Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kehäysvavat pilkkimisessä
nalle65
18.01.2022 - 23:06
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
En ole käyttänyt kehivapoja noin 15 vuoteen. Aikaisemmin tuli paljon veivattua.
Ei siimasotkuja, siima purkautuu nopeasti haarukoilta. ei tartu siima jäähän, jos esim. lappaa kalan siimasta jäälle. Isompien ahventen kanssa kehivapa on kovilla, Itsellä oli pääsiima 0,18 mm ja yleensä pystypilkki 0,14 mm tapsi 10- 15 cm ja siinä morri. Tottuneet kuulemma pumppaavat 300 g ahvenia kehimällä haarukoille. Haarukoiden väli on sovittava omaan kehimistyyliin. Kehivälin mittana olen kuullut käytettävän oman käden vaaksaa, eli peukalon ja etusormen päiden väli.
Toki voi käyttää pidempääkin olen nähnyt pitkiäkin vapoja kehiongissa, noin 30-35 cm.
Varmasti on merkitystä, mitä kehimistyyliä käyttää, itse käytin pyöritystyyliä. oikea käsi pyärittää siimaa kehionfen haarukoille ja vasemman etukäden sormi ja peukalo pitää/ohjaa siimaa. Ilmeisesti, jotka käyttäävät/osaavat käyttää kasikehimistä, pystyyvät kehimään siimaa pitkilläkin vavoilla.
Miinuksena paikat menee jumiin, jos selkä voimakkaasti alaspäin etukenossa, kädet reisien päällä, ollaan vahvassa etukumara-asennossa, kehitään siima huomaamattomasti jalkojen väliin. Tässä tyylissä selkäongelmaiselle tulee ongelmia. Olen nähnyt näiden vanhojen kehionkiposaajien. käyttävän myös seuraavaa tyyliä. Vapa on tuettuna polveen, reiteen istuma-asennossa, kun kala kehitään ylös, siima kehitään haarukoille hieman rintalastan alapuolella.
Käytän 35-45cm kehivapoja. Uitan vain tasureita ja pilkin syvältä +10m, siimana 0.11mm berckley nano. Kalat nostetaan siimasta ei kehimällä. Kun kehitään, niin vasen käsi pitää siimaa paikallaan ja oikea käsi tekee kasia. Todella nopeeta ja helppoa. Parasta on että voi käyttää kuitua, eikä jäädy vaikka olisi mikä keli. Tärpit tuntuu jäykässä vavassa todella hyvin, vaikka vettä olisi 15m. Isonkin tasurin uittaminen on mukavaa 45cm joustamattomalla vavalla. Muistaakseni ovat kirpun vapoja.
Päitsillä Kirpun 45 kehivapa on hyvä kompromissi kun pilkitään kuhaa 20-40 metrin syvyydestä. Tuntuma on hyvä koska 0.50mm loiroo.
Toinen mainio kela päitsille on välitetty "pumeranki", sitä tosin käytä enemmän välivesi ahvenelle kun tarve on pilkkiä 15-20 metrin syvyydessä isohkoilla 115-165mm tasureilla ja 5-7 tuuman jigeillä.
Minä käytän kehivapaa morrin kanssa. (Karismax ja Kuusamon kehivapa). Hyvinä puolina aika pitkälle marcellon mainitsemat. Ongelmina ollut lähinnä vavan laitto ja Otto pakista. Tahtovat sotkeutua toisiinsa. Kuusamossa ei sitä ongelmaa kiitos runkoa vasten kääntyvien viiksien. Suurimmaksi ongelmaksi olen mieltänyt jos vapaa pitää kädessä kahvasta niin kerääminen hankalaa. Tuleekin pidettyä vapa sormilla kahvan ja siimarullan kohdilta. Nyt suunnitellut lisäkahvan virittämistä rugosta ulospäin. Pitäis vaan saada tehtyä siitä jollaintapaa säätyvä oikean kulman löytämiseksi.
Toinen mainio kela päitsille on välitetty "pumeranki", sitä tosin käytä enemmän välivesi ahvenelle kun tarve on pilkkiä 15-20 metrin syvyydessä isohkoilla 115-165mm tasureilla ja 5-7 tuuman jigeillä.
Käytätkö +20m vedessä monoa..?
Minä käytän kehivapaa morrin kanssa. (Karismax ja Kuusamon kehivapa). Hyvinä puolina aika pitkälle marcellon mainitsemat. Ongelmina ollut lähinnä vavan laitto ja Otto pakista. Tahtovat sotkeutua toisiinsa. Kuusamossa ei sitä ongelmaa kiitos runkoa vasten kääntyvien viiksien. Suurimmaksi ongelmaksi olen mieltänyt jos vapaa pitää kädessä kahvasta niin kerääminen hankalaa. Tuleekin pidettyä vapa sormilla kahvan ja siimarullan kohdilta. Nyt suunnitellut lisäkahvan virittämistä rugosta ulospäin. Pitäis vaan saada tehtyä siitä jollaintapaa säätyvä oikean kulman löytämiseksi.
Itse en ole morrittamisesta juurikaan tykännyt. Pitäisi varmaan opetella näin "vanhemmalla" iällä.
Maajoukkuetasolla on näitä jotka onkiivat kisoissakin morrilla tai sitten ns. sekakäyttäjiä, jotka onkii, värikoukkupilkillä, "silmäpilkillä, tapsipilkillä, morrilla tms. tai tasurillakin.
http://pilkkikilpailut.blogspot.com/2020/03/pilkkimaajoukkuekarsinta-222...
Olikohan semmoinen tyyppi kuin Petri Vainio (saatan muistaa nimen väärin), oli pilkkimaajoukkueessa ja onki pelkästään morrilla onki kisoissa.. Vavat olivat pitkiä, vavan pituus oli muistaakseni noin 30 cm, omatekoisia, runko jotain hiilikuitu/tai virvelin vavan aihiota, kädensija oli tehty viinipullon korkeista peräkkäin, kärkihaarukka oli tig-lankaa ja takahaarukka muistaakseni tehty sukkapuikosta. Herkkyyskärki oli silikoiletkua ja siihen kärkilenkki. Puolaa ei ollut, vaan siima oli tappien välissä Vapa oli aika kevyt.. En tykästynyt itse näihin, vaan möin pois, tästä on varmaan jotain reilu 15 v aikaa. Hänelle ja hänen haarukointityylilleen vavat varmasti sopivat. Käytti muistaakseni kasikehimistä ja pysty pumppaamaan 300 g ahventa haarukoimalla ylös.
Yksinkertainen kehivapa, puola näyttäisi olevan sama, mitä käytettiin Heikki 1 (Heikki Leivo) haarukkavavassa, haarukat oli tehty jostain kovamuovista.tms.
https://www.youtube.com/watch?v=xBVbRiLlyJY
Sitten hitusen hi.-techiä.
https://www.youtube.com/watch?v=3meUmEKI-Gg
Yleensä noissa kilpahaarukkavavoissa kehivälit taitaa olla 20-24 cm, Hi-techiä.
https://www.luontovaruste.fi/kalastus/tuote/sami-haarukkavapa-24cm-hiili...
Niinkuin on mainittu, vapa voi olla paljon pitempikin/haarukoiden väli, siihen mihin tottuu.
Kuitusiimalla ja tasurillakin ongelmaksi olen huomannut karkuutukset.
Itselläni kuidun jatkona n. 60cm fluoroa, tärpit tasuriin tuntuvat kyllä hienosti. Itse kyllä käytän haarukkaonkea, mutta käytössä ovatkin alakoukulliset, ja väkäsilliset tasurit. Viime pilkkiretkellä, kun oli pakkasta reilu kymppi, piti välillä onkin kintaat kädessä, ja eikös juuri silloin alkanut karkeampi ahven ottaa. Siiman päässä oli väkäsetön karvapyrstö, ja menetin 4 filekalaa, koska kintaat kädessä ei voinut myötäillä kalan potkuja, kuitu kun ei jousta, ja näin ollen pidä siimaa kireänä,ja kintaat vievät tunnon. Kalat lappaan ylös siimasta vetäen,ja mikäli alkaisi kehimään, niin tuskin olisi kotiinviemisiä, ainakaan näillä väkäsettömillä?
Kuitusiimalla ja tasurillakin ongelmaksi olen huomannut karkuutukset.
Itselläni kuidun jatkona n. 60cm fluoroa, tärpit tasuriin tuntuvat kyllä hienosti. Itse kyllä käytän haarukkaonkea, mutta käytössä ovatkin alakoukulliset, ja väkäsilliset tasurit. Viime pilkkiretkellä, kun oli pakkasta reilu kymppi, piti välillä onkin kintaat kädessä, ja eikös juuri silloin alkanut karkeampi ahven ottaa. Siiman päässä oli väkäsetön karvapyrstö, ja menetin 4 filekalaa, koska kintaat kädessä ei voinut myötäillä kalan potkuja, kuitu kun ei jousta, ja näin ollen pidä siimaa kireänä,ja kintaat vievät tunnon. Kalat lappaan ylös siimasta vetäen,ja mikäli alkaisi kehimään, niin tuskin olisi kotiinviemisiä, ainakaan näillä väkäsettömillä?
Normi kehiminen ei käy tasapainokalastukseen. Vanhat tasapaino-jermut jotka osaavat, kehiviät väkäsettömillä tasureilla kalastaessaan siiman käsien väliin, vasemman käden peukalon ja vapaa pitelevän käden oikean väliin, yhdellä kehäyksellä nousee noin 2 metriä, aika nopeasti nousee puolikikoinen ahven kymmenestä metristä 0,20-0,22 mm monolla. Nämä vanhemmat jäärät on sitä tehnyt +50 vuotta, niin heillä tämä käy kuin luonnostaan rukkaskäsinkin.
Kehisin itse siiman käsien väliin samalla lailla ja pannukarkeat ahvenet ylös väkäsettömillä tasureilla, jos osaisin.
Oman vavan tekemiseen olisi kovasti innostusta mutta sellaisen tekemiseen ei ole välineistöä. Karismaxia yrittelin modata aikoinaan mutta ei siitä tullut toimivaa. Morri mulle valikoitui aikoinaan isän kanssa aikoinaan aloitellessa pilkkimistä. Hän kalasti silloin ässillä yms. Niillä kokeillessa saalis jäi olemattomiin. Piti kokeilla jotain helpompaa. Morreilla alkoi tulemaan saalistakin. Kehivavat tuli muistaakseni kuvioon aikoinaan Kari Hirvoin opissa Kustavissa. Sille tielle jäänyt. Pystyjäkin tullut kokeiltua mutta tuntuu että sillä jää liikaa heikkoja tärppejä havaitsematta. Isompikin ahven osaa imaista pikkumorrin lähes havaitsemattomasti suuhunsa ja sylkäistä pois. Minusta 300g ahvenet saa kehittyä suht kivuttomasti ylös. Isommat tulee usein nostettua sormin. Käytän kyllä 0.16 ja 0.18 siimoja.
Vanha keskustelu:
https://kalastus.com/keskustelu/mainostus-sallittu-2010/haarukkavapa-tal...
Noissa laittamissasi linkkien omavalmiste vavoissa samat ongelmat kuin muissakin. Ote sormilla jonka minä nään ongelmana. Kahvasta olisi helpompi pitää kiinni.
Noissa laittamissasi linkkien omavalmiste vavoissa samat ongelmat kuin muissakin. Ote sormilla jonka minä nään ongelmana. Kahvasta olisi helpompi pitää kiinni.
Nyt en ymmärrä?
Minusta olisi helpompi pitää vapaa kahvasta kädessä. Nykyisissä malleissa joutuu ottamaan vavan sormien väliin jotta saa sen oikeaan asentoon kehimistä varten.
Syvin pilkkipaikkani on 12m ja eilenkin kuha tuli n 9m syvyydestä rauhassa kelaillen. Ohut kuitusiima on mahdoton sekoilia, mutta kelalla pysyy ojennuksessa ja ohut 0,16mm kuitusiima tartuttaa kuhan heti väkästä myöten. 50cm fluoroperuke ja haukien kanssa kela on mainio.
Ihan oikeasti Freefall on huippu hyvä ja kiva etenkin syvemmissä vesissä( toki 69€ voi olla monille liikaa:)
Karismax toi omansa tasurikalastukseen suunnitellun kehivavansa. Edellinen puolallinen oli ns. suunnittelususi. Kärkiosa, mikä meni rungon sisään oli vain ilmeisesti lyhyellä tapilla tms. yhdistetty ja huonosti liimattu. Kun 250 g ahven tälläsi, niin kärkiosa lähti pyörimään kiinnityskohdasta. Vahvistin kärkiosan ja rungon kiinnityskohdan sidontalangalla ja lakkasin. Jäillä näin eräällä tasuroitsijalla karismaxin käytössä ja hänellä oli sama vika, koko kärkiosa tuppasi lähtemään pyörimään, joutui sitten korjaamaan kärkiosan asentoa.
Näyttää ihan pätevälle tämä uusi ja hintakin on ns. kilpailukyinen.
https://www.ruoto.fi/fi/viehekalastus/karismax-maxtreme-8/p/643002041036...
Noista heikki 1- kehäysvavoista on tehty monia omia versiota ns. kilpapilkkijät. kovamuoviset" haarukat on korvattu, 3 mm sukkapuikoilla tai korroosion kestävällä tig-langalla, pienoisporalla porattu reikä, sukkapuikko tai tig-lanka kiinni epoksilla tms, herkkyskärki on korvattu toisenlaisella, vieteri tms. kärjellä, kuten saku-vavassa. Sytkärin bensapumpun jousesta saa tehtyä herkän morrikärjen.
https://samfishing.fi/kauppa/talvikalastus/pilkkivavat-ja-kelat/heikki-h...
Itsellä oli noita heikkejä käytössä, alkuperäisenä, haarukat antoivat periksi, joustivat, joten kuulemma noiden pannukarkeiden ahvenien haarukoinnissa tuli ongelmia. Itsekin tuli huomattua haarukoiden jousto, vaikka olivat haarukat materiaaliltaan paksuja. Kilpapilkkijät modasivat niitä omaan käyttöön sopivaksi, mm sukkapuikoista tehtynä haarukat saivat vavasta keveymmän ja tunnokkaamman, varsinkin Toivalan pilkkikerhon jäsenillä noita modattuja heikki-kehivapoja näkyi jäällä.
Toinen mainio kela päitsille on välitetty "pumeranki", sitä tosin käytä enemmän välivesi ahvenelle kun tarve on pilkkiä 15-20 metrin syvyydessä isohkoilla 115-165mm tasureilla ja 5-7 tuuman jigeillä.
Käytätkö +20m vedessä monoa..?
Pumerankissa 0.40 mm vähän venyvä mono, ja 45 kehivavassa 0.50mm luoro, jota vavassa n. 40 metriä koska sen syvemmältä en pilki.
Näyttää ihan pätevälle tämä uusi ja hintakin on ns. kilpailukyinen.
https://www.ruoto.fi/fi/viehekalastus/karismax-maxtreme-8/p/643002041036...
Noista heikki 1- kehäysvavoista on tehty monia omia versiota ns. kilpapilkkijät. kovamuoviset" haarukat on korvattu, 3 mm sukkapuikoilla tai korroosion kestävällä tig-langalla, pienoisporalla porattu reikä, sukkapuikko tai tig-lanka kiinni epoksilla tms, herkkyskärki on korvattu toisenlaisella, vieteri tms. kärjellä, kuten saku-vavassa. Sytkärin bensapumpun jousesta saa tehtyä herkän morrikärjen.
https://samfishing.fi/kauppa/talvikalastus/pilkkivavat-ja-kelat/heikki-h...
Itsellä oli noita heikkejä käytössä, alkuperäisenä, haarukat antoivat periksi, joustivat, joten kuulemma noiden pannukarkeiden ahvenien haarukoinnissa tuli ongelmia. Itsekin tuli huomattua haarukoiden jousto, vaikka olivat haarukat materiaaliltaan paksuja. Kilpapilkkijät modasivat niitä omaan käyttöön sopivaksi, mm sukkapuikoista tehtynä haarukat saivat vavasta keveymmän ja tunnokkaamman, varsinkin Toivalan pilkkikerhon jäsenillä noita modattuja heikki-kehivapoja näkyi jäällä.
Karismaxin vapa täsmälleen samanlainen kuin mitä kirppu teki vuosia sitten.
Ei se ihan samanalainen ole. Periaate on sama. Karismaxilla on etuhaarukan muotoilu täysin erilainen. ja takahaarukan muotoilussa on eroja.
Kirpun vavassa on 35 (70) cm,40 (80 ja itsellä on myös 44 (88 cm) kehivälillä oleva.kirpun vapa.
Karismaxissa kehivavassa kehiväli on 36 (72 cm)
No en nyt senttejä jaksanut alkaa vertailemaan.
Kirpun vavassa on 35 (70) cm,40 (80 ja itsellä on myös 44 (88 cm) kehivälillä oleva.kirpun vapa.
Karismaxissa kehivavassa kehiväli on 36 (72 cm)
Eikä se nyt täysin erilainen ole. Täys kopio kirpunvavasta se on.
Noitahan samantyylisiä kehivapoja on ollut vuosikymmeniä jo ennen kirpun vapoja
Tässä Sillanpään Aaron kehivapoja, kuvat napattu kuvakaappauksella kalamies.comin antiikkiosiosta ja pilkkivapa/tasurivapakeskustelusta. Tuskimpa kukaan vetää palkoa nenään.
Sitten Italian pilkkimaajoukkueen Paolo Forzan tasurivapa, testattu talvisella Garda-järvellä.
Tuommonen kehivapa tuli kokoelmiin ja käyttöön.
Kalakaveri kiertää kirppareita ja lunastin viidellä eurolla itselleni. Näitä delfinin kehivapoja valmistettiin 70-luvulta suurin piirtein 90-luvun alkupuollelle. Tässä on tehty kiinteäksi nyky-vavan kärki, vuoltu sopivaksi delfiniin ja liimattu kiinni. Alkuperäinen delfin kehivavan kärki on keltainen ja samantyyppinen kuin nyky-vavassa.
Tässä delfinin kehivavassa on nerokas takakahvan sijoitus, takahaarukka menee miltei kokonaan kädensijan sisälle, jää pilkistämään hieman takahaarukka, vetäistään esille, käännetään ja lukitaan. Takahaarukan lukitus tuntuu tosi tukevalle.
Painoa on 97 g ja kehiväli 36,5/73 cm nyky-vavan kärjellä.. Kerran oli testissä ja hyvälle tuntui. Kalakaverille sanoin, kun kiertelee kirppareita, niin jos osuu kohdalle, niin ostan heti pois.
Noita on sini-keltaisena, kelta-mustana väriltään. Tasapainolle tarkoitettu delfin TS 701, näyttäisi olevan pitkä, varmaan 45 cm ja koko kehäys on 90 cm. Olisko 30 vuotta sitten näin eräällä tasuriäijällä käytössä, käytti tätä sini-kelta delfin-vapaa haukien tasurointiin. Vapa oli aika rouhean tuntuinen. Ilmeisesti puola ei ollut 70 mm, vaan vielä isompi varmaan 90 mm.
Tuon näköisiä, sivut 1-2
https://kalamies.com/phpBB3/viewtopic.php?p=1205603&sid=fff105600356b0dd...
Lunastin kääntödelfinin 10 eurolla itselleni. Takahaarukkaosa tuppasi pyörimään, muutama kierros jesaria riitti, pysyy tukevasti kiinni. Takahaarukka taituttuva ja menee kädensijan sisälle. Kuvassa mekanismi. Näiden valmistus lopetettu noin 30 v sitten.
Kehiväli 45 cm/90 cm.
Liitteenä kuvia.
Lisää uusi kommentti