen, niin olisi silti hyvä jos se tehtäisiin ja keskusta ei pääsisi enää koskaan hallitukseen tekemään moista idiotismia.
metsä ja maatalouspuolella olisi vähän saman moiset muutokset paikallaan. nuo vedet ja metsät on ollut niin kauan ennen ihmistä ettei perttiville saa tuhota ihan vaan tuhoamisen ilosta. tai muutaman eoron lisätienestin toivossa.
No voihan nykyjärjestelmällä kuka vaan sen veden tyhjentää.
Ei siihen omistajastatusta tarvita.
Eilinen jakso oli paras tähän mennessä. Kerrankin keskityttiin enimmäkseen kalastukseen.
Asiavirhemies pilas sarjan. Se ettei tyttö oo nähnyt 80cm taimenta ei tarkoita etteikö niitä suomessa olis vähän joka joessa. Kieltämättä pintaperholla niitä ei tahdo saada. Vaapun soutajat saa niitä kuitenkin ihan säännöllisesti.
Vähän hassua että sarjan koristeet päästelevät jatkuvast ivaikka mitä sammakoita suustaan.
Ilmeisesti vuorosanat on vain vähän sinne päin.
Viime jaksoon pieni tipsi. Isoa taimenta joka syöksyy alavirtaan ei juoksemalla saa kiinni, eikä sitä jarrulla pysäytetä. Jarru löysäksi ja vähentää painetta kalalle. kala usein kääntyy virtaa vastaan ja odottaa että pääset kahlaamaan rinnalle. Jos ei meinaa pysähtyä niin vedät käsin siimaa kelalta virtaan niin pysähtyy varmasti.taimenella ei ole mitään tarvetta poistua valitsemaltaan alueelta. Siirryt kalan alapuolelle, niin silloin taimen pyrkii ylävirtaan niin kauan kuin paukkuja riittää. Kun taimen taistelee virtaa ja jarrua vastaan on kalastajan voitto lähes varma.
Kun käytetään "asiantuntijoina" henkilöitä, jotka ei kuitenkaan tunnu tuntevan asioita, niin eikö voisi edes lyhyesti opiskella aiheet läpi ennen poskelleen menevää valistusta. Tai leikata pieleen menneet kohdat pois. Joka jaksossa toistuvaa, aina on aika isoakin mokaa "asiantuntijoiden" jutuissa.
Tähän vielä kommentti. Katsoin ton Varangin jakson uudestaan. S.Koljonen mainitsi tosiaan, että Varangin joilla olisi lohiloinen tuhonnut lohikantoja, ja että istuttamalla olisi saatu kannat palautettua. Tässä on aika iso ongelma. Syystä että tämä ei pitä ollenkaan paikkaansa ja ennen kaikkea syystä että Koljonen on duunissa maa ja metaätalousminiesteriössä ja tomenkuvana myös Tenojoen kalastussopimuksen laatiminen ja toimeenpano.
Lohiloista ei ole tavattu ikinä Varangin vuonon joissa, eikä koko Finnmarkin läänissä. Kalanpoikasten istutukset, joita Koljonen "kehui" lohikantojen palauttajana Varangin jokiin, ei luojan kiitos koskaan ole tapahtunut (paitsi Skallelvaan on laitettu Altan kannan poikasia). Lohiloinen on nimittäin levinnyt nimenomaan kalanpoikasten istutusten kautta muualla Norjassa.
Onko perusasioiden tietämys MMM:ssä, jopa Tenojoen kalastussäännön laadinnan ja toimeenpanon puolella, tällaisella tasolla. Ei hyvää päivää.
http://www.vannportalen.no/globalassets/vannregioner/finnmark/finnmark--...
3.6.3 Muita asetuksilla säädettyjä toimenpiteitä
Seuraavassa esitetään yhteenveto asetusten säätelemistä ennaltaehkäisevistä
toimenpiteistä, joiden arvioidaan olevan tärkeitä Finnmarkin vesienhoitoalueelle ja Tenon,
Paatsjoen ja Näätämön vesienhoitoalueen Norjan puoleisille osille.
Ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään Gyrodactylus salariksen leviäminen
Finnmarkin vesienhoitoalueen vesistöihin
Lohiloista Gyrodactylus salarista ei ole havaittu Finnmarkin vesistöissä, mutta loisen
aiheuttamat vaikutuksia pelätään suuresti. Suomen ja Norjan välisen rajan ylittävä toiminta,
kuten kalastus, veneily, ulkoilmaelämä ja matkailu voivat vaikuttaa tartunnan leviämiseen.
Yhdessä Finnmarkin vesistöistä on havaittu Gyron aiheuttamia vaikutuksia. Linnuntietä
matkaa luultavasti tartunnan saaneeseen suomalaiseen Lätäsenon rajajokeen on vain alle
pari kilometriä.
Elintarviketurvallisuusvirastoa on pyydetty selvittämään Gyrodactylus salariksen leviämisen
estämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elintarviketurvallisuusviraston riskinarviointi
Gyrodactylus salariksen leviämisestä perustuu Elintarviketurvallisuuden tieteellisen
neuvoston raporttiin «En vurdering av risiko for spredning av Gyrodactylus salaris»
(Gyrodactylys salariksen leviämisuhkan arviointi) vuodelta 2005.
Elintarviketurvallisuusviraston päätoimiston on annettava toimeksi mahdollinen riskinarvion
laatiminen Alattion tai Tenon vesistöille tai muille Finnmarkin vesistöille.
Ehkäiseviä toimenpiteitä leviämisen estämiseksi säätelee 45 § Asetuksessa
vesiviljelyeläimillä ja vesiviljelytuotteilla käytävästä kaupasta ja vesieläinten tarttuvien tautien
ennaltaehkäisystä ja niiden vastaisista toimista. Asetuksella määrätään kuivaamaan ja
desinfioimaan välineet ja esineet, joita on käytetty yhdessä vesistössä ennen niiden
siirtämistä toiseen vesistöön. Oikeuksien haltijoiden päätettävissä on mahdollistaa
toimenpiteet vesistöissä, joissa G. salarista ei ole todistettavasti esiintynyt.
Elintarviketurvallisuusvirasto avustaa tiedotusmateriaaleilla. Tähän mennessä se on laatinut
tartunnasta tiedottavia julisteita ja esitteitä.
Elintarviketurvallisuusvirasto toteuttaa Norjassa myös luonnonkaloihin ja kasvatettuihin
kaloihin suunnattua seuranta- ja kartoitusohjelmaa. Finnmarkissa näytteitä otetaan
seuraavista joista: Alattionjoki, Kongsfjordelva, Vesterelva ja Ordo, Repovuonojoki,
Stabburinjoki, Pyssyjoki, Näätämöjoki, Tenojoki, Annijoki ja Komagelva.
Tiedotusmateriaalista ja seurantaohjelmasta syntyvät kulut katetaan keskitetysti eikä Tromsin
ja Finnmarkin aluetoimistolle synny niistä konkreettisia kuluja. Elintarviketurvallisuusvirasto
on yhteydessä myös Suomen viranomaisiin johtuen rajat ylittävän tartunnan vaarasta.
Päätoimisto vastaa myös tästä yhteydenpidosta.
Tenon vesialue järjesti toukokuussa 2013 alueellisen kokouksen, jossa olivat läsnä
elintarviketurvallisuusvirasto, Tenon vesialue, Finnmarkin lääninhallitus,
vesienhoitoviranomainen sekä useita eri sidosryhmiä. Kokouksessa todettiin Finnmarkin
viranomaisten, maanomistajien, oikeuksien haltijoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen olevan
erittäin huolestuneita G.salariksen mahdollisesta leviämisestä vesistöihin. Paikallistason
mielestä ehkäiseviä toimenpiteitä ei ole käynnistetty riittävässä määrin eikä niitä varsinkaan
ole suunnattu muille vesistöjen käyttäjille kuin kalastajille. Lisäksi tarvitaan muiden kuin
kalastusvälineiden desinfioimiseen tarkoitettuja asemia sekä lisää tiedotusta niin
tienvarsiopastein kuin muilla tavoin sekä suomeksi että venäjäksi. Tämänhetkisen seurantaohjelman ei Tenojoen vesistön laajuudesta johtuen katsota olevan tarpeeksi kattava.
Kokouksen pöytäkirja löytyy osoitteesta www.vannportalen.no/finnmark
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat...
https://yle.fi/uutiset/3-8258877
https://yle.fi/uutiset/3-6721213
Onhan tämä lohiloinen aika paskamainen vitsaus! Oli miten oli, aika vakavasti suhtaudutaan Norjassa lohiloisen leviämiseen ja uhkahan tämä on Suomen lohijoillakin Tenolla ja Näätämössä.
Gyrosta asiaa tänään tv:stä tulleessa ja Yle Areenasta löytyvässä puolen tunnin pituisessa dokumentissa.
https://areena.yle.fi/1-2118218
Tällä kertaa ollaan ruotsin kauniissa Ammarnäsin Lavjajoella. Seurueessa oli sen verran tuhtia osallistujaa, että kalalle mentiin helikopterilla. Saivat myös suomalaista tehotuotannon helmeä, grillimakkaraa, evääksi jota varmaan tuolla porukalla uppoaa.
Alfa TV:ltä tulee muuten samaan aikaan jahtikuksa.
On muuten aika paljon paremmin toteutettu. Muutoin jopa samantyylinen ohjelma kuin AV, mutta paljon vähemmän wt-tositv-elementtejä mukana.
Hyvä ohjelma, mutta erityisesti yksi asia vaivaa:.
Kun käytetään "asiantuntijoina" henkilöitä, jotka ei kuitenkaan tunnu tuntevan asioita, niin eikö voisi edes lyhyesti opiskella aiheet läpi ennen poskelleen menevää valistusta. Tai leikata pieleen menneet kohdat pois. Joka jaksossa toistuvaa, aina on aika isoakin mokaa "asiantuntijoiden" jutuissa.
Tähän vielä kommentti. Katsoin ton Varangin jakson uudestaan. S.Koljonen mainitsi tosiaan, että Varangin joilla olisi lohiloinen tuhonnut lohikantoja, ja että istuttamalla olisi saatu kannat palautettua. Tässä on aika iso ongelma. Syystä että tämä ei pitä ollenkaan paikkaansa ja ennen kaikkea syystä että Koljonen on duunissa maa ja metaätalousminiesteriössä ja tomenkuvana myös Tenojoen kalastussopimuksen laatiminen ja toimeenpano.
Lohiloista ei ole tavattu ikinä Varangin vuonon joissa, eikä koko Finnmarkin läänissä. Kalanpoikasten istutukset, joita Koljonen "kehui" lohikantojen palauttajana Varangin jokiin, ei luojan kiitos koskaan ole tapahtunut (paitsi Skallelvaan on laitettu Altan kannan poikasia). Lohiloinen on nimittäin levinnyt nimenomaan kalanpoikasten istutusten kautta muualla Norjassa.
Onko perusasioiden tietämys MMM:ssä, jopa Tenojoen kalastussäännön laadinnan ja toimeenpanon puolella, tällaisella tasolla. Ei hyvää päivää.
http://www.vannportalen.no/globalassets/vannregioner/finnmark/finnmark--...
3.6.3 Muita asetuksilla säädettyjä toimenpiteitä
Seuraavassa esitetään yhteenveto asetusten säätelemistä ennaltaehkäisevistä
toimenpiteistä, joiden arvioidaan olevan tärkeitä Finnmarkin vesienhoitoalueelle ja Tenon,
Paatsjoen ja Näätämön vesienhoitoalueen Norjan puoleisille osille.
Ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään Gyrodactylus salariksen leviäminen
Finnmarkin vesienhoitoalueen vesistöihin
Lohiloista Gyrodactylus salarista ei ole havaittu Finnmarkin vesistöissä, mutta loisen
aiheuttamat vaikutuksia pelätään suuresti. Suomen ja Norjan välisen rajan ylittävä toiminta,
kuten kalastus, veneily, ulkoilmaelämä ja matkailu voivat vaikuttaa tartunnan leviämiseen.
Yhdessä Finnmarkin vesistöistä on havaittu Gyron aiheuttamia vaikutuksia. Linnuntietä
matkaa luultavasti tartunnan saaneeseen suomalaiseen Lätäsenon rajajokeen on vain alle
pari kilometriä.
Elintarviketurvallisuusvirastoa on pyydetty selvittämään Gyrodactylus salariksen leviämisen
estämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elintarviketurvallisuusviraston riskinarviointi
Gyrodactylus salariksen leviämisestä perustuu Elintarviketurvallisuuden tieteellisen
neuvoston raporttiin «En vurdering av risiko for spredning av Gyrodactylus salaris»
(Gyrodactylys salariksen leviämisuhkan arviointi) vuodelta 2005.
Elintarviketurvallisuusviraston päätoimiston on annettava toimeksi mahdollinen riskinarvion
laatiminen Alattion tai Tenon vesistöille
Kannattaa todellakin katsoa, minkälaisesta vitsauksesta on kyse. Norjassa yhteiskunnalle taistelu gyroa on tullut maksamaan 3-4 miljardia kruunua. Katsoin töllöstä ja katsoin areenasta uudelleen.
Varankijaksossa oli todella outoa, kun se instamisukka selitti että kalakannat voi niin hyvin jotta ruokakalat voi aina ottaa ja lohta riittää.
Mitä tekee se hönöttävä suomalainen, laskee kaikki kalat takaisin. Kuitenkin sarjassa syödään Suomesta tuotua tehotuotettua punaista lihaa superterveellisen itse pyydetyn kalan sijaan? Tuli vähän wtf, mitä mä juuri näinkään? - fiilis.
No,se kaveri vaikutti muutenkin aika amatööriltä vielä.Joka kerta kun pojalla oli kala kiinni,niin vapa 90asteeseen,ja käsi kohti taivasta
Tämmöinen pätkä Huomenta Suomelta tuli vastaan, jossa toisena haastateltavana Arktisista Vesistä tuttu Himanko. Pieni pätkä aiemman kauden Patagonian jaksosta myös näytettiin. Keskustelussa kalastusmatkailu Suomessa ja ulkomailla. 2017 marraskuulta.
https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-33001003008/suomesta-kalastusmat...
Tänään kauden viimeinen jakso Kutosella klo 19. Mukana Mikko "Peltsi" Peltola. Grönlannista.
Pitänee tsiikata.Ei tullut yllätyksenä että peltsi ängennyt mukaan tähänkin ohjelmaan
Milloin uniikki on mukana?
Varsin kalastuspitoinen jakso oli tämäkin.
Siis mitä.luonnonsuojelija vouhottaa ilmastosta ja jäätiköitä,lennettyään lentokoneella kalaan, syötyään lounaalla riisiä ja ajettuaan merellä 200hv moottoriilla
.whatttt
Joo liikaa kalastusta.
Huomion arvoista tuo kala tiheys. Tuossa luonnon valinta oikeasti vaikuttaa kuka pääsee lisääntymään ja kenen poikaset selviytyy taudeista ja pärjää ruokakilpailussa. Tornionjoella on tilanne että pääset lisääntymään kun vaan löydät kaverin.
Oliko paljon politiikkaa ja jeesustelua?
Voisi katsoa jonkun jakson jos olisi taso parantunut.
made in finland veneet,kun liikutaan vaativissa olosuhteissa
Loistava ohjelma taas.Turha verrata tuollaista mestaa joka keskellä ei mitään,lisäksi se ei laske murtovetiseen pullonkaulaan
Voisi katsoa jonkun jakson jos olisi taso parantunut.
WWF tyyppi kehoitti syömään luonnonkalaa
Voisi katsoa jonkun jakson jos olisi taso parantunut.
Turhan paljon oli kumpaakin, politiikkaa ja jeesustelua.
Silti kannattaa katsoa. Hienoja kaloja ja maisemia. Hienoa filettä vetelivät kaloista ja tekivät kalaherkkuja kalastuksen lomassa. Peltsi koki kalamiehen helvetin (liikaa kaloja) ja kiipesi tunturiin verämään henkeä. Ehkä vähän vastuutonta oli viedä paikalliselle alkoholistille kaljaa.
Oliko sillä vaalealla naisella muuten nenärengas?
.whatttt
Riisissä ei kai sinänsä ole kai paljoa vikaa, mutta nyt meni ison perukan evääksi kerralla muutama annospussi pikariisiä. Taitaa olla epäekologisin riisivaihtoehto mitä voi löytää.
Radiosta kuulin kun wwf:n joku naisihminen puolusteli artisten alueiden kalastusturismia. Suomen wwf:llä taitaa olla ihan omat suositukset ja kriteerit. Liekö syynä muutaman päällikön kalastusmatkailuharrastus. Nature climat change lehdessä julkaistun tuoreen Sydneyn yliopistolla tehdyn tutkimuksen mukaan turismi aiheuttaa 8% maailman hiilidioksidipäästöistä. Luku on paljon suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Taitaa Suomenkin wwf:n kanta muuttua, on sen verran ristiriidassa tuoreimman tutkimustiedon kanssa.
Oikein hyvä jakso oli. Suositeltava kohde kaikille muille paitsi ilmastonmuutoksesta huolissaan oleville.
Outoa että ensin paasaavat että jaloja voisi syödä, sitten vetävät tehotuotettua punaista lihaa ja laskevat kalat takaisin...
Oli nämä meidänkin joet ennen keskellä ei mitään. Me ihmiset tää ollaan ryssitty ja tilanne korjaantuisi kun oltaisiin vaan tappamatta kaikkia kaloja ennen jokia. Kylläkään tuollainen kalastus ei varmaankaan kovin jännää olisi. Ahvenen jigaamiseen voisi verrata. Mutta kuitenkin jokeen ei koskaan voi nousta liikaa lohta, luonnon näkökulmasta. Satatuhatta tai edes miljoona lohta tornion jokeen ei ole liikaa.
https://www.dplay.fi/videot/arktiset-vedet/osa-8
Sivut
Lisää uusi kommentti