Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Jäiden vahvuus?
Kuhan pilkin
29.11.2021 - 08:58
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Jään paksuutta mitataan ja raportoidaan netissä.
https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm
Linkkistä ei oikein ole hyötyä pillkkiväelle, on viikon vanhaa tietoa ja oman kokemukseni mukaan. Viikon pakkasjakso tekee hyvät jäät, toki on Ursuitin kuivapuku ekoilla ja vikoilla kerroilla päällä. Tuommoinen 3 tuumaa on oma rajani teräsjäätä. 2019 oli vain 8,5cm parhaimmillaan jäätä täälläpäin Suomea ja jää paukkui kaikilla 3 pilkkikerralla saalis jäi yhteen 5mm alle 42cm kuhaan
Viraliset mittaustiedot eivät palvele lainkaan pilkkimiestä, eikä niiden perusteella tule jäille mennä tai olla menemättä. Jään kantavuus on paikallinen ilmiö, joka pitää todeta juuri siinä kohtaa, jossa aikoo jäälle mennä. Aloittelijan kannatta mennä jäälle vasta, kun siellä on muitakin ja varustautua asianmukaisesti.
Viraliset mittaustiedot eivät palvele lainkaan pilkkimiestä, eikä niiden perusteella tule jäille mennä tai olla menemättä. Jään kantavuus on paikallinen ilmiö, joka pitää todeta juuri siinä kohtaa, jossa aikoo jäälle mennä. Aloittelijan kannatta mennä jäälle vasta, kun siellä on muitakin ja varustautua asianmukaisesti.
Toki jään paksuus vaihtelee paikallisesti. Virtaavat vedet jäätyvät hitaammin, ja koskipaikat eivät ollenkaan. Jos kuitenkin omaa maalaisjärkeä ja osaa sitä käyttää, palvelevat viralliset mittaustiedot myös pilkkimiestä. Jos esimerkiksi suunnittelee pilkkireissua pääkaupunkiseudulta pohjoiseen, näkee mittaustiedoista hyvin, kuinka kauaksi pitää matkustaa. Pilkkimiehissäkin on eroja.
Jäätymisnopeus on kuitenkin fysiikkaa eli 2-3 mm per miinusaste vuorokausi. Tarkoittaa että -8 keskilämpötilassa jäätä muodostuu 16-24 mm vuorokaudessa.
Pitää hyvin paikkansa alkukaudesta lumettomalle ohuelle jäälle.
Nyt herätessäni on ulkona -15 jäätyy siis 4cm vuorokaudessa ja keskiviikkoon mennessä lisää.
kyllä on kiva, kun talvi tulee kerralla, luntakin on pari senttiä valoa tuomassa.
Tuli käväistyä ja tässä tiedot Pomarkun Isojärvi rannassa 15cm ulompana 12-13cm teräsjäätä. Huom: mitattuja arvoja. Kanssa pilkkiöitä oli 5-7 ukkoa ja osa kävi ihan selällä asti.
Oma kokemukseni oli oikeassa, viikon kun pysyy pakkasella niin jää on jo kantavaa, tuollaista keskimäärin -5 kun pitää niin hyvä tulee.
Laitakari. Luvia. Ukkoja jäällä. Jään paksuudesta ei tietoa
Parilla soturilla loppui pilkkikausi lyhyeen tietää kertoa iltalehti.
Pari raatoa saatiin eilen. Ahneella on.........
Olivat vanhempia henkilöitä. Nuoremmat ei moisia riskejä halua edes ottaa. lisäksi tietotaitoa nykyisillä nuoremmilla paljon enemmän
Juu. RIP Tosiaan siellä missä on reilusti lunta jäällä, pitää antaa jäätyä pidempään. Ja muutenkin olla varovaisempi, uveavannot, railot ja pienikin virtaus jään alla lisää tipahtamisen riskiä. Minulla on Ursuitin MPS puku kellunta-asun alla aina ekoilla ja viimeisillä jäillä. Olen tuhlannut 500€ turhempaankin.
Olisipas mukava tietää, miten nuorilla voi olla keskimäärin enemmän tietotaitoa jäällä liikkumiseen, kuin siellä vaikkapa 40 v. kulkeneilla???
Kun liikun jäällä niin kairaan muutaman reiän oudoilla ja uusilla jäillä, mutta kerran Vornäsin sillalla totesin että joku oli tehnyt monta 6”reikää sitten oli yksi 36”reikä josta johti jäljet onneksi takaisin rantaan. Eli ylläreitäkin löytyy jopa tutuilla vesillä.
Olisipas mukava tietää, miten nuorilla voi olla keskimäärin enemmän tietotaitoa jäällä liikkumiseen, kuin siellä vaikkapa 40 v. kulkeneilla???
Ennen mentiin jäälle kalenterin mukaan. Nykyään ymmärretään jään synty miten ja milloin. Lisäksi tietoa helposti saatavilla
Höpö höpö. Kyllä ihmisen itsesuojeluvaisto ennenkin oli sellainen ettei haluttu turhan päiden uida jäiden seassa. Kommenttisi on lähinnä tasoa: "5cm paksu teräsjää kestää normaalin ihmisen, 3cm kestää pilkkijän/retkiluistelijan".
Itse uskon, että ennen vanhaan kun asuttiin vesistöjen rannalla, tunnettiin myös omat vedet/jäät paremmin. Siellä tunnetaan virtauspaikat, lähteiden kohdat, railojen vakipaikat yms. Kun asuttiin vesistöjen lähellä, siellä käytiin päivittäin kesät ja talvet (poislukien kelirikkoaika) kalastaen ruokaa perheelle. Paikallistuntemusta ja omien vesien/jäiden tuntemista ei kirjoista tai netin palveluista ei voi millään oppia.
Milloin joku kehittelisi laitteen, joka pystyisi mittaamaan jään paksuutta/kestävyttä sauvan nokassa tms? Se voisi tuoda parempaa turvaa henkilöille, jotka kulkevat heikoilla jäillä syksyllä/keväällä.
Miksi sitten ennenmuinoin jäihin tiputtiin useammin.yhtälailla nykyäänkin asutaan vesistöiden lähellä.
Kannattaa tutustua tilastokeskuksen käppyröihin ja unohdetaan miten ennen oli kaikki paremmin
Missä sinulla on tilastodataa että ennen pudottiin jäihin useammin kuin nykyään?
Itselläni on "musta tuntuu" -ajattelulla, että ennen vanhaan jäällä käytiin useammin ja enemmän kuin mitä nykyihmiset käyvät. Silloin luonnollisesti pudottiin jäihin nykyistä enemmän, mutta vähemmän jos suhteuttaa jäillä kävijöiden määrään.
Legendaarinen tietoisku varoittaa petollisen heikosta jäästä 1960-luvulla.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/05/tietoisku-legendaarinen-jaavaro...
"Milloin joku kehittelisi laitteen, joka pystyisi mittaamaan jään paksuutta/kestävyttä sauvan nokassa tms? Se voisi tuoda parempaa turvaa henkilöille, jotka kulkevat heikoilla jäillä syksyllä/keväällä."
Saaristossa on sadat vuodet pidetty jääsauvaa mukana jäillä. N. 2.5m sauva missä on piikki päässä. Piikki menee kopauttamalla läpi viiden sentin jäästä. Sillä naputeltiin jäätä edellä kun kuljettiin heikoilla jäillä. Nykyään on kaupallisia versioita.
Ja muuten kun juttelee vanhojen saaristolaisten kanssa, niin aikaisemmin oli joka talosta joku hukkunut. Jäihin tai avoveteen. Ei siihen aikaan ollut muuta mahdollisuutta kun liikkua heikoilla kun jäillä. Oli pakko liikkua ja kalastaa.
"Milloin joku kehittelisi laitteen, joka pystyisi mittaamaan jään paksuutta/kestävyttä sauvan nokassa tms? Se voisi tuoda parempaa turvaa henkilöille, jotka kulkevat heikoilla jäillä syksyllä/keväällä."
Saaristossa on sadat vuodet pidetty jääsauvaa mukana jäillä. N. 2.5m sauva missä on piikki päässä. Piikki menee kopauttamalla läpi viiden sentin jäästä. Sillä naputeltiin jäätä edellä kun kuljettiin heikoilla jäillä. Nykyään on kaupallisia versioita.
Ja muuten kun juttelee vanhojen saaristolaisten kanssa, niin aikaisemmin oli joka talosta joku hukkunut. Jäihin tai avoveteen. Ei siihen aikaan ollut muuta mahdollisuutta kun liikkua heikoilla kun jäillä. Oli pakko liikkua ja kalastaa.
Itse uskon, että ennen vanhaan kun asuttiin vesistöjen rannalla, tunnettiin myös omat vedet/jäät paremmin. Siellä tunnetaan virtauspaikat, lähteiden kohdat, railojen vakipaikat yms. Kun asuttiin vesistöjen lähellä, siellä käytiin päivittäin kesät ja talvet (poislukien kelirikkoaika) kalastaen ruokaa perheelle. Paikallistuntemusta ja omien vesien/jäiden tuntemista ei kirjoista tai netin palveluista ei voi millään oppia.
Milloin joku kehittelisi laitteen, joka pystyisi mittaamaan jään paksuutta/kestävyttä sauvan nokassa tms? Se voisi tuoda parempaa turvaa henkilöille, jotka kulkevat heikoilla jäillä syksyllä/keväällä.
Se on juuri noin. Itse asun järvenrannalla ja tiedän tasantarkkaan missä on heikot paikat. Monesti hirvittänyt katsella kun porukka lompsii jäälle tekemättä edes testireikää. Itse usein korkannut paikat ekana 4cm jäällä, mutta siitä paikasta 100m eteenpäin onkin vain sentti jäätä.
10 senttiä teräsjäätä kantaa pilkkimiehen.
Olisipas mukava tietää, miten nuorilla voi olla keskimäärin enemmän tietotaitoa jäällä liikkumiseen, kuin siellä vaikkapa 40 v. kulkeneilla???
Ennen mentiin jäälle kalenterin mukaan. Nykyään ymmärretään jään synty miten ja milloin. Lisäksi tietoa helposti saatavilla
Että kun luonnosta piti repiä perheelle elanto, ei ymmärretty jään syntyä. Aivan. Näinhän se varmasti onkin.
Ei ennen ole mitään tiedetty, on otettu vain enemmän riskejä. Ohuesta jäästä ei kukaan tiedä, kantaako se vai ei. On ihan tuurista kiinni, millaisia virtauksia järvessä on tai miten jää jäätyy.
Olisipas mukava tietää, miten nuorilla voi olla keskimäärin enemmän tietotaitoa jäällä liikkumiseen, kuin siellä vaikkapa 40 v. kulkeneilla???
Ennen mentiin jäälle kalenterin mukaan. Nykyään ymmärretään jään synty miten ja milloin. Lisäksi tietoa helposti saatavilla
Että kun luonnosta piti repiä perheelle elanto, ei ymmärretty jään syntyä. Aivan. Näinhän se varmasti onkin.
Omat jäihinputoamiseni sijoittuvat teini-ikään, sen koommin ei ole tarvinnut jäissä uida. Nuorilla kun on intoa enemmän kuin ymmärrystä ja lisäksi käsitys, että "minulle ei voi mitään sattua". Ja kun nykyään liikutaan heikommilla jäillä, päällä on vähintään kelluntaliivit ja kaulassa naskalit. Ensi- ja viimeisillä jäillä myös kuivapuku.
Onko jollain jäihin tippuneella kertoa, miten on sieltä onnistunut pääsemään ylös? Jääkö kelluntahaalareissa kellumaan kuin korkki ja onko mahdollista vetää ittensä jään päälle vai imeekö ne vettä sisään ja menee vaikeaksi koko homma.
Lohjan järvellä verkotus veneellä täydessä käynnissä ei siis jäitä vielä paikallisessa lehdessä paikallinen kalastus mestari oikein kuvassa ja kertoo että ei ole jäitä.. Kyseinen herra on kalakantojen surma jatku verkottaja ja myy kalaa pimeästi,.. Tehnyt vuosia tätä..
Koitin nousta laiturille kelluntapuku päällä. Oli tosi hankalaa, vettä puvun sisällä kymmeniä litroja. Jopa portaita oli aika hankala nousta. Jäistä olen harjoitusmielessä noussut sekä pelastuspuvulla, että ilman. Molemmilla onnistu kohtuu helposti. Paniikki vaan pois ja rauhassa.
Sivut
Lisää uusi kommentti