Lohelle perho, lusikka vai vaappu?
26.12.2012 - 21:15
Viime kesän ensimmäisestä Tenon reissusta innostuin sen verran, että ensi kesälle pitää tankata lohioppeja teoriamuodossa. Kaupassakin pitää käydä.. Sanokaapa millä perusteella valitaan viehe siiman päähän (nyt puhun soutukalastuksesta). Milloin kalastetaan vaapulla ja milloin perholla? Milloin lohi ottaa lusikkaan. Kannattaako noita kaikkia kokeilla yhtä aikaa vai olisiko jotain ohjenuoraa jolla yleensä on onnistuttu oikean viehetyypin löytämisessä. Tänä vuonna olin heinäkuun ensimmäisellä viikolla neljä päivää Tenolla ja sain vaappua soutamalla yhden 6 kg lohen ja kaksi tittiä pääsi irti.
Näin se menee - Tornionjoella on vain nimellinen lupahinta, saa käyttää omaa venettä, ei vaparajoituksia, täysi pyyntipäivä ilman aikarajoja. Ja eritoten leppoisuutta tuo yhden lohen päiväkiintiö. Vaappukalastajan ykkösvalinta on Tornionjoki. Ja hyvä niin.
Teno oli liian kauan käytännössä ainoa soutukalastajan kalastuskohde ja homma pääsi ryöstäytymään vuosien saatossa hallinnasta. Lupasäännöillä kikkailu on ollut huono ratkaisu. Kellä vain lompsa kestää, pitäisi sallia enemmän vapauksia. Ja vapauksia nimen omaan päivittäiseen pyyntiaikaan - ilman soutajan palkkaamisvelvoitetta. Ja Tenolta puuttuu edelleen se yhden lohen päiväkiintiö...
on kyllä kallis paikka, siitä iso miinus.
Kesässä kun menee Tenon lupiin ~1000€ + majoitukset + ruoka ja juoma + bensat. Tuntuu kohtuuttomalta, mutta pakko siellä on kulkea kun ei paremmasta tiedä.
Silti jotkut paikalliset katsoo turisteja pahalla, vaikka rahaa tulee kuntaan kesäisin huomattava määrä.
Jos Tenon lupahintoihin ei tule muutosta niin tosiaan rajoituksia voisi hieman höllentää.
Kaikki eivät koe elävänsä turismista. Ja onhan asia niinkin, että harvapa taitaa oikein missään päin Suomea tykätä ylimääräisistä notkujista mökkinsä tai kotinsa pihamaalla...
Mielestäni Tenon pitääkin olla arvokas kalastuskohde. Tenoja on maapallolla vähän - ainakin soutukalastajalle...
Paikallisille oma rauha, eikä kenenkään portaille pidä mennä "kuseksimaan".
Joella tulee vastaan joskus kärttyisiä paikallisia, muutamissa paikoissa tuntuu turistilla olevan väistämisvelvollisuus.
Ei minulla mitään paikallisia vastaan ole, päinvastoin. Mielummin hyvää pataa yritän olla.
Hyvää iltaa! Voitaisiinko yrittää pysyä aiheessa eli vaappujen, lusikoiden ja perhojen toimivuuden analysointia lohen onginnassa sekä kernaasti voi käsitellä muuta Tenon kalastusvinkkejä, joista aloittelija tai kokenutkin kaveri voi oppia. Eri valmistajien tuotteiden käsittelyä voisi jatkaa toisessa viestiketjussa. Modet poisti joitakin viestejä, jotka meni ohi aiheen. Kiitos ja illanjatkoa kaikille!
Kirjailin keväällä 2002 muistiin DM:n reseptin. Resepti koostuu eri lähteistä keräämistäni yhdestätoista tuota nimeä kantavasta perhosta; ei nyt niitä kakkia materiaaleja, mutta värisävyjä ja tietty värien järjestys. Kun eilen korjasin viime kesänä rikkoutunutta perhoa, hoksin sen olevan tehty vuosia sitten juuri tuon sekamelskareseptin mukaan, ei vain ole tullut ennen uitettua...
Ps. Moderoinnista: Jäähylle vain välillä meistä itse kukin - moderoijan vastuu on iso tällaisten vapaiden palstojen pitämisessä.
Tenoa käsittelevät palstat ovat muualla kuolleet liian yksipuolisen moderoinnin takia. Jos palstalle saa jäädä vain yhtä mielipidettä edustavat kommentit, on lopputulos pyöreät nolla. Tästä syystä toivoisi, että tällä palstalla sallittaisiin johonkin rajaan myös kriittisemmät kirjoitukset - ei niistä pidä kenenkään hätkähtää tai ottaa herneitä kärsään. Se, että jonkin pyynnöstä suoraan poistetaan hankala kommentti, on merkki huonosta moderoinnista...
Mutta kuten sanoin, vastuu tyylilajista on vain ja ainoastaan moderoinnilla. Ja siihen on tyytyminen.
Jos laskee yhteen kaiken Tenon lohenkalastukseen ja kalastusvälineiden rakenteluun käytetyn työn hinnan sekatyömiehen palkalla plus harrastukseen suoraan käytetyt rahat, niin jo siinä kalpenee tämänkin kalan kilohinta:
http://yle.fi/uutiset/tonnikalasta_maksettiin_japanissa_13_miljoonaa_eur...
Seuraavaksi korjaan perhon, josta nimimerkki "yx" antoi aivan oivallisen vinkin...
Lohi ja etenkin Tenonlohi on kala joka herättää poikkeuksellisen suuria tunteita ja intohimoja. Siksi nämä kalastusfoorumien lohikeskustelut lähtevät vuosi toisensa jälkeen pois asialinjoilta. Se moderoinnista ja sen tarpellisuudesta...
Aiheeseen: Mielestäni nouseva lohi ei erityisesti valitse mitään tiettyä viehetyyppiä vaan iskee refleksinomaisesti. Tärkeintä on siis saada viehe lohen näkökenttään. Ja mieluusti vielä oikealla hetkellä. Olosuhteista riippuen pitää valita oikea viehetyyppi kulloiseenkin tilanteeseen. Toki samoissa olosuhteissa toimivat samanaikaisesti myös erilaiset viehetyypit ja tälläisessä tilanteessa ratkaisee soutajan taito uittaa valitsemaansa viehettä tilanteeseen sopivalla tavalla. Ja varmasti on lohivieheitä joihin lohi ei ota vaikka niillä pyytäisi kuinka taitava tekijä.
Väreillä on väliä? Joskus ei, mutta useimmiten kyllä.
Jos nousevaa lohta osuu kohdalle, niin olen nähnyt tapauksia jolloin neljästä peräkkäin laskeneesta veneestä kaikki ovat saaneet lohen samalla laskulla. Kaikki eri merkkisillä vaapuilla ja lähes täysin toisistaan poikeavilla väreillä.
Kuitenkin omalle kohdalle on myös osunut viikkoja jolloin vain yksi ainoa vaappu (väri?) on antanut kontakteja loheen, vaikka muissa vavoissa on samaan aikaan kokeiltu kaikkea maan ja taivaan väliltä. Myös samanlaista vaappua, samalla uinnilla mutta eri väreissä.
Lohet ovat myös em tilanteessa iskeneet erilaisissa olosuhteissa tähän samaan vaappuun. Eli valaistusolosuhteet, vuorokaudenajat ja ilmanpaine ovat olleet täysin toisistaan poikkeavia. Ainoastaan veden lämpötila on pysynyt suunnilleen samassa kyseisen viikon ajan. (Ja tietenkin seuraavana vuonna vastaavana aikana ja samankaltaisissa olosuhteissa ko vaappu on pyytänyt tyhjää...)
Ongelma näiden seikkojen tulkinnassa on tietysi vähäinen kalastus aika. Vuosittain viikko kesäkuussa ja toinen heinä- elokuussa ei riitä mitenkään kertomaan etelänmiehelle yhtään mitään. Vaikka kalastaa saisi koko kesän, niin kyllä lohimiehen elämä taitaa olla liian lyhyt..
Nämä kommentit koskivat siis nousulohta ja Tenojokea.
Jatketaan vaikka asentokaloista sitten myöhemmin...
yritetään pysyä aiheessa. Moderoinnista ja muusta tämän aiheen sivusta voisi laittaa toisen viestiketjun. Intohimoja ja tunteita lohiasiat herättävät niin kuin joku taisi mainitakin. Ja se onkin hienoa kalastuksessa! Illan jatkoja!
Tana, sitä kannattaa kokeilla myös kuparikeulaisena. Tuli reilu puolenkymmentä vuotta sitten ensi kertaa kokeiltua ja alkoi toimia välittömästi ja on toiminut sen jälkeen joka kesä. Kaikenkokoisia kaloja mutta enemmistönä lohiluokkaa. Itsellä on listalaa nyt ne Logiet kun on viimeinkin taas päässyt harrastamaan.
Aina löytyy viehe, joka erottuu massasta, ylivoimaisesti.
themu, et selvästi ole saamamies, jos et ole kokenut seuraavaa: Aina löytyy viehe, joka erottuu massasta, ylivoimaisesti.
Kyllä ne ottipelit pidemmän päälle erottuu muiden joukosta.
Kokemattoman pään saa herkästi pyörälle jos yhtenä viikkona kalaa antaakin vain yksi vaappu/perho/pelti, tämä yksilö voikin olla se joka toimii vain tiettyjen olosuhteiden vallitessa.
Näin viehe saa "ottipelin leiman" ja saa samalla peliaikaa aivan turhaan.
(tarkoitan oikeasti ottivaappuja/perhoja/peltejä, en niitä joilla saadaan "lohikontakteja")
Jollekkin kelille saattaa sopia hyvin useammanlainen viehe, näin saadaan käsitys että kala ottaa mihin vaan.
Jos viidestä soutajasta 4 peräkkäistä saa kalan, todennäköisesti uitetuista vieheistä ainakin kolme on tietopohjalta valittuja.
Harvassa ovat vieheet jotka toimivat koko kesän.
Lohen tapojen tunteminen ovat avainasioita.
On myös syytä muistaa, että vika ei aina ole miehissä eikä vieheissä.
Lohi vain yksinkertaisesti ole syönnillään.
kun menet tenolle mökkikylään esittelet isännälle ensin perhot. kossusiipinen saa loppukesällä tuhahtavan kommenti se ruukaa olla alkukauen perho, konjakkisiipisä esitellessäsi kommentti voi olla että häätyy tuota southaa ja laskhea jäämerheen asti .sitte ne kysyy ettet tuonut pilhua mukanasa?
Totta puhut aslakki. En ole saamamies. Muutaman sellaisen olen kuitenkin vuosien saatossa tavannut. Vaatimattomia ovat. Kohteliaitakin. Eivät itsestään tai lohistaan liikaa melua pidä.
Kuitenkin olen sitä mieltä että jos neljä peräkkäistä laskua antaa lohen. Kaikki tulevat toisistaan poikkeavilla väreillä ja eri merkkisillä vaapuilla, niin silloin ei ole kyse pelkästään tietopohjalta valituista vieheistä. Oikeissa olosuhteissa nousulohi ottaa kun niitä tarpeeksi kohdalle osuu. Ei asia ole sen kummempi. (Vuodet 97-98 väylällä olivat tästä oiva esimerkki). Toki vieheiden pitää tietyt "riteerit" täyttää, ja oikeat "ottipelit" nousevat esiin vasta kun olosuhteet eivät ole pyytäjälle otolliset.
Eräs seikka kuitenkin mietityttää. Jos sama vaappu antaa lohta vaihtelevissakin olosuhteissa viikon ajan. Eli täysin ylivoimainen muihin vieheisiin nähden, niin miksi sama vaappu ei enää seuraava vuonna toimikaan vastaavan kaltaisissa olosuhteissa. En ole ainoa joka on saman asian toistamiseen todennut. Saattaa mennä pari kesää kunnes sama palikka taas "herää".
Helppo on tietysti todeta että tämä on pelkkää kokemattoman jorinaa tai että olosuhteissa on tapahtunut jotain sellaista muutosta mikä on jäänyt huomaamatta (ehkä näin onkin), mutta tähän en vaan enää usko. Sen verran monta vuotta, aironvetoa sekä hopeista sattumaa on jo takana.
Juu, kyllä toi on kauppiaitten onnistunut tempaus, että joka kelille, ja vuoden ja vuorokaudenajalle eri väri. Nyt on joka ukolla viisisataa vaappua, joissa on eri värinen pers reikä. Kauppiaat hieroo käsiään. Mitenkähän ne entisaikojen lohestajat komeat saaliinsa sai,kun ei ollut kuin max 10 uistinta.
Kyllä siellä joella sai sestoa ennen vähä rauhallisemmassa merkeissä.Tapahtumia tuli kun sait pelipakoilla kalastaa
nyt siellä on semmoinen ruletti että lohetkin ihmettelee ,ja jatkaa matkaa. Olihan ennenkin saanti miehiä kuten nykyäänkin ,toiset ottaa ja osa vain pyytää.
Onko "yx" se ja sama kuparin kanssa, siis pakotettu vai sileä. Kupari on monesti korkeahkon veden väri, esim. heinäkuun alussa hopeaan yhdisteltynä - kupari vain totunnaisesti on takarunkona. Tiedä sitten noista rungon värien järjestyksestä viitsiikö lohi niitä tutkailla, ennemmän se on sitojan silmässä. Ja jos askarruttaa, niin tekee kokonaan kuparisena - toimii joskus helteellä ruskeanoranssisena hahmona...
Asettelenpa siis kuparia keulaan - ja raportoin uittelun jälkeen. Jos oli edelliskesän ajatelma DM:n muunnos, niin olkoon tämä sitten Dunkeld-variaatio...
Tana. Pakotettu himmeä kupari, kirkaskin on käynyt mutta himmeä on tuntunut paremmalta. Hopeakierre ja samat mittasuhteet, Himmeä toimii vissiin paremmin lämpöisen veden aikaan ja yöllä kirkkaassa vedessä, kirkas taas kylmempään ja roskaiseen veteen päivällä.
-"Juu, kyllä toi on kauppiaitten onnistunut tempaus, että joka kelille, ja vuoden ja vuorokaudenajalle eri väri".
Itse olen yrittänyt hillitä noita monimutkaisia uskomuksia, mutta ei se oikein onnistu.
Niin on sitkeässä kalamiesten keskuudessa ihan ilman kauppiaitakin.
Myös valmistajat ruokkivat useasti uskomuksia, ja niin olen varmaan tehnyt itsekin.
Kun jonkun sanotaan olevan "hyvä sadekelin väri", niin onhan se jos kalaa on tullut.
Mutta, kun ryhtyy tutkimaan "hyviä sadekelin värejä" niin huomaa että niitä vasta on paljon.
Tämä johtuu siitä kun lohi liikkuu rohkeammin sateella, (hämärissä/tuulella) ja tulee matalaankin.
Olenkin ryhtynyt sanomaan, että "on hyvä sadekelinkin" väri, niin uittavat ehkä myös muulloin.
Väreillä on merkitystä, ja paljon, eikä sitä ihminen pysty edes selvittämään kuin pieneltä osin.
Itse olen yhä enemmän painottanut ahkeruutta ja tarkkaavaisuutta, -omien kokemuksien hankkimista.
Lohenpyytäminen ei saa ollakaan liian helppoa, tiettyä ja säännönmukaista.
Nykyään tahtoo olla ongelmana se kun ei viitsisi könytä vesillä aina vain sateella.
Siitä pääsee sillä kun ajattelee voivansa myös olla ilman kalaa, kun kuitenkin joskus aina saa.
Oliskohan jotenkin tähän suuntaan: Viehe yhtä tumma kuin sää ja kala?
Nämä pakotetut tinselit olivat joskus hiukan hakusalla - Veniardin puupuolalla taitaa olla minulla ensimmäiset rullat. Sittemmin on tarjonta parantunut ja tinselit on käsitelty siten, että ne säilyvät kirkkaampina.
Kiitos vinkistä, tätä löytyy lankakotelostani kuparisena - siitä siis vääntämään:
http://www.feathersmc.com/images/imageviewer/satin_emb_med_silver.jpg
Jos vaappuista jankkaaminen alkaa kovasti vannehtimaan päätä niin on hyvä käydä lukemassa Tenojoki,fi sivuilta viestiketju:Toiveita vaappuun.
Olkoon toki niin että jokin väri toimii kohtalaisesti koko kesän.
Mutta kesän edetessä muuttuu myös parhaiten pyytävä väritys, turhia "silmäkarkki" värejä on varmaankin enemmän kuin oikeasti kalalle toimivia värejä.
Vedessä vallitsevat valaistusolosuhteet, veden väri ja veteen heijastuva valo vaikuttaa siihen että miten viehe näkyy vedessä.
Nämä olosuhteiden muutokset ei kuitenkaan vaadi mitään radikaaleja muutoksia vieheen väreihin, tietyt sävyjen muutokset riittää.
Kalaonnin mainitsemalla vesisateella kyllä kalan löytäminen siiman päähän on jossain määrin helpompaa ja tietyt väritykset on havaittu tehokkaiksi. Kalaonnille tuttu mätöahven ja sen suuntaiset väritykset saa minulla peliaikaa vesisateella ja harmaalla kelillä enemmän kuin muut väritykset.
Nuuka mies kyllä pärjää Tenolla punaisella nilsulla koko kesän ja lohtakin saa.
Väylällä yhtälailla "Väylän pilkku" väritys toimii hyvin koko kesän.
(nämä on vain omia mielipiteitäni, eikä absoluuttisia totuuksia. Voi olla että kymmenen vuoden päästä olen taas erimieltä)
Aika monen olen huomannut kirjoittavan, että lohi ym. kalat ovat tyhmiä - ei kannata turhaan hipistellä vieheiden yksityiskohtia tai asetella perhoon siipeä haituvan tarkkuudella. Varmaan siinä on toinen puoli totta, mutta vain se toinen puoli...
Kirkkaissa vesiolosuhteissa ovat lohen hoksottimet varmuudella aivan uskomattoman hyvät, samoin reaktionopeus ravinnon/vieheen tavoittelussa omaa luokkaansa. Ja enemmän kalastaneet tietävät, että pienetkään ykstyiskohdat eivät jää välttämättä huomiotta, vaan lohi osaa olla hyvinkin ronkeli. Edelleen monella lie ollut siiman päässä joskus jokiosaa tutkistellut lohi, joka muistaa varmuudella lähteä tiettyyn suuntaan tai paikkaan pakosalle.
Tänään tuli töllöstä mielenkiintoinen dokumentti. Siinä havainnollistettiin esim. kuinka ovela on ankarissa olosuhteissa karaistunut pikkulintu (sama tietenkin pätee myös ihmisiin...) verrattuna etelässä helpommalla selviytyneeseen lajikumppaniinsa - elinympäristön vaikeusaste lokkaa jyvät akanoista. Samoiten simpanssi oli hoksaamis/muistamistehtävissä ihmisen "älyyn" verrattuna aivan uskomattoman paljon parempi (filmin lopussa).
http://yle.fi/ohjelmat/1836599
Nousulohen pyyntiä ja vieheiden merkitystä mystisoidaan liikaa. Silloin kun joessa on todellakin sitä lohta paljon ja olosuhteet ovat kohdallaan, sekä vielä vieheet osataan tarjoilla lohen näkökenttään oikealla tavalla niin kyllä niitä lohia myös saadaan vaikka vedessä ei uisi se saamamiehen ottivaappu tai perho täsmälleen oikeassa värissä.
Esimerkkinä muutaman vuoden takainen reissu eräälle Norjan lohijoelle. Lupa kiintiön 7 kalastajaa heitti tyhjää 3vrk ilman evän välähdystäkään. Sitten tuli sade, joka laukaisi vuonosta parven nousuun ja yhtä lukuunottamatta kaikki saivat vähintään yhden lohen seuraavan vuorauden aikana. Ja aivan erilaisilla perhoilla, joita kiivaasti aluksi vaihdeltiin kun kalaa ei vielä kuulunut. Eikä tämän joen lohet sen tyhmempiä ole kuin Tenollaan. Toki joen luonne täysin erilainen.
Tietysti useista vieheistä lopulta erottuu ns ottipelit. Sitä ei kukaan voi kiistää.
Sitten kun lohi ottaa asentopaikan, ja on jo matkallaan häiritty nähden useita vieheitä, niin vieheen merkitys kasvaa. Näissä vaikeutuvissa olosuhteissa onnistuvien kalastajien määrä taas putoaa.
Eivät ne saaneet ainakaan uistimilla. Lohet pyydettiin pääasiassa padoilla, verkoilla ja pistämällä. Pelti tai vilkku saattoi roikkua perässä, kun joella liikuttiin. Viehekalastus oli joutomiesten hommia.
Mitäpä sanotaan tällaisesta "teoreemasta":
Joku kehittää ottavan vaapun/vaappuvärin. Muutaman vuoden tulee lohta lujasti, mutta sitten tulos pikkuhiljaa hiipuu. Uutuuden tehon tieto levisi muillekin kalamiehille ja samanlaista pyytöä oli kohta pitkin jokivartta.
Heikkenikö lohen otti sen vuoksi, että lohet/jokipoikaset oppivat välttelemään/kyllästyivät muotivieheeseen - vai pyydettiinkö ne yksilöt vähiin joihin ko. houkutin tehosi?
..kysymys. Jospa kyse onkin kalamiesten kyllästymisestä?
Tulee uusia vieheitä/valmistajia ja niistä(kin) löytyy ottavia onkia?
Jonkinlainen merkitys on myös nykyajan tehomarkkinoinnilla:
Kun saadaan liikkelle huhu jostakin vieheestä/väristä niin sitä
käytetään myös enemmän?
En oikein usko lohen palttuvan joihinkin vieheisiin, ainakaan kaikkien lohien.
Joku saa leukansa kipiäksi ja ehkä välttelee aikansa.
Lohikanta ja nousevat kalat vaihtuvat kuitenkin sen verran taajaan,
että ehtisivätkö palttumaan johonkin hyvään vieheeseen?
Tiedä häntä varmasti .....
Kesätkin osaavat olla hyvin erilaisia vieheiden suhteen.
..keskustelua on mukava lukea.
Uskon ehdottomasti että lohi "oppii". Tai ainakin nähtyään tarpeeksi vieheitä sen iskukynnys laskee.
Uutuusvieheiden kohdalla taitaa vaan olla niin, että kalastajat niistä enemmän innostuvat kuin lohet. Ja sillä saadaan mitä uitetaan. Sitten kun uutuudet on nähty niin tapahtuu paluu vanhaan.
Monasti Tenolla on kalojen suhteen hiljaisia kausia etenkin loppukaudesta. Turistit itkevät kalattomasta joesta ja kylällä joku paikallinen toistaa kuulua fraasia "kyllä joessa kalaa on, se pitää vain osata pyytää" tai "lahnaa ei oteta se antaa" tms.
Sitten tapahtuu olosuhteissa joku merkittävä muutos, kalat lähtevät liikkeelle, vaihtavat suvantoa ja uusia lohia saapuu työntämään muita paikalta. Ja kas kummaa, joki herää henkiin ja kaloja saattaa lyhyessäkin ajassa tulla pitkin jokea. Myös näitä "oppineita" lohia.
Luonto on yhtä kiertokulkua - meren syönnösalueilla ravinto painottuu tarjonnan, vaellusreittien/meriveden lämpötilan ym. mukaan. Myös jokialueella vuodet voivat olla hyvin erilaisia ja lohenpoikasten ruokailutottumukset panottuvat erilaisiin öttiäisiin.
Jos oletus on, että tiettyä ravintoa hotkineet lohet/poikaset kelpuuttaisiva paremmin opitun ärsykkeen, voisi näiltä pohjin selittää myös tietyn kiertokulun viehemuodissa.
Pyyntiolosuhteilla ja saman aikaisella lohien määrällä on keskeisin vaikutus onkisaaliisiin - hetkittäin kaikki saavat lohia. Ja tuntuu, että silloin koko jokivarressa tärppää ja kaikenlaisiin vieheisiin. Toisina aikoina etupäässä verkoista havaitaan lohien vaeltavan.
Elämää Tenossa on aina - ja vaikeina aikoina katsotaan, kuka kalastajista on oppinut...
Sivut
Lisää uusi kommentti