Inarijärvi taimenen uistelu
16.08.2020 - 22:20
Suunnittelin tässä jo että menisin ensi kesänä Inarijärvelle taimenta ja harjusta kalastamaan. Tarkotus olis heitellä harjusta ja uistella taimenta. Harjuksen kalastamisesta mulla on aika paljon kokemusta, mutta en ole koskaan uistellut taimenta. Kiinnostaisi siis kuulla taimenelle hyviä vaaappuja/lusikoita ja myös miten syvältä sitä uistellaan sekä mistä päin järveä sitä saa.
ajankohta voi tosiaan olla jopa helpompi taimenen löytämiseen kuin myöhemmin. joka tapauksessa en usko että ainakaan liian aikainen
onko porukalla mielipidettä otti vaappujen mitasta. voisi kuvitella kun järvessä on reeskaa niin otti kapulatkin saisi olla jopa 15cm pitkiä?
Vaaput saa olla korkeintaan 11-12 senttisiä. Itse käytin ja sain parhaiten 7-9 senttisiä vaapuilla, muutamia hyvä taimen erehtyi kyllä 5 senttiseenkiin joka ui ihan potkurivirrassa.
Mutta jos parasta pyytöä Inarille valitaan, niin se on mielestäni lusikkauistin.
lusikalle ääni myös täältä, on kyllä ollut huomattavasti vaappua parempi pyytö toki joskus puree hyvin myös vaappua. kirkas professor siimaan niin pysyy kalassa.
Metsähallitus mainosti Inarinjärven kalalupaa tän vuoden Tuikki-lehdessä.
Kun ulkomaan rajat karsastaa vielä koronaa, niin pahoin pelkään että kotimaan matkailun LIEVEilmiöt runsastuu lapin sisämerellä.
Matkailijat itsessään ok; mutta kerratkaa se retkietiketti ennen lähtöä.
Metsähallitus mainosti Inarinjärven kalalupaa tän vuoden Tuikki-lehdessä.
Kun ulkomaan rajat karsastaa vielä koronaa, niin pahoin pelkään että kotimaan matkailun LIEVEilmiöt runsastuu lapin sisämerellä.
Matkailijat itsessään ok; mutta kerratkaa se retkietiketti ennen lähtöä.
Itse olen huomannut, että paikalliset erästäjät ovat Inarijärvelläkin pahimpia sotkijoita. Lapin mies ei nauti luonnosta vaan käyttää sitä. Lisäksi alkoholi kuuluu vahvasti paikalliseen kalastuskulttuuriin. Itse muutin 15 vuotta sitten Lappiin, joten minulla on vankka vertailupohja sekä etelästä että pohjoisesta.
Kun ulkomaan rajat karsastaa vielä koronaa, niin pahoin pelkään että kotimaan matkailun LIEVEilmiöt runsastuu lapin sisämerellä.
Matkailijat itsessään ok; mutta kerratkaa se retkietiketti ennen lähtöä.
Itse olen huomannut, että paikalliset erästäjät ovat Inarijärvelläkin pahimpia sotkijoita. Lapin mies ei nauti luonnosta vaan käyttää sitä. Lisäksi alkoholi kuuluu vahvasti paikalliseen kalastuskulttuuriin. Itse muutin 15 vuotta sitten Lappiin, joten minulla on vankka vertailupohja sekä etelästä että pohjoisesta.
Toi on kyllä ihan totta.
Kulkija kuka lienetkin, retkietiketti siis tavaukseen. Ei sotketa yhtä kansallisaarteistamme.
Oikotie alkaa olla valmis: https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.9E7E0F784973AE474C5F05...
Kesällä kun vedet ovat lämmenneet ja pintaan on kerrostunut lämmintä vettä, verkoilla pyydettävät kookkaammat muikut oleskelevat syvännealueiden harppauskerroksessa.
Kesän lämpötiloista ja vesistön koosta riippuen sisävesien harppauskerros on yleensä 5-15 metrin syvyydessä.
Loppukesästä harppauskerros siirtyy syvempään.
Elokuun lopulla muikkuverkot pitää laskea noin 10 metriä syvempään kuin juhannuksen aikaan.
Kirkasvetisissä järvissä muikut oleskelevat päivällä useita metrejä syvemmässä kuin yöllä.
Lämpiminä kesinä elokuussa muikkuja saa hyvin myös päivällä pohjasta, 15-20 m syvyydestä.
Otetaan perinteinen puolikkaan pöytäviinapullo, etiketti siitä veks.
Laitetaan pullon sisään lämpömittari, ja telakoidaan se sinne jollakin konstilla.
Itse olen kiinnittänyt mittariin kumilenkeillä pullon läpimitan pituisen ohuen puutikun, ja siihen sitten samaisilla kumilenkeillä kaksi puutikkua, jotka asettuvat mittariin nähden 90 asteen kulmaan, kun koko hökötys työnnetään pulloon.
Vähän samaa tekniikkaa, kun laivan rakentamisessa pullon sisään.
Otetaan pullonsuuhun sopiva työnnettävä korkki.
Sitten kiinnitetään pullonkaulaan se 30 metrin naru, joka on merkitty tussilla metrin välein.
Kiinnitetään korkki naruun n. 10 cm pullon suusta niin, että se saadaan narusta nykäisemällä auki.
Sitten tarvitaan vielä pulloon kiinnitettävä paino, joka jaksaa upottaa suljetun ilmaa täynnä olevan pullon.
Sitten vaan lasketaan pullo haluttuun syvyyteen, nykäistään narusta ja annetaan pullon täyttyä vedellä.
Nostetaan pullo ylös ja katsotaan mittarista lämpötila.
Tehdään tarvittava määrä mittauksia, että saadaan harppauskerros määritettyä.
Näin kaverilla tälläisen mittarin yli 30 vuotta sitten, ja tein itselle samanlaisen. On hoitanut tehtävänsä kiitettävästi.
Harppauskerromittarin voi ostaakin: https://www.amazon.com/Triple-Sporting-Supplies-Electronics-Temperature/...
Paristo on kertakäyttöinen.
Valmistaja "lupaa" pariston kestävän 5 vuotta, Sitten laite roskiin ja uutta tilaamaan.
Kumpaa asiaa tällä harppauskerroksella tarkoitetaan,jossa planktoni on vai jokin lämpötila.Harppauskerros jota itse käytän verkkokalastuksessa löytyy kun laskee valkoisen narun puntilla pohjaan ja hakee muutaman tunnin päästä pois.Harppauskerros näkyy ns."paskaisena rantuna narussa".Siimaan sidottava veden lämpötilamittari on ollut myynnissä suomen markkinoilla.Näyttää lämpötilan 5 metrin välein pintavedestä alkaen.
Näkyy kaiussa, turha kikkailla. Laittaa vaan herkkyyttä pikkuhiljaa ylös kunnes alkaa piirtää johonkin syvyyteen semmoista yleensä aika selkeää häiriövyöhykettä. Siinä se harppauskerros.
Kumpaa asiaa tällä harppauskerroksella tarkoitetaan,jossa planktoni on vai jokin lämpötila.Harppauskerros jota itse käytän verkkokalastuksessa löytyy kun laskee valkoisen narun puntilla pohjaan ja hakee muutaman tunnin päästä pois.Harppauskerros näkyy ns."paskaisena rantuna narussa".Siimaan sidottava veden lämpötilamittari on ollut myynnissä suomen markkinoilla.Näyttää lämpötilan 5 metrin välein pintavedestä alkaen.
Taitaa näyttää viiden jalan eli 1.5 metrin välein. Sekin on turhan paljon tarkkaa määritystä varten.
mistä päin inaria parhaat tulokset? olen vuosia uistellut etelä inarilla ja välillä saatu kalaa hyvin mutta on myös vuosia että kala ollut todella tiukassa. tottakai vuodet ei ole veljiä keskenään mutta mitä mieltä porukka on näkyykö pyynti paine eteläisellä inarilla enemmän kuin pohjoisessa vai onko pohjoinenkin yhtä pyydetty kuin etelä. ja onko porukalla mielipidettä loisen lisääntymisestä kun välillä tuntuu että joka kalassa esiintyy loista.
Harppauskerroksen tosiaankin saa erottumaan kaikuluitaimeen kun säätää oikein herkäksi.
Harppauskerros on vesikerros jossa lämmin pintavesi ykskaks muuttuu kylmäksi.
Syksymmällä syvemmällä, vanha viidakon sanonta.
Inarilla tuskin suolainen vesi muuttuu makeaksi.
tuskin. ja monet kerrat olen taimenen tavoittanut ihan pinnasta myös lämpimällä vedellä.
Inarilla pinnasta uistelun saisi kieltää kokonaan. Saaliit 95% alamittaista taimenen penikkaa. Niitä sitten kelluu silmät puhki uistelupaattien perässä. Mittakalat löytyy yleensä sieltä 7 metristä ja alle.
Ja mittataimen Inarilla pitäisi olla ainakin 60cm. Kutukypsä taimen kun on 60cm. Jos taimenet tapetaan jo lapsukaisina niin ei ihme jos uhkaa sukupuutto Inarin taimenta. Valkoisen miehen viisautta. Käsittämätön alamitta 50cm.
ehdottomasti alamitta 60cm, mielestäni esimerkiksi inarinuistelijat voisivat ottaa asiakseen alamitan noston järvellä. tuo 10cm:n alamitan nosto näkyisi muutamassa vuodessa kalan määrässä.
Valkoinen mies nostaa alamitan sitten kun taimen on jo kuollut sukupuuttoon.
Konevoimalla kaikki elävä kyytiin. Ja kun kala loppuu nin uusia kohteita "työllistää" valkoinen mies.
Kyllähän yleinen käsitys asioista on vapaa-ajankalastajilla varsin hyvällä mallilla. nopeampia ja mielestäni alueellisempia toimia tarvisi. on erämaa järviä missä kalat kääpiöityy koska ruoka ei riitä ja sitten taas inarin kaltaisia missä kala ei kerkeä kunnolla sukukypsäksi. paljon on tehtävää mutta toivo elää
miltä näyttää jäätilanne järvellä?
Huhtikuun 2021 alussa näin: http://wwwi4.ymparisto.fi/i4/fin/ice/2011/Modis_Qkm_11apr03_1034_jarvet....
Kokemusta Inarin kalastuksesta kolmekymmentä vuotta ja tunnen henk.koht. useamman ammattikalastajan. Tällä pohjalla sanoisin että taimenen ykkösuhkat ovat lisääntynyt siian verkkokalastus väärässä paikassa, putkäsiimakalastus yleensä ja monikoukkuisilla vaapuilla vetäminen pinnasta. Ja rehellisyyden nimissä uistattelu ei ole läheskään yhtä paha kun esim. Pitkäsiimakalstus. Yksi tuntemani ammattikalastaja lopetti siimapyynnin kun sanoi, että alamittaista taimenta tuli niin valtavasti.
Höpöhöpö: Taimenen ykkösuhka liian alhainen alamitta 50cm.
Pitäisi olla 60cm.
Inarissa on taimenta ihan pirukseen. Uhkia ei juuri ole, kutualueet on hyvin suojattu liialta kalastukselta. Pitäisi ottaa mallia muuallakin suomessa.
Pitäisi olla 60cm.
Mitä sillä alamitalla on väliä, jos kala kuolee verkkoon tai pitkäsiiman koukkuun 20-30 senttisenä? Tai uistimen koukut puhkoo silmät?
Nyt et kyllä tiedä, mistä puhut. Taimenta on kyllä kappalemäärinä paljon, mut pientä, ja mittakalat on vähentyny ihan pirusti vaikka 20 vuoden takaiseen. Ja Inarin taimen on täysin istutusten varassa.
Sivut
Lisää uusi kommentti