Inarijärvi taimenen uistelu
16.08.2020 - 22:20
Suunnittelin tässä jo että menisin ensi kesänä Inarijärvelle taimenta ja harjusta kalastamaan. Tarkotus olis heitellä harjusta ja uistella taimenta. Harjuksen kalastamisesta mulla on aika paljon kokemusta, mutta en ole koskaan uistellut taimenta. Kiinnostaisi siis kuulla taimenelle hyviä vaaappuja/lusikoita ja myös miten syvältä sitä uistellaan sekä mistä päin järveä sitä saa.
Ehkä tuolla tuntimäärällä vois pysytellä välillä ihan kotona
Ehkä tuolla tuntimäärällä vois pysytellä välillä ihan kotona[/quote]
Kateellisen panettelua..🎣😉..
täällä myös tulee joka kesä se 250-350h veneen tuntimittariin ja tiedän monia muitakin joille tuo on normaalia. taimenia inarilta löytyi välillä jopa hyvinkin mutta elokuu oli ainakin itsellä harvinaisen vaikeaa kalan tulon kannalta. ja mitä nyt katselee kisojen tuloksia niin ei nyt voi kyllä kehua kalan tulolla. onko porukka vetänyt nuita tintin uusia super tyyne peltejä?
Mitkäs kelit Inarilla on nyt olleet? Pääseekö selkävesiä kelkalla pilkille vai odotellaanko jo rantaporeita?
järvellä täysi talvi
Sulaa paikoitellen.
Juuri palasin pohjois-Inarilta. Siellä on ihan täysi talvi vielä. Sulasta ei ole tietoakaan. Jäätä on kairan kierreosan verran eli arviolta 70 senttiä. Kuva on otettu viikko sitten.
ovatko venäläiset päässeet jäitä pitkin Inarille:p ?
Valkoinen mies työllistää: https://yle.fi/uutiset/3-12408991 eli muuttaa bensiiniä kalaksi.
Viisas on valkoinen mies.
Vaikka bensassa hyvä energiasisältö onkin, en alkaisi sitä päivällispöydässä juomaan.
Kalaa saatan syyvä, jos on tekijöillä myyvä.
Oltiin semmoset about 30 vuotta sitten Inarilla siinä kylän leirintäpaikalla rannalla yötä
ja alkuillasta vedettiin jotain lappua toiveena saada harjusta nuotiolle.
Harjusta ei tullut, mut tuli kumman näköinen lohikala, taimeneksi alamittainen tosin.
Onko harmaanieriä mahdollinen tuolla? Kuvahaku antaa hyvin samanmoisia.
Onhan niitä sinne istutettu. Ei enää onneksi.
Harppauskerroksen sijainti suotavaa mitata kaiulla ( =density ) ja harppauskerroksen syvyyteen takilalla houkutusta,
Miten harppaukerroksen syvyys mitataan kaikuluotaimella (temperature)?
Siinä missä näyttö alkaa näyttämään tasaisesti "pikkukalaa" yhtenä mattona on harppauskerros.
Siinä missä näyttö alkaa näyttämään tasaisesti "pikkukalaa" yhtenä mattona on harppauskerros.
Etelässä pikkukalaa todellakin on määrätyssä syvyydessä varsinkin yöllä. Inarilla en ole tätä ilmiötä nähnyt. Tämä johtunee vähäisestä kokemuksestani tai veden karuudesta ja puhtaudesta.
Etelässä pikkukalaa todellakin on määrätyssä syvyydessä varsinkin yöllä. Inarilla en ole tätä ilmiötä nähnyt. Tämä johtunee vähäisestä kokemuksestani tai veden karuudesta ja puhtaudesta.
Kyllä sielläkin olen nähnyt isoja kalamattoja kaiussa ihan päivälläkin. Isoimmat "matot" satoja metrejä pitkiä ja 5m paksuja. Niiden lähettyvillä kannattaa uistella, mutta kumminkin niin, että viehe ei ui siellä maton keskellä. Usein maton alapuoli parempi, mutta ei aina.
Ei todellakaan ole näkynyt mitään sen tapaistakaan. Itse kalastelen ihan pohjoisimmassa osassa järveä.
Mitähän nuo Inarin pikkukalat voisivat olla? Sieltä puuttuvat kaikki etelän särkikalat, kuore ja muu höttö. Muikkua siellä on, mutta ne eivät oleskele harppauskerroksessa, vaan painuvat päiväksi syvään ja nousevat yöksi pintaan.
kyllä kasarilla ja sen laidoilla ainakin löytyy muikkua kaiusta ihan reiluja määriä kun kohdalle osuu, itte olen tutkinut että kun toista takilaa pitää aina noin kymmenessä metrissä niin ei mene paljon vikaan, ihan alkukausi tietysti erikseen
Kympissä kun pitää niin ei tartu ihan jokapaikassa pohjaan
tuo takila kalastus on itselle vielä hieman mysteeri että missä syvyydessä milloinkin pitäisi kuulan olla, välillä olen saanut hyvinkin kalaa ja väliin todella hiljaista vaikka kuulaa koitab pitää kalojen lähettyvillä. millä vieheilä porukka takilalla pyytää
Mitähän nuo Inarin pikkukalat voisivat olla? Sieltä puuttuvat kaikki etelän särkikalat, kuore ja muu höttö. Muikkua siellä on, mutta ne eivät oleskele harppauskerroksessa, vaan painuvat päiväksi syvään ja nousevat yöksi pintaan.
Höpöhöpö.
Kaikki muu on ihan todistettavasti faktaa, paitsi omat luotainhavaintoni. Ne tiedän vain ihan itse. Jonkin verran on tullut kuitenkin luotainta tuolla tuijoteltua, koska minulla on tuolla järvellä mökki.
Ei todellakaan ole näkynyt mitään sen tapaistakaan. Itse kalastelen ihan pohjoisimmassa osassa järveä. Mitähän nuo Inarin pikkukalat voisivat olla? Sieltä puuttuvat kaikki etelän särkikalat, kuore ja muu höttö. Muikkua siellä on, mutta ne eivät oleskele harppauskerroksessa, vaan painuvat päiväksi syvään ja nousevat yöksi pintaan.
"Inarijärven kalasto koostuu pohjoisimman Suomen karuille järville tyypillisistä lajeista. Luonteenomaista lajistolle on lohensukuisten kalalajien runsaus ja monimuotoisuus. Järvessä elää kymmenen alkuperäistä kalalajia; siika, taimen, nieriä, harjus, ahven, made, mutu, kolmipiikki ja kymmenpiikki. Siika on lajeista monimuotoisin. Eri siikamuodot pohjasiika, riika, reeska ja rääpys erottuvat toisistaan kidusten siivilähammasluvun perusteella. Eroja on myös kasvunopeudessa, kutuajassa ja -paikassa sekä ravintokohteissa"
Olisiko pikkukala havainnot inarin alkuperäiseen kalastoon kuuluvaa mutu, kolmipiikki tai kymmenpiikki"
Nuo kalat elävät pohjalla eivätkä seikkaile harppauskerroksessa. Ainakin mudut esiintyvät lisäksi vain rantavyöhykkessä, jossa veneily on mahdotonta.
Kymmenpiikki seikkaillee ulapallakin kauempana rannasta planktonin perässä, joten hyvin voi olla harppauskerroksessakin parvina.
https://luontoportti.com/t/2020/kymmenpiikki
Kymmenpiikki seikkaillee ulapallakin kauempana rannasta planktonin perässä, joten hyvin voi olla harppauskerroksessakin parvina.
https://luontoportti.com/t/2020/kymmenpiikki[/quote]
Piikkikaloihin olen tutustunut Grönlannissa. Siellä nekin pyörivät ihan rankivikossa.Suomessa en muista piikkikaloja nähneeni edes kalojen syönnöksissä. Vaikea uskoa, että niitä olisi Inarissa niin paljon, että ne saisivat harppauskerroksen näkymään.
Jos joku näkee Inarilla harppauskerroksen luotaimella, se tuskin johtuu mistään kaloista vaan lämpötilaeron aiheuttamasta veden tiheyserosta. Aikuisten oikeasti harppauskerros tietysti määritetään lämpömittarilla.
Älkää keskustelko tuon trollaajan kanssa.joka keskustelua häiriköi paskapuheilla ja vielä paskemmilla kuvilla.
Off topic
Mitä lie edellisen (8:20) keskustelijan aamumuroihin lirahtanut. Asiallista juttua Veljmieheltä mielestäni tullut. Ja kuvat ovat mukava piristys tällä palstalla välillä kuivahkonkin asiatekstin lomassa, olkoonkin että eivät aina liity keskustelun teemaan😊.
miltä järvellä näyttää vieläkö on umpijäässä vai joko alkaa satamat sulamaan? meneeköhän tämän vuoden sulavesi kauden aloitus kuinka myöhäiselle nyt kun kevät ilmeisesti sielläkin vähän myöhässä vai onko?
Sivut
Lisää uusi kommentti