Porvoonjoki taitaa nykyisin olla joku erikoiskalastustus kohde siinä missä vaikkapa evon niemisjärvetkin, joten on aika huono verrata. Otetaan esimerkiksi toinen etelärannikon kaikkien tietämä kuha kohde eli inkoon barosund ja olen siellä pilkki onkeni kanssa pilkillä veneellä jossa on myös keulakone jonka avulla liikun tai olen ankkurissa. Paikalle saapuu kerrankin kalastuksen valvoja kysymään että onko kalastuksen hoitomaksut kunnossa? Vastaan että pilkkiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin niinkuin varmaan hyvin tiedät, joten ei tarvitse olla maksettuna. Mitä luulette että tuo valvoja voi tuossa vaiheessa alkaa väittämään vastaan asiasta, jossa kalastaja on täysin oikeassa lain mukaan ja hän myös tietää sen? Ps. En harrasta pilkintää kuin jään päältä ja en tarvitse siihen lupia vaikka siiman päässä olisi jigi,vaikka joku niin täällä väittikin.

Täysin teoreettista ja jonninjoutavaa koko keskustelu.
Kalastuksen valvontaa ei talvella suoriteta, ei ainakaan kaivolla ole tarvinnu koskaan verkkoihin tai katiskoihin mitään merkkejä ostella, saatika miettiä millä pilkkii.
Epäilen ettei muissakaan järvissä ole minkäänlaista valvontaa talviaikaan. Korkeintaan jossain helssinkin suosituimmilla mestoilla jossa parkkipaikka ja lattepaari vieressä, saattaa joskus joku kyylä kysellä jotain.

Minkä kokoinen ja merkkinen jiki olisi hyvä 70-100g perus ahvenelle. Kannattaako viritellä jikiin esim. nippusiteellä värikoukku alle, lisääkö kalan tuloa paljonkin?
Päijänteellä Korpilahdella pilkin.

En pilki päitsillä, mutta eiköhän pystypilkki jossa tapsissa morri kärpäsen ja tai surviaisen toukalla höydtettynä ole ihan soipa peli siellä missä ahventa on. Oranssi ja punainen on värejä mistä ahven yleensä tykkää....
5cm kahtapuolen vaikkapa jasun tiera jigillä voi saada ahventa myös jos on syönnillä.
Tapsipilkki vois olla hyvä noin aluksi....siitä se sitte vuosien varrella alkaa hahmottuu tykkääkö morreilla vai tasureilla jatkossa koittaa mieltymyksien mukaan.
Kireitä siimoja, harmi etten vaikuta sielläpäin, olisin voinu tulla messiin koittaa löytyykö kukkoaffenta siimanpäähän🙂

Tommoselle pikkuahvenelle on kyllä tuhat kertaa parempiakin pyyntikeinoja kuin jigi.

P-päitsilässä tuommoset jo isomman puoleista pilkki ahventa.

Tänä talvena yksi kilon ylitys ja monia 500g kaloja ehtinyt tulla. Lähes joka reissulla file ahvenet.

Kyllä pohjoinen päijänne on huono ja haastava ahvenen pilkkijälle, siis ruoaksi kelpaavan ahvenen pilkkijälle. Varmaan siellä muutama isompikin ui, kumminkin erittäin vähän sitä on, siitä ei ole yleisesti pilkkijöiden keskuudessa epäselvyyttä, harvemmin siellä oikeita pilkkijöitä näkee, jotain aloittelijoita, toukista päätettellen.
Palokan järvi selvästi parempi ahvenen suhteen.

Kyllä minulle säykin, lehtisaaren ja muuratsalon vedet ovat tuttuja, ihan sieltä -80 luvun puolelta alkaen. Ei ne säykin alueet ahvenvetenä häävejä ollu silloinkaan.
Nykyään sitä sinttiä ihan mahottomasti.

Molempaa löytyy, ei erityisen hyvin. Kyllä jos osaa oikealle paikalle oikeaan aikaan niin osaava onkimies saa kyllä maistiaiset.

Hauen velvoite istutukset lähinnä säälittäviä.

Viitisen vuotta sitten tuli kokeiltua jigipilkintää, mutta tulokset olivat silloin erittäin köyhiä ja kumikalat jäivät sen jälkeen pakin pohjalle.

Tänä talvena olen 4-5 reissua tehnyt pelkästään Jasu Louhella (+Jasun pilkkipää värikoukulla) ja aina on tullut syömäkalat mukana. Paras väri on ollut firetiger, mutta muikkujäljitelmälläkin on tullut. Ahventen keskipainon ollessa 200-300g välillä/reissu. Kolme suurta muutosta on tpahtunut. Jigipäät ovat nyt littanoita (silloin ne oli pyöreitä) ja jigipään alla on värikoukku (ennen ei ollut värikoukkua) eli nyt ne uivat hieman enemmän sivulle jos jigiä liikuttaa. Toisin sanoen jigipäässä on tapahtunut suuri muutos ensimmäisiin kokeiluihin. Toinen suuri muutos on ollut siinä, että olen löytänyt hyvän hotspotin jossa ahven tuntuu kiertävän päivän mittaan. Hotspot on hyvin pieni vedenalainen karikko, jossa vettä alla 5-7m. Vaikka olen alueelle ennenkin kairannut reikiä paljon, en ole ehkä aivan osunut juuri tuohon kohtaan. Kolmas, on jigin uittamisen muutos eli nyt pelkästään morrin tyyppistä nostoa/väristelyä. Tasapainoja käyttäessäni uittotyylini on ollut agressiivisempaa eli tasurin on oltava liikkeessä. Viitisen vuotta sitten liikutin jigipilkkiä huomattavasti enemmän, joka saattoi olla yksi virheistä. Värikoukkuun olen syystä tai toisesta johtuen laittanut muutaman kärpäsentoukan tehostamaan. Sillä ei ole ollut suurempaa vaikutusta sinttien suhteen – vaan lähes poikkeuksetta koko jigi on napattu suuhun.

Jos olet tasapainojen kanssa tottunut puuhastelemaan, niin kannattaa uusiin jigipilkkeihin tutustua (ainakin satunnaisesti). Se tulee kukkaron päälle edullisemmaksi...

Todennäköisesti saaliini olisivat vieläkin suurempia, jos omistaisin kaiun. Toisaalta sillä ei ole niin väliä, koska joka reissulta on tullut syömäkalat ja perheeni ei tarvitse tätä enempää kalaa kerralla. Toisekseen talvella on saada pakastinta tyhjemmäksi ennen seuraavan avovesikalastuskauden alkamista.

Nyt jäät alkavat olemaan paksuimmillaan, kun jään päältä lumi on sulanut ja yöpakkaset jäädyttävät vielä päivällä sulaneen veden pinnasta. Viimeisen 10-päivän aikana on tullut noin 5cm lisää jäätä. Kautta on jäljellä Etelä-Suomessa noin Pääsiäiseen saakka keskikokoisilla järvillä.

Aivan höpöä. Kaverin mökillä p-päitsillä saatiin tasureilla 150-350g ahvenia mukavasti.

Lappuja saat kirjoittaa vaikka peukalonhangallisen, eri asia että ottaako vitsilappujasi kukaan vastaan saati sitten että ryhtyisi niitä maksamaan. Tuollaisella asenteella varustettu kalastuksenvalvoja tulee herkästi sotkettua verkkoavannosta sisään jos luulee voivansa pilkkijää sakottamaan. Kannattaa olla varovainen jäillä.