Lohelle perho, lusikka vai vaappu?
26.12.2012 - 21:15
Viime kesän ensimmäisestä Tenon reissusta innostuin sen verran, että ensi kesälle pitää tankata lohioppeja teoriamuodossa. Kaupassakin pitää käydä.. Sanokaapa millä perusteella valitaan viehe siiman päähän (nyt puhun soutukalastuksesta). Milloin kalastetaan vaapulla ja milloin perholla? Milloin lohi ottaa lusikkaan. Kannattaako noita kaikkia kokeilla yhtä aikaa vai olisiko jotain ohjenuoraa jolla yleensä on onnistuttu oikean viehetyypin löytämisessä. Tänä vuonna olin heinäkuun ensimmäisellä viikolla neljä päivää Tenolla ja sain vaappua soutamalla yhden 6 kg lohen ja kaksi tittiä pääsi irti.
Isommalla vedellä vaappua, pienemmällä perhoa ja peltiä.
Ja jarruja löysemmälle niin eivät titit karkaile niin helposti.
roskia vedessä => lusikka
Alkukesän kylmä vesi ja loppukauden kutuagressiiviset kalat = vaappu. Tulva ja paljon roskia vedessä = pelti. Lämmin vesi ja kun pyydetään tittiä = perho.
Itsellä hinautuu roskaista tulvavettä lukuunottamatta aina vähintään yksi perho vaappujen seassa.
Perho antaa tosin harjusta joskus ihan harmiksi asti, ottaa perhoon lohikin ja ärhäkästi ottaakin.
Lämpimällä vedellä saatan uittaa pelkkiä perhoja.
Tenolla on perho ylivoimaisesti paras viehetyyppi - toimii koko kauden, kaikissa oloissa ja kaiken kokoisille lohille. Vaappu on (Tornionjoesta poiketen) Tenolla jo paljon epävarmempi pyydys ja pelti useammilla kalastajilla etupäässä jokeri-valinta yliärsykkeeksi esim. kesävedellä.
Perhoihin kannattaa siis panostaa - välttämättä mitään muuta ei tarvita. Näiltä pohjin Tenolla on paljon ainoastaan perhoja soutavaa.
Mutta sillä saa, millä pyytää - tai paremminkin sillä saa, millä on opetellut pyytämään...
Näin se menee Tenolla. Perho, pelti ja jos joessa on runsaasti isoa lohta niin vaappukin saattaa toimia jonkin aikaa. ´(Elokuuta me emme, enää entisistä tavoista poiketen, pidä sopivana lohen kalastusaikana.)
Kiitos vastauksista! Onko merkitystä onko perho tehty kaksihaaraiseen vai kolmihaaraiseen koukkuun? Sopivatko yksihaaraiset soutuun vai heitetäänkö niitä enemmän.
Itse soudan minimissään #4 sinkkuja, yleensä isompia.
Tuplat soudussa #6 tai isompi.
Triploja en juurikaan souda.
(nämä siis minun tapoja, ei kiveen kirjoitettua faktaa)
Jos haluaa suurlohen niin uita pelkästään vaappuja.
Tilastot tuon kertoo. Harvassa on +20kg. perholohet.
Saalisvarmuutta ja tärppejä jos haluaa niin pientä mustaa/vihreää/punaista perhoa siiman jatkoksi.
Tuskin tarvitsee viikkoa ilman tapahtumia soutaa.
Lusikan jos lyöt perään niin max. 10m. siimaa ja keskivapaan ja jarrua tiukemmalle.
Etukoukku lusikkaan lisää saalista.
Kaikilla noilla koukkumalleilla saa lohia. Ja kaikkia voi periaatteessa soutaa tai heittää, enemmänkin on kysymys siitä, miten perho on käyttötarkoitukseensa koukulle sidottu.
Soutuperhoissa vaatimattomuus kaunistaa - vain mitättömän vähän tavaraa ja lyhyehkö, ilmava/kuultava eli "elävä" rakenne. Jos perhojen rakentelu ei ole vielä oikein hallinnassa, niin kolmihaaraan tai alasilmäiseen kakshaaraan saa lyhimmällä oppimäärällä lohta kiinnostavan profiilin.
Siis ei kun opiskelemaan alan kirjallisuutta ja mukaan jonkin aktiivisen porukan/kerhon toimintaan. Kun on kerännyt tarpeeksi kauan kokemuksia ja havaintoja, toteaa aiemmin kirjoittamani:
"Tenolla on perho ylivoimaisesti paras viehetyyppi - toimii koko kauden, kaikissa oloissa ja kaiken kokoisille lohille."
Kerron sulle sadun, on on niitä saatu Tenoltakin perhollakin, on on minäkin sain vaapulla v.83 tyhjänä nivajokisuulta Aleniusen Veikon kans 22,50kg, tiekkö miltä tuntuu ku alat potkiin Tenon tittiä joka vavasta rantaan Honkavuoren Erkin karvaperhoista, ehkä liukuperhoissa lapuntekijän Pikkarainen,kaiken ehkä on ostanut mehu pekka, elä lähe kiloja hakkeen, lähe ettiin ittees, Tenolla meillä sai olla vielä omat venneet v.78/ et ehkä kolmikymppistä, ei kuoppakalla, ei ainakaan naarasta, aina olen saanut, en nyky listoilla, on se meiänkin suvun pattoon satojenvuosien aikana joku kossin kaveri uinut, nuiden ruottinkunigaallisten verotietojen mukkaan, se on sitten se vuonna 0. Kireitä siimoja, lappun, perhon,vaapun-pyytäjä, ehkä muutama ihminenkin enemmän kun isäni-isä, hän kirjoissa minä raudoissa, oikeudenmukaisuutta v.2013, kireitä siimoja lapunsoutaja, jonku vaapunteijä ja legentojen perhojensoutaja, tyhjänpyytäjä alagöngäs v.86, joku turisti hukutti v.92, en oo käynyt!
Oulujoen taimenesoutaja kirjoittaa kyllä sellaista tekstiä ettei tavallinen tahvanainen meinaa selkoa saada...
sitä ne saapi pitkät nestepitoiset joulunpyhät aikaiseksi.Eiköhän Tanalla ole paras käsitys, kun kotijokeaan onkiin.
Siis näin:
Perhoihin kannattaa panostaa ja opetella tunnistamaan oikeat valinnat kullekin kelille/ajalle. Tieto on olemassa - se pitää vain hankkia käyttöönsä tavalla tai toisella. Itse opin vasta oman tekemisen kautta.
Seuraavaksi tulevat vaaput. Kuten joku jo kirjoittikin, on vaappu paikallaan, kun joessa on paljon isoa lohta (esim. kesinä 2001 tai 2008). Jos jostain saa tutun kaupalla ottipelejä tai nimekkään vaappumestarin itsensä erikseen valitsemia speciaaleja, niin tilaisuus kannattaa hyödyntää. Tavallisin tarina on kerätä vaappuja valtaisa määrä ja ottaa niistä erilleen lohelle kelpaavat. Kovin tie on ryhtyä itse vaappumestariksi ja siihen ei riitä Tenolla monenkaan rahkeet - jo pelkästään säädellyn pyyntiajan takia...
Vasta kolmanneksi rankkaan laput. Näin varmaan siitä syystä, että käytän lappuja vähiten aikaa - pitäisi käyttää enemmän. Jos lappuihin oikein perehtyy, niin pelkästään niilläkin pärjää. Yleensä laput astuvat kehiin vasta, kun muulla ei saa (helle, roskat tms.). Voisi sanoa, että lappu on perhon kaveri...
lappuja käytettäisiin paljon enemmän, jos soutajat perehtyisivät lappujen erilaisiin uinteihin ja löytäisivät sitä kautta omalle soutupaikoille omansa. Itsekin soudin ennen vain vaappuja, mutta nykyään melkeinpä pelkästään peltejä.
Jos pidät lukemisesta niin kannattaa etsiä käsiin Tero Ronkaisen Lohenkalastajan Teno ja Matti Kettusen Lohiyö Tenolla. On paljon muitakin hyviä kirjoja mutta näistä kahdesta on oikeasti apua kun aloittelee Tenolla.
Perho on Tenolla varmin pyyntiväline. Sillä saa kaikenkokoista lohta, mutta etenkin tittiä vaappuja ja peltiä paremmmin.
Osaava soutaja saa vaapulla samoin lohta ympari kauden. Usein perhomiestä isompaa. Vaikeimmat hetket vaapunsoutaja kokee, kun vesi on lämmintä, matalalla ja kirkasta. Etenkin silloin pitää osata virittää vaappuun oikea uinti. Pelti on nykyään aivan liian aliarvostettu mutta myös oikeissa olosuhteissa oikein uitettuna hyvin pyytävä viehe. Pellin soutaminen pohjatärppien vuoksi ei kuitenkaan ole yhtä helppoa varsinkaan virtaa tuntemattomalle.
Yhtä kaikki, osaava soutaja pyytää lohta muita paremmin viehetyypistä riippumatta.
Kirjoista kannattaa lukaista etenkin aiemmin mainittu Tero Ronkaisen Lohenkalastajan Teno. Loistava kirja. Vastaavaa ei ole vielä tehty. Harmi ettei tähän mainioon teokseen ole valmistunut kakkososaa, joka käsittelisi Ala-Tenon suvannot. Kettusen Lohiyö Tenolla on myös hyvä kirja etenkin ensikertalaiselle.
Vaapppujen ja perhojen värimaailmaan sekä valintaan saa suuntaa-antavia oppeja Juha Jormanaisen kirjoista Lohivaapun/lohiperhon valintaopas. Näihin ei tosin kannata uskoa liian suurella vakavuudella.
Kireitä siimoja ja lohirikasta kesää 2013.
edellisessä kirjoituksessa tulikin ilmi asia mikä johtuu tietämättömyydestä eri peltien ominaisuuksista. Pellit pitää valita kyseiseen virtaukseen sopiviksi ja soutu vauhti oikeaksi niin ei tule varmasti pohjaanjäämisiä toisaalta väärä pelti ei pysy pinnan alla, mutta rohkeasti kokeilemalla löytyyy ne oikeat. Pellin soudussa on sekin mukavaa kun näkee pellit melkein koko ajan.
kauppojen piikeistä löytyy sopivaa rautaa meilkein paikkaan kun paikkaan ja ongelmakelille,
Esimerkiksi tobyn 7-12 gr:set ja kevyet Inkoot
Heinäkuun loppupuolella puhutaan perhoajasta, ja tottahan on että lohi ottaa huonommin "normi" lohivaappuun.
Kuitenkin tähän aikaan se usein tarttuu peltipelkkoihinkin.
Mistä tässä on kysymys?
-Pelkka ui lähes pinnassa eikä tee kovin teräviä liikkeitä.
-Samoin perho jonka liikkeet ovat vieläkin rauhallisempia.
Siispä: Vaapun tulee uida lähellä pintaa, maltillisesti ja kevyesti.
Parhaita vaapun värejä ovat silloin esim. Raitakomunisti, Päiväkomunisti,
Kultakala, Kuparipulikka. Leevi jne.
Sopiva koko vaapulle on noin 6 -7cm, eikä tarvitse olla paksu muodoltaan.
Pienemmätkin vaaput voivat kelvata, mutta niihin on vaikea panna kunnon koukkuja.
Mielestäni vaapussa koukun tulee olla väh. numeroa 6 (WMC 9632), ja luja.
Joissakin koukkumerkeissä koot ovat isompia (Owner, Kamasa) joten koko 8 saatta vielä olla käypä.
Näin tehden kaloja saa kaikilla kolmella päätyypillä aivan yhtä lailla.
nykyään kesät ja lohet tulevat tenolle jopa kuukautta aikaisemmin kuin 30 vuotta sitten.ja perhoaikakin on nyt sen mukainen. jussilta flassabulla koristeltua vihreää karvapörröä siimaan ja siitä sitten kesän kuluessa oliiviin ja mustaan sarvijaakkoon.
Vaappu on ison veden viehe.
Kaikki kunnia vanhoille tietämyksille , kalastajille ja kirjailijoille , mutta aika kulkee vääjäämättä ja päivitettävää riittää.
Menee ohi aiheen, mutta Kalaonnilta haluan kysyä että ovatko nämä ns. uustuotanto Janit entisen veroisia. Kolmikoukuista olen lähinnä kiinnostunut. Tyhmiin kysymyksiin ei ole pakko vastata, mutta onko tekotavoissa mikään muuttunut? Pitäähän niitä osata myös soutaa.
LGH-Uistin tekee JAN-vaaput suurella huolella ja rima on korkealla.
Mallit, työtavat ja materiaalit ovat samat alusta loppuun.
Olen itse käynyt siellä ahkerasti ja olen oikein tyytyväinen heidän työhönsä.
Ainahan on pahoja kieliä jotka haluavat "tietää" kaiken ja puhua .askaa vain pelkkää pahuuttaan/kateuttaan.
Kaloja on Vääksyläisillä tullut mielestäni aivan samoin kuin vanhoilla.
Uusi valmistaja ei kuitenkaan ole halukas "ostamaan" saaliskaloja, (kuten väitetään tapahtuvan?).
Katsokaa esimerkiksi Muonion Lohiviikkojen tulosluetteloa tältä vuodelta.
Kaloista noin puolet tai vähän yli on JANeilla, joukossa on kummankin tekemiä.
Jostakin kumman "syystä" lopullisista saalislistoista on hävinnyt (jo vuosia) suuri
määrä juuri JANilla saatuja kaloja.
Vuosia sitten kävin Pellossa paikallisen myyjän liikkeessä jossa oli saalistilasto
siltä kesältä: Listalla ei ollut YHTÄÄN JANilla saatua kalaa, vaikka varmuudella
tiesin niitä olevan paljon ja olin muutamaa saamamiestä juuri puhutellutkin.
Samat kalat jotka juuri olin kuullut JANilla saadun olivat listalla toisella viehemerkillä saatuina.
Myyjä sanoikin: "No, kyllähän sinä tiedät mistä tässä on kysymys".
Tiesinpä tietenkin: Kotiinpäin vetämisestähän siinä oli kyse.
Samoin seurasin kolmisen kesää sitten Pakamukan listalla ollutta kahta yli 16 kilon kalaa,
-eivät ne lopullisessa tilastossa enää olleet vaikka takuusti oli Pakamukasta sinne ilmoitettu.
Nyttemmin olen tyrttyyntynyt koko saalislistoihin, ja toivon että niissä ei enää saamavieheista
puhuta enempää kuin vaappu, pelti tai perho, --ruotsin tapaan.
Ovat olleet monta vuotta jo pelkkää liioittelua ja valentelua koko saalistilastot myös kokonaisluvultaan.
Ikävää, että Lapissakin moista imenee ....
LGH:lta tulee 3-koukkuinen 9,5cm JAN sekä 6cm mainio kesälohen
ja taimenen onki ensi kevääksi.
Olisikin hyvä lähettää saalispalautetta itse vaapun tekijälle mahdollisen listamerkinnän lisäksi.
Ainakin vaapun tekijä on sitten perillä todellisesta saalistilastosta ja saa tärkeää informaatiota vaappunsa toimivuudesta.
Vaappu on ison veden viehe.
Kaikki kunnia vanhoille tietämyksille , kalastajille ja kirjailijoille , mutta aika kulkee vääjäämättä ja päivitettävää riittää.
On totta, että aiemmin Tenolla kyseltiin: "Joko on alkanut ottaa perhoon" - ei kysellä enää.
Saa niitä vaappuja vetää ja moittia sitten, että joki on verkotettu tyhjiin. Tekijämiehet tietenkin ottavat omansa, mutta vanhasta muistista vaappuja vetävät, epäilevät jo joen tyhjenneen...
Vaapuille iso vesi ja runsaasti isoa kalaa - näin se menee. Jospa nuo sattuisivat kohdilleen taas kesinä 2014 -2015, kun "seitsemän laihaa vuotta" ovat takana...
Kalaonnilla olisi toinen ääni kellossa saalistilastoista jos oma tuotemerkki olisi kärkikolmikossa!!
Täytyy nyt vain purkaa kiukkua jollain tavoin. Hyvinhän se JAN on esillä 2012 ja aikaisemmissa tilastossa. Vanhemmassa tuotannossa oli parempia ottikoneita vai onko se vain kuvitelmaa kun silloin uittettiin JAN:ja kuin muita ei oikein ollut.
CR kalat eivät kuulu saalistilastoon, muutenhan se on hyväksyttävää toimintaa.
Ensi kesänä nousee varmaan uusia viehemerkkejä listoille ja se on hyvä asia. Näin saadaan taas jatkumoa Suomi-vaapuille. Saamme olla ylpeitä kun nämä nuoret ja vähän vanhemmat vaappunikkarit jaksavat askarella ja tuottaa mitä upeimpia kädentuotoksia meille kalastajille ympäri Suomen maan.
Missään nimessä viehemerkkiä ei saa jättää tilastoista pois. Jos Ruotsin puolelta haetaan mallia niin montako aktiivista viehevalmistajaa sillä puolen on? Taitavat ostaa vieheensä rajan takaa? Jos siellä olisi yhtä taitavia vaappunikkareita kuin mitä meillä on niin varmaan syntyisi ns. Suomivaappu-Ruotsivaappu maaottelu ;-)
Pakistani löytyy ao. listan ottivieheitä (myös JAN) melko kattavasti ja saalistakin niillä on tullut omiksi tarpeiksi ja olen ne myös tilastoinut joka kesä.
Eniten käytettyjä vieheitä 2012:
Poppeli 751 kpl
Joonas 447 kpl
Wäylä 320 kpl
Hirvas 308 kpl
Muuras 226 kpl
JAN 213 kpl
Lilli 181 kpl
oma 106 kpl
Perho 97 kpl
vaappu 71 kpl
Kirakka 67 kpl
Tullimies 59 kpl
Lohi-Armas 42 kpl
Nils Master 31 kpl
Pelti 30 kpl
Julli 29 kpl
Uf 27 kpl
Häsä 26 kpl
Tiura 26 kpl
Jässe 25 kpl
Seniori 25 kpl
Nj 19 kpl
Siro 18 kpl
Habanero 17 kpl
..kiukuttelua, vaan aivan todellista totta.
En viitsi enkä jaksa oikeasti kiukutella lainkaan,
sanonpa vain oman vaatimattoman kokemukseen perustuvan sanaseni.
.....................
Sanonta "eniten käytettyjä vieheitä" on oikein osuva.
Tilastot ovat kuitenkin tilastoja, kuten aiemmin kuvailin.
Sanoisin kaikkien kärkipään merkkien olevan hyviä lohelle.
Lopullinen tulos riippuu paljonko niitä on käytössä, ja lisäksi
myös kovasti paljon valmistajan aktiivisuudesta.
...................................
Viehemerkit tulisi jättää pois niin loppuisi epäterve toiminta.
Oikea kalamies saa tietoa omalla kokemuksellaan ja silmällään
ihan jokirannassa seuraten.
kl ja ml omat kalat +100kpl sitten loput myydyillä.
[quote=Pakamukassa]Kalaonnilla olisi toinen ääni kellossa saalistilastoista jos oma tuotemerkki olisi kärkikolmikossa!!
Täytyy nyt vain purkaa kiukkua jollain tavoin. Hyvinhän se JAN on esillä 2012 ja aikaisemmissa tilastossa. Vanhemmassa tuotannossa oli parempia ottikoneita vai onko se vain kuvitelmaa kun silloin uittettiin JAN:ja kuin muita ei oikein ollut.
CR kalat eivät kuulu saalistilastoon, muutenhan se on hyväksyttävää toimintaa.
Ensi kesänä nousee varmaan uusia viehemerkkejä listoille ja se on hyvä asia. Näin saadaan taas jatkumoa Suomi-vaapuille. Saamme olla ylpeitä kun nämä nuoret ja vähän vanhemmat vaappunikkarit jaksavat askarella ja tuottaa mitä upeimpia kädentuotoksia meille kalastajille ympäri Suomen maan.
Missään nimessä viehemerkkiä ei saa jättää tilastoista pois. Jos Ruotsin puolelta haetaan mallia niin montako aktiivista viehevalmistajaa sillä puolen on? Taitavat ostaa vieheensä rajan takaa? Jos siellä olisi yhtä taitavia vaappunikkareita kuin mitä meillä on niin varmaan syntyisi ns. Suomivaappu-Ruotsivaappu maaottelu ;-)
Pakistani löytyy ao. listan ottivieheitä (myös JAN) melko kattavasti ja saalistakin niillä on tullut omiksi tarpeiksi ja olen ne myös tilastoinut joka kesä.
itse aloin joku vuosi sitten laittaamaan cr lohet tilastoon siksi että muutkin näkisi että on muitaki mahdollisuuksia ku papittaa.. esim musta mätikala takasi ja kirkas kossi pannulle ? huono idea jonku mielestä?
ja tuosta tilastoinnista olen sitä mieltä että ehdottamasti sillä millä on tullut tilastoon jos haluaa laittaa tai ei ollenkaan.. uskon että toimii hyvin.
eri paikoissa vaan käytetään eri merkkejä.
-vs-
Sivut
Lisää uusi kommentti