Et vissiin ole nykyaikaista lottoa koskaan tehny? apsilta nimen omaan saahaan lappu käteistä rahulia vastaan, ei siis viejä mitään lappua.
Voi lottolapun varmasti velaksiostokortillakin maksella jos lompsa ei paina kankkua.
Kätevää ja perin viksua olisi kun kalastusverokin hoituisi samalla reissulla, kumminki kassakonneen käyttäjä ja kopiokone valmiina, rahulitkin ohjataan samaan valtion pohjattomaan kaivoon.

Voi voi, jos sulla on kaikki puhelimessa mitäs teet ilman sitä. Mihi
Voi voi, kyllähän puhelin on puhumista varten. Vai semmosella ko pitäis vielä maksaa. Ei tarvi nettipankkia ihan soman naisihmisen kanssa maksetaan ja kun ison kukkaron rahoja talletellaan niin kaffitellaa ja jutellaan tunti pullan kera. Kivasti nytkin tuloo rahaa pankista pelkästä talletuksista ei tarvi töihinkään mennä.

Minun pankki toimittaa tarvittavan summan kotiovelle kuin wolt konsanaan, vaikka joka päivä. Se on pankillekin edullisempaa, en sotke pankkisalia kurasilla jalkineilla. Meille tulessaan pankkihenkilö joutuu riisumaan kengät jalasta, ennen kun saa audienssin allekirjoittaneen kanssa. Monesti riittää, että pankin pääjohtaja jättää riittävästi käteistä sisältävän salkun hovimestari Butlerin haltuun. Hän on uskollinen ystävä.

Sama jänkäjooseppi jauhaa isosta rahasta ja lottokupongeista ja nisusta. On siinä kans elämänsankari. Pitäis kalalupakin saada er kioskilta pullan ja kahvin kera. Voi elämänkävyt😂

Et ole vissiin oikeita töitäkää tehny ikkään, liekkö suojatöissä rahankerruu mahollisuutes hukannu?

Kyllä maksuliikenne nykyjjään hoijellaan tietäjäkonneella, niihin on saanu jo hyvän tovin ostaa semmosen ammattilaisten ohjelman jotta homma käypi sutjakasti vähällä näpyttelyllä.

Toki minulla pankissa usseempi tili on, parirahan paljouteen tottuneena hoitelen puhelimella ihan muita assiita.

Aika tunari saa olla jos ei hoitomaksu onnistu. No oppiaikäkaikki.

https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastonhoitomaksu?utm_content=gen&gad_...

Jos tosta linkistä ei maksu onnistu niin on ihme. Kaikki valmiina.

Yllä oleva haluaa vapakalastajana ilmeisesti palata 90-luvun alun lupakäytäntöihin, jossa maksetaan osakaskuntakohtaisesti käytön mukaan? Nykyään lupien ostaminen netistä on helppoa ja nopeaa. Näin maksuista perityt rahat ohjautuisivat suoraan osakaskuntien käyttöön (pois lukien ehkä pieni maksu nettipalvelusta). Viimeiset 30-vuotta on menty käytännössä ilmaisella kalastamisella, jossa edellä mainitun kaltaiset henkilöt yrittää luistaa viimeisistäkin maksuista, joilla asiaa vesialueiden omistajille myytiin 90-luvun alussa. Muita argumentteja silloin oli lupien vaikea ostaminen liikkuville kalastajille (kun ei tiedetty kuka lupia myy) ja kalastoon oleva pieni vaikutus.

Nykyään mikään niistä argumenteista ei enää päde. Lupien ostaminen on nykyään helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Vapaa-ajankalastus vapavälineillä pyytää suurimman osan kaloista vesialueilta ja kohdistuu vain petokaloihin eli sen vaikutus on huomattavan suuri. Liikkuvien kalastajien määrä on vuodesta toiseen kasvava. Vapakalastuksen tekniikka on kehittynyt merkittävästi 30-vuoden aikana (kaikuluotaimet, vavat, siimat, kelat, uistimet,…), joiden avulla kalat löytää helpommin ja niitä myös saa helpommin. Toisin sanoen vapakalastuksen vaikutus on huomattavan suuri.

Kannattaa muistaa, että lakeja+asetuksia kun säädetään, niiden pitää kattaa lain käyttöönotto, tiedottaminen, seuranta ja valvonta. Riippumatta FINLEX:n osa-alueesta, se on jokaisessa samalla tavalla. Näin siis myös kalastuslaissa. Itsekin kritisoin hieman byrokratian määrää, mutta siihen ei voi vaikuttaa lakien tasavertaisuuden vuoksi toisiinsa nähden. Toisin sanoen kyse on perustuslaista ja oikeusvaltioperiaatteesta.

47€ on itselleni pieni maksu kokonaisuuden kannalta. Bensoihin ja muihin juokseviin kuluihin menee monta kertaa enemmän vuodessa rahaa. Toisaalta taas saaliin käyttö ruokana kompensoi ruokakuluissa. Luonnossa rentoutumisen hintaa ei voi edes rahassa mitata.

Minkä tähen sitä pittää käyvä monella järvellä onkimassa?
Paremmin sitä kallaakin alkaa saamaan jahka malttaa opetella yhen järven vinkeet kunnolla.

^ eikä ole.
Se on vaihtelunhalua.
Itselle se kalastaminen on pääasia, suuret saaliit ovat bonusta.

Jos on vähänkin kalastanut eri järvillä, niin järvissä on paljon eroja jo siinä, että mitä kalaa on ja paljonko sitä kalaa on. Ja jotkut järvet on helppo kalastaa ja jotkut on kaivoja, vaikka kuinka opettelee.

Tässä kalastonhoitomaksu kysymyksessä tuntuu olevan aika isoja näkemyseroja. Riippuen onko palvelun maksaja/käyttäjä. Vai rahojen käyttäjä.

Kalastonhoitomaksuun kohdistuu monia hintapaineita:
1) Vapaa-ajankalastajien määrä on laskenut Luken mukaan 1998-2020 vuosina. Jos 1998 vapaa-ajankalastajia oli 1,3 miljoonaa, niin 2020 niitä oli noin 800 000. Laskua karkeasti laskettuna 40% reilussa 20 vuodessa. Jos halutaan ylläpitää nykyistä tasoa, hintaa pitää nostaa.
2) Yleinen inflaatio eli hintojen nousu. Palkat ja tavaroiden+palveluiden hinnat ovat nousseet. Samalla tavalla kalastonhoitomaksuun liittyy nostopainetta.

Jos hintoja ei nosteta, toinen vaihtoehto on mukautua. Toisin sanoen ei ole enää varaa virtavesien ennaltamiseen/kunnostuksiin, kalakantojen tuki-istutuksiin tai särkikalakantojen tehopyyntiin yms.

Vaikka tämä keskustelu kohdistuu lähinnä kalastonhoitomaksuun, niin paikallisesti osakaskunnissa lupien myynti on monilla alueilla puolittuneet viimeisen 20 vuoden aikana, kun suuret ikäluokat ovat vähentäneet kalastusta. Osakaskunnat pistävät lähes kaikki tulot tuki-istutuksiin, koska niiden ei ole järkevää verojen maksun vuoksi tehdä voittoa. Toisin sanoen tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa. Helpoin/käytännöllisin tapa on toteuttaa tuki-istutuksia. Kuten ylläolevista viesteistä näkee, kalastonhoitomaksuista ohjautuu pieni osa takaisin osakaskunnille. Paikallisesti on suuria paineita nostaa myös lupien hintoja osakaskunnissa, jos halutaan pitää nykyinen tuki-istutustaso.

Kannattaa muistaa, että jokainen harrastus maksaa. Maksettu kalastonhoitomaksu on hyvin pieni summa lähes mihintahansa harrastukseen suhteutettuna.

Korjataan vaktaa sen verran jotta korotus on 50%, 8 eurosta 12euroon, siis kerta korotuksena jotain aivan törkeää.