Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
kalastuksenhoitomaksu
Anonymous
19.04.2022 - 15:55
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Jos ei joka järvi nii joka toinen on täynnä noita kaloja. Katsot kartasta sinisen alueen niin noita kaloja löytyy kyllä.
Vastaisiko joku nyt siihen kysymykseen, että mihin noita osakaskuntia tarvitaan?
Ei mihinkään. Kylän ukot pääsee pari kertaa vuodessa oikein KOKOUKSEEN. Ja kutsu tulee postissa. Ai että.
Mihin live miehiä tarvitaan?
Livemiehet ovat varakasta väkeä. Hyviä veronmaksajia siis. Pelkästään jo laitteiden hankinnasta tulee mukavasti verotuloja valtion kassaan.
Ohessa linkkiä
https://ahven.net/osakaskunnat/paatoksenteko/
Ohessa linkkiä
https://ahven.net/osakaskunnat/paatoksenteko/[/quote]
Eihän tuo vastaa kysymykseen lainkaan. Siis tehtävänä on vesialueiden hallinnoiminen. Mitäs tapahtuisi jos sitä vesialuetta ei hallinnoitaisi lainkaan. Vastaan itse: tuskin mitään. Tähänkään asti useimmissa paikoissa ei ole edes kunnollista kalastuksenvalvontaa, saati sitten kunnollisia vesistönhoitotoimenpiteitä.
Livemiehet ovat varakasta väkeä. Hyviä veronmaksajia siis. Pelkästään jo laitteiden hankinnasta tulee mukavasti verotuloja valtion kassaan.
https://velkakello.fi/
No hyvä että tulee. Ostakaa lisää niin on kohta velat kuitattu.
Miksi niillä on teippejä veneessä jos ne on rahamiehiä. Aikuiset miehet käyvät kinuamas laitteita testikäyttöön ne mitään veroja maksa.
Mä laitoin teipit jotta kateellisia vituttaisi :D
Ei ole montaa ukkoa tässä maassa jotka saisivat noita laitteita testikäyttöön.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Ei ole isompaa ahvenaa riittävästi, haukea ei myöskään ole niin paljon järvessä kun luonnonmukaisesti kuuluisi olla, tämä on tilanne p-päitsilässä, ei ole mutua, on virallisesti tutkittu juttu.
Pääsyy tähän ei ole livekalastus, livekalastus tietenkin pahentaa osaltaan jo ennestään kalaston suurta vääristymää.
Taitaa olla Päitsillä joku muu syy kuin kalastus siihen ettei ole isompaa kalaa. Meillä Saimaan puolella on paljon kalastuspainetta ja siitä huolimatta tuntuu että peruskalojen niin määrä kuin kokokin kasvaa vain vuosi vuodelta.
Saimaalla riittä pohjalla kivee ja sopivan pientä ravintokalaa, liekkö laiturin alla vesikään liikkuu liki metrin ylösalas.
Juoksutukset, riittämätön velvote istutus ja hoitokalastuksen säännöllinen laiminlynti, nuo tutkitusti todettuja syitä pohjoispään kalakannan vääristymään.
Laaja monivuotinen silpun poisto pohjoispäässä olisi ihan ensimmäisenä saatava työn alle, liekkö simpukat nappaa hoitorahat.
Juu kyllä se useimmilla menee kuin Kummelissa noiden teippien suhteen että "mähän maksoin näistä". Harvassa on ne, joilla on oikeasti joku sponssisopimus. Ne ovat sitten näitä pro-oppaita ja kilpakalastajia.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Ei ole isompaa ahvenaa riittävästi, haukea ei myöskään ole niin paljon järvessä kun luonnonmukaisesti kuuluisi olla, tämä on tilanne p-päitsilässä, ei ole mutua, on virallisesti tutkittu juttu.
Pääsyy tähän ei ole livekalastus, livekalastus tietenkin pahentaa osaltaan jo ennestään kalaston suurta vääristymää.
Taitaa olla Päitsillä joku muu syy kuin kalastus siihen ettei ole isompaa kalaa. Meillä Saimaan puolella on paljon kalastuspainetta ja siitä huolimatta tuntuu että peruskalojen niin määrä kuin kokokin kasvaa vain vuosi vuodelta.
Saimaalla riittä pohjalla kivee ja sopivan pientä ravintokalaa, liekkö laiturin alla vesikään liikkuu liki metrin ylösalas.
Juoksutukset, riittämätön velvote istutus ja hoitokalastuksen säännöllinen laiminlynti, nuo tutkitusti todettuja syitä pohjoispään kalakannan vääristymään.
Laaja monivuotinen silpun poisto pohjoispäässä olisi ihan ensimmäisenä saatava työn alle, liekkö simpukat nappaa hoitorahat.
Kyllähän Saimaallakin vedenkorkeus vaihtelee rajusti, keväällä on joskus metri enemmän vettä kuin syksyllä. Väittäisin että tietynlainen rehevyys on se juttu ainakin ahvenen ja kuhan suhteen. Karummat selät Saimaallakin ovat paljon niukempia kuin matalat ja rehevät.
Lainlaatijat olisi saatava pikaisesti hereille tässä kalastoa suunnattomasti vääristävässä livekalastus toiminnassa.
Jokainen ymmärtää ettei pelkkien petokalojen kalastus ja/tai c&r vahingoittaminen edistä kalakantojen luonnollista tasapainoa.
Mielestäni vesistön todelliseen hoitokalastukseen voitaisiin myöntää tilapäinen livekaiun käyttöoikeus.
Onneksi sinä et päätä. Livekalastus ei ole uhka yhtään millekään kalakannalla. Kuhaa, ahventa ja haukea on järvissä niin paljon ettei niitä tarvitse istuttaa eikä minkäänlainen vapakalastus vaikuta kantoihin mitenkään.
Ei ole isompaa ahvenaa riittävästi, haukea ei myöskään ole niin paljon järvessä kun luonnonmukaisesti kuuluisi olla, tämä on tilanne p-päitsilässä, ei ole mutua, on virallisesti tutkittu juttu.
Pääsyy tähän ei ole livekalastus, livekalastus tietenkin pahentaa osaltaan jo ennestään kalaston suurta vääristymää.
Taitaa olla Päitsillä joku muu syy kuin kalastus siihen ettei ole isompaa kalaa. Meillä Saimaan puolella on paljon kalastuspainetta ja siitä huolimatta tuntuu että peruskalojen niin määrä kuin kokokin kasvaa vain vuosi vuodelta.
Saimaalla riittä pohjalla kivee ja sopivan pientä ravintokalaa, liekkö laiturin alla vesikään liikkuu liki metrin ylösalas.
Juoksutukset, riittämätön velvote istutus ja hoitokalastuksen säännöllinen laiminlynti, nuo tutkitusti todettuja syitä pohjoispään kalakannan vääristymään.
Laaja monivuotinen silpun poisto pohjoispäässä olisi ihan ensimmäisenä saatava työn alle, liekkö simpukat nappaa hoitorahat.
Jos on silppuongelmaa niin parasta hoitokalastusta olisi jättää petokalat, ainakin hauet rauhaan. Haukien kutupaikkojen lisääminenkään ei varmasti olisi huono juttu.
Tuo järvien säännöstely on varsin maltillista verrattuna siihen jos vedenkorkeus vaihtelisi vapaasti
Ohessa linkkiä
https://ahven.net/osakaskunnat/paatoksenteko/[/quote]
Mihin tarvitaan kalatalousalueita? Kalatalouden keskusliittoa?
Ohessa linkkiä
https://ahven.net/osakaskunnat/paatoksenteko/
Mihin tarvitaan kalatalousalueita? Kalatalouden keskusliittoa?[/quote]
Ei kerrassa mihinkään, jos eivät laita jotain arvokalaa järveen tai tee kunnostustoimenpiteitä.
Kalastuksenvalvonnan näkökulmasta tuo osakaskuntasysteemi on kyllä typerä. Samalla järvellä alueet saattaa olla useita osakaskuntia ja jos sattuvat olemaan riitaisia niin jokaisella on sitten oma valvoja kun yksikin riittäisi. Metsähallituksen valvojat reittivesillä liikkuessaan eivät voi valvoa kuin valtion alueita.
Oikein tulee lämpimät muistot menneiltä ajoilta...kun naureskelin jousien väliin tungetuilla kumipaloilla perästä korotetuille corolloille, joiden takalasiin oli teipattu Pioneer ja äänenvaimentimeen porattu tehoreikiä :-)
Osakaskunnilla, jotka omistavat kalavedet ei ole tällä hetkellä täyttä päätäntä valtaa miten kalavesiä voidaan kehittää. Lupatulojen määrä on 10-vuodessa puolittunut noin karkeasti, vaikka kalastonhoitomaksua ja muita kalastuslupien hintoja on nostettu useamman kerran. Samaan aikaan trailerikalastajien määrä vesillä on selvästi lisääntynyt. Yksi tapa toki kontrolloida olisi puomittaa rampit eli kyseiset kalastajat voivat mettän kautta viedä veneensä vesille, jos niin haluavat. Useasti nuo rampit ovat vesijättömaalla, joka on lunastettu kylän yhteiseen käyttöön. Toisin sanoen rampit omistetaan ja heillä on päätäntävalta ketkä niitä käyttävät.
Minä en ainakaan tule maksamaan kenellekään mitään mistään jos en saa sille rahalle vastinetta. Suurin osa kalastajista kalastaa yleiskalastusoikeuksien turvin eivätkä he tule luopumaan saavutetuista eduista. Aika turha edes yrittää hakea tukea tuollaisille ajatuksille.
Mihin noita osakaskuntia edes tarvitaan? Ei järviin tarvitse istuttaa peruskalaa yhtään lisää.
Onko jotain tilastoa siitä, että miten vapaa-ajankalastajat kalastavat? Toisin sanoen kalastavatko he pelkästään kalastonhoitomaksulla vai ostavatko he muitakin (paikallisia) kalastuslupia osakaskunnilta tai kalastusoikeuden haltijoilta?
Joku jo laittoi linkkiä osakaskunnan tehtävistä, joten en ala toistamaan. Suomessa on noin 20 500 osakaskuntaa, joihin kuuluu noin 1 400 000 osakaskiinteistöä. Osakaskunnista 70 prosenttia on sisävesillä, ja niiden hallinnassa on 80 - 90 prosenttia sisävesien pinta-alasta. Lisäksi koko maassa on noin 14.400 yksityistä vesialuetta. Näiden osuus sisävesien pinta-alasta on noin 5 - 10 prosenttia. Valtion yleisvesialueita on sisävesien pinta-alasta noin kolme prosenttia.
Jos osakaskunnista luovuttaisiin, luuletko että 1,4 miljoonaa osakasta voivat itsenäisesti hallinnoida osuuttaan yhteisiin vesialueisiin? Juuri sen vuoksi on perustettu osakaskuntia, jotka keskitetysti hoitavat vesialueita, joita he hallinnoivat. Valtio ei voi keskitetysti tuntea kaikkia 168 000 järveä tai heidän resurssinsa ei riitä niiden kaikkien keskitettyyn hoitamiseen. Pelkästään kalastonhoitomaksuilla kerätään noin 9 miljoonaa euroa vuodessa ja sen päälle tulee paikallisesti myydyt lupatuotot.
Ohessa linkkiä kalastuksen vähenevään trendiin: https://ahven.net/artikkeli/2023/05/05/kalastus-vahenee-ja-muuttuu/
Monella vapakalastajalla, jotka käyttävät elektroniikkaa hyödyksi on hyvin vääristynyt ymmärrys kalakannoista ja niiden tasapainosta. Monet niitä käyttävät ovat hyvin nuoria ja eivät tiedä millaiset olivat kalakannat esim 80-luvulla. Voin sanoa, että tilanne on sama kuin yöllä ja päivällä. Ainoastaan kuhakannat ovat elpyneet johtuen kovasta tuki-istutustoiminnasta 80-luvun lopusta saakka. Kaikki muut kalakannat ovat taantuneet.
En minäkään väitä, että syynä on live-kaiut tai viistokaiut tms. Niiden osalta olen lähinnä huolestunut suurten yksilöiden vähenemisenä. Vapakalastajan suurin ongelma puolestaan on, että kalastus on keskittynyt pelkästään petokaloihin. Kukaan heistä ei pyydä särkikaloja, vaikka niin pitäisi tehdä kalatasapainon vuoksi. Jos ottaa evääksi yhden kilon painoistan hauen, pitäisi pyytää särkikaloja 10kg jotta kalatasapaino pysyisi tasapainossa.
Itse heräsin kalatasapaino ongelmaan muutama vuosi sitten, kun oli tarvetta saada ravustukseen syöttejä. Erehdykseksi laitoin neljä muikkuverkkoa kahdeksi tunniksi järveen. Tuloksena oli 20kg pääsääntöisesti särkikaloja ja vitutus niitä päästellessä. Samalla paikalla olen joskus pitänyt harvasilmäisiä verkkoja ja saaliina tulee tyypillisesti yksi hauki per kalastettu vuorokausi sekä nippu kämmenen kokoisia lahnoja. Vielä 80-luvulla samaoilta paikoilta oli mahdollista saada jopa viiden kilon painoisia lahnoja. Nykyään ei tahdo mennä edes 1kg lahnassa rikki.
Lupatulorahoja pitää edelleen käyttää petokalojen tuki-istutuksiin, kun särkikaloja ei kukaan pyydä. Toisekseen pitäisi tehdä hoitokalastusta, jotta kalatasapainoa saataisiin elvytettyä. Ei olisi pahitteeksi motivoida soiden ennallastamista ja kutualueiden edellytysten parantamista. Kaikki nuo vaativat kovasti käsityötä ja siinä tarvitaan osakaskuntia ja niiden aktiiveja. En usko että tavallinen Pertti Eräreikä lähtee vapaa-ajallaan hoitokalastamaan, vaan perseilemään vesille teippiveneellään vapa pystyssä.
Ohessa linkkiä
https://ahven.net/osakaskunnat/paatoksenteko/
Eihän tuo vastaa kysymykseen lainkaan. Siis tehtävänä on vesialueiden hallinnoiminen. Mitäs tapahtuisi jos sitä vesialuetta ei hallinnoitaisi lainkaan. Vastaan itse: tuskin mitään. Tähänkään asti useimmissa paikoissa ei ole edes kunnollista kalastuksenvalvontaa, saati sitten kunnollisia vesistönhoitotoimenpiteitä.[/quote]
Laki ei pakota tekemään vesialueen hoitosuunnitelmaa. Sen sijaan jokaisen osakaskunnan on tehtävä toimintasuunnitelma. Tomintasuunnitelma pitää käytännössä sisällään mitä lupatuotoilla saaduilla rahoilla tehdään.
Osakaskunnan vesialueiden kalastuksenvalvonnasta vastaavat osakaskunnan valtuuttamat ja ely-keskuksen hyväksymät kalastuksenvalvojat. Kalastuksenvalvojat eivät tyypillisesti saa käytännössä palkkaa - vaan he tyypillisesti saavat vain (bensa)kulukorvaukset jos ei niitäkään. Toisin sanoen tekevät vapaa-aikanaan harrastuspohjalta tätä työtä. Nykypäivänä useasti kalastuksenvalvojat vesillä kulkevat pareittain kun suorittavat kalastuksenvalvontaa kahdesta syystä: 1) on kaksi todistajaa, jos tulee ongelmaa 2) toisen on helpompi ohjata venettä, kun pyydysmerkkejä tarkastetaan esimerkiksi kivikkoisella alueella tms. Kalastuksenvalvojan on aina esitettävä kortti ja muutenkin tunnukset on oltava esillä kalastuksenvalvontaa suorittaessaan. Tästä syystä he harvoin tekevät sitä itse keskittyessään kalastukseen tms.
OIen samaa mieltä, että kalastuksenvalvontaa pitäisi tehdä ammattimaisemmaksi. Voisiko kalastonhoitomaksulla palkata maakuntaan kesäkaudeksi muutaman ammattimaisen valvojan jotka kiertäisivät vähintään kerran kahdessa viikossa samoilla järvillä? Tämähän ei vaatisi paljoa koulutusta eli toiminnan voisi hoitaa ns. kesätyöntekijät/opiskelijat tai muulla tapaa osa-aikaiset työntekijät. Homman voisi koordinoida ELY-keskukset tai kalatalousalueet. Kalatalousalueita Suomessa on 118. En usko, että talvella tarvitaan ammattimaista kalastuksenvalvontaa - vaan sen voisi edelleen hoitaa osakaskunnat.
Ostaako joku hullu muka pelkästää vesialuetta? Miten se on edes mahdollista. Eikö aina tule maatakin mukana. Kuulostaa hyvin hämärältä että pelkän veden voisi kaupata.
Eli nykyinen osakaskunta järjestelmä on täydellisen toimimaton. Sekä luonnen että kalastuksen kannalta. Jos postimerkin kokoisen pläntin omistaja tuntee kerran vuodessa vallantunnetta kun pääsee PÄÄTTÄMÄÄN osakaskunnan kokoukseen niin siinä se. Ja isännöitsijä saa kirjoitettua laskun. Siinä se.
Piti siis kirjoittaa, mutta tietokone teki omat temput:
Ostaako joku hullu muka pelkästää vesialuetta? Miten se on edes mahdollista. Eikö aina tule maatakin mukana. Kuulostaa hyvin hämärältä että pelkän veden voisi kaupata.
Ostaako joku hullu muka pelkästää vesialuetta? Miten se on edes mahdollista. Eikö aina tule maatakin mukana. Kuulostaa hyvin hämärältä että pelkän veden voisi kaupata.
Pari huomiota:
Vesijättömaan ostaminen/lunastaminen on mahdollista ja järkevää toteuttaa niillä alueilla jossa maanpinta on noussut, jos oma maa-alue on kyseessä (esim. mökkirannan edusta tms). Oheisen linkin takaa löytyy jopa hinnat tähän liittyen https://www.maanmittauslaitos.fi/hinnasto/maanmittauspalvelut/lunastamin...
Vesialueen omistaminen (ja sitä kautta osakaskuntaan liittyminen, jotta saa kalastusoikeudet): https://kalastus.com/keskustelu/kaikkea-kalastuksesta/vesiosakkuus On siis mahdollista ostaa osuuksia esimerkiksi sellaiselta omistajalta joka ei itse kalasta. Koska kyse on ostosopimuksesta, se on kahden välinen sopimus. Koska kalastus on laskeva trendi, en välttämättä usko hintojen nousevan kovinkaan korkeaksi jos sitä paikallisesti tiedustelee esim. facen kanavien kautta tms. Kun saa osakkuuden yhteisiin vesialueisiin, pääsee yhdessä muiden osakkaiden kanssa päättämään osakaskunnan vuosikokouksissa toimenpideohjelmasta ja muista vesialueen käyttöön liittyvistä asioista. Samalla saattaa saada oikeuksia esimerkiksi pyydyskalastukseen tms, joita ei ulkopuolisille välttämättä myydä.
Ei osakaskunnissa ole mitään isännöitsijää eli ei sieltä tule mitään laskua sinulle. Toisin sanoen ei peritä vastikkeita. Osakaskunnan toiminta rahoitetaan lupatuloilla.
Osakaskunnilla, jotka omistavat kalavedet ei ole tällä hetkellä täyttä päätäntä valtaa miten kalavesiä voidaan kehittää. Lupatulojen määrä on 10-vuodessa puolittunut noin karkeasti, vaikka kalastonhoitomaksua ja muita kalastuslupien hintoja on nostettu useamman kerran. Samaan aikaan trailerikalastajien määrä vesillä on selvästi lisääntynyt. Yksi tapa toki kontrolloida olisi puomittaa rampit eli kyseiset kalastajat voivat mettän kautta viedä veneensä vesille, jos niin haluavat. Useasti nuo rampit ovat vesijättömaalla, joka on lunastettu kylän yhteiseen käyttöön. Toisin sanoen rampit omistetaan ja heillä on päätäntävalta ketkä niitä käyttävät.
Minä en ainakaan tule maksamaan kenellekään mitään mistään jos en saa sille rahalle vastinetta. Suurin osa kalastajista kalastaa yleiskalastusoikeuksien turvin eivätkä he tule luopumaan saavutetuista eduista. Aika turha edes yrittää hakea tukea tuollaisille ajatuksille.
Mihin noita osakaskuntia edes tarvitaan? Ei järviin tarvitse istuttaa peruskalaa yhtään lisää.
Onko jotain tilastoa siitä, että miten vapaa-ajankalastajat kalastavat? Toisin sanoen kalastavatko he pelkästään kalastonhoitomaksulla vai ostavatko he muitakin (paikallisia) kalastuslupia osakaskunnilta tai kalastusoikeuden haltijoilta?
Joku jo laittoi linkkiä osakaskunnan tehtävistä, joten en ala toistamaan. Suomessa on noin 20 500 osakaskuntaa, joihin kuuluu noin 1 400 000 osakaskiinteistöä. Osakaskunnista 70 prosenttia on sisävesillä, ja niiden hallinnassa on 80 - 90 prosenttia sisävesien pinta-alasta. Lisäksi koko maassa on noin 14.400 yksityistä vesialuetta. Näiden osuus sisävesien pinta-alasta on noin 5 - 10 prosenttia. Valtion yleisvesialueita on sisävesien pinta-alasta noin kolme prosenttia.
Jos osakaskunnista luovuttaisiin, luuletko että 1,4 miljoonaa osakasta voivat itsenäisesti hallinnoida osuuttaan yhteisiin vesialueisiin? Juuri sen vuoksi on perustettu osakaskuntia, jotka keskitetysti hoitavat vesialueita, joita he hallinnoivat. Valtio ei voi keskitetysti tuntea kaikkia 168 000 järveä tai heidän resurssinsa ei riitä niiden kaikkien keskitettyyn hoitamiseen. Pelkästään kalastonhoitomaksuilla kerätään noin 9 miljoonaa euroa vuodessa ja sen päälle tulee paikallisesti myydyt lupatuotot.
Ohessa linkkiä kalastuksen vähenevään trendiin: https://ahven.net/artikkeli/2023/05/05/kalastus-vahenee-ja-muuttuu/
Monella vapakalastajalla, jotka käyttävät elektroniikkaa hyödyksi on hyvin vääristynyt ymmärrys kalakannoista ja niiden tasapainosta. Monet niitä käyttävät ovat hyvin nuoria ja eivät tiedä millaiset olivat kalakannat esim 80-luvulla. Voin sanoa, että tilanne on sama kuin yöllä ja päivällä. Ainoastaan kuhakannat ovat elpyneet johtuen kovasta tuki-istutustoiminnasta 80-luvun lopusta saakka. Kaikki muut kalakannat ovat taantuneet.
En minäkään väitä, että syynä on live-kaiut tai viistokaiut tms. Niiden osalta olen lähinnä huolestunut suurten yksilöiden vähenemisenä. Vapakalastajan suurin ongelma puolestaan on, että kalastus on keskittynyt pelkästään petokaloihin. Kukaan heistä ei pyydä särkikaloja, vaikka niin pitäisi tehdä kalatasapainon vuoksi. Jos ottaa evääksi yhden kilon painoistan hauen, pitäisi pyytää särkikaloja 10kg jotta kalatasapaino pysyisi tasapainossa.
Itse heräsin kalatasapaino ongelmaan muutama vuosi sitten, kun oli tarvetta saada ravustukseen syöttejä. Erehdykseksi laitoin neljä muikkuverkkoa kahdeksi tunniksi järveen. Tuloksena oli 20kg pääsääntöisesti särkikaloja ja vitutus niitä päästellessä. Samalla paikalla olen joskus pitänyt harvasilmäisiä verkkoja ja saaliina tulee tyypillisesti yksi hauki per kalastettu vuorokausi sekä nippu kämmenen kokoisia lahnoja. Vielä 80-luvulla samaoilta paikoilta oli mahdollista saada jopa viiden kilon painoisia lahnoja. Nykyään ei tahdo mennä edes 1kg lahnassa rikki.
Lupatulorahoja pitää edelleen käyttää petokalojen tuki-istutuksiin, kun särkikaloja ei kukaan pyydä. Toisekseen pitäisi tehdä hoitokalastusta, jotta kalatasapainoa saataisiin elvytettyä. Ei olisi pahitteeksi motivoida soiden ennallastamista ja kutualueiden edellytysten parantamista. Kaikki nuo vaativat kovasti käsityötä ja siinä tarvitaan osakaskuntia ja niiden aktiiveja. En usko että tavallinen Pertti Eräreikä lähtee vapaa-ajallaan hoitokalastamaan, vaan perseilemään vesille teippiveneellään vapa pystyssä.
Hoitokalastusta tarvittaisiin monessakin paikkaa, mutta tekeekö niitä lopulta kukaan. Mielestäni on aikamoista asenteellista jeesustelua elektroniikan käyttäjiä kohtaan kun samaan aikaan järvi on tukotettu verkoilla, joilla kalastamaminen pitäminen maksaa jonkun hyvin pienen summan vuodessa. Ja joissakin ongelmapaikoissa järjestetään vielä nykyäänkin jotain vetouistelukisoja joissa papitetaan kaikki ylös tuleva. Pitäisikö ennemminkin olla saaliskiintiöt myös järvillä?
Trailerkalastajat, jotka tulevat kalastonhoitomaksulla kalastamaan niitä tekopyhiä ovat. Ne eivät välitä kalavesistä, koska siirtyvät kalavesiltä toisille ilman että tuovat yhtään rahaa osakaskunnan hallinnoimille veisille. Ei mitään hyötyä!
Saahan ne osakaskunnat siivun niistä kalastonhoitomaksuista. Tuskinpa nuo trailerikalastajat vievät niin isoja määriä järvestä kalaa että voisi edes verrata verkkokalastukseen. Moni ei edes ota ruokakaloja joka reissu, itse mukaan lukien. Entäs jos nostaisitte ne verkkolupien hinnat vastaamaan sitä kalan arvoa mitä niillä järvestä otetaan? Sen jälkeen tämä keskustelu voisi olla aiheellisempi. Vai oliko ajatus että trailerikalastajat maksavat verkkomiesten kalat?
Luuletko, että verkoilla saadaan kalaa saavillinen joka kerta? Verkoilla tulee vaihtelevasti kalaa ja tulee tyhjiäkin reissuja etenkin lämpimän kelin aikaan.
Jep. Usein olen saanut virvelillä paremmin kuin verkolla.
Kohtuu mukavasti korkeat 70-90milliset antaa syksysin uunikallaa kun oikealle paikalle ossuu, ei vihti enempää alkaa tänne rapsaamaan, väärin ongittu.
Sivut
Lisää uusi kommentti