Lohelle perho, lusikka vai vaappu?
26.12.2012 - 21:15
Viime kesän ensimmäisestä Tenon reissusta innostuin sen verran, että ensi kesälle pitää tankata lohioppeja teoriamuodossa. Kaupassakin pitää käydä.. Sanokaapa millä perusteella valitaan viehe siiman päähän (nyt puhun soutukalastuksesta). Milloin kalastetaan vaapulla ja milloin perholla? Milloin lohi ottaa lusikkaan. Kannattaako noita kaikkia kokeilla yhtä aikaa vai olisiko jotain ohjenuoraa jolla yleensä on onnistuttu oikean viehetyypin löytämisessä. Tänä vuonna olin heinäkuun ensimmäisellä viikolla neljä päivää Tenolla ja sain vaappua soutamalla yhden 6 kg lohen ja kaksi tittiä pääsi irti.
.. vähän rauhallisempaa kun saatiin tuo turha kinaaminen loppumaan.
Tuli siinä selväksi miten paljon tähän po. aiheeseen liittyy uskomuksia
ja myös takapuheita.
Vieheitä, lähinnä vaappuja pidetään pyyntiaotomaatteina, -mitä ne eivät ole.
Vieheen osuus on vain osa tuloksesta.
Taito uittaa onkiaan, paikallistuntemus, lohen tapojen tunteminen ja viehe
ovat yhteensä samanveroiset kuin lohen osuus:
Jos ei ote niin ei ota ..., joskus siinä ei auta maamme-laulukaan.
Paikallinen, esi-isien tiedoilla varustettu kalamies peittoaa turistit x10.
Tietämättömyytään onkin hyvä korjata istuksimalla joen törmällä...
Päiväsaikaan kun vain paikallisilla on lupa soutaa, onkin mukava istuksia joen törmällä ja tarkkailla paikallisten soutukuvioita.
Illalla kun turistin soutuvuoro koittaa, saattaakin lykästää jos mieleenpainettu soutureitti antaa kalan. Tätä ottipaikkaa et takuulla heti unohdakkaan. (kuusiniemen väylän loppuosa, ennen mutkaa on minulle yksi näistä ikimuistoisista paikoista)
Lohiparta, katsoin v.80 Korpuan Paavua silmiin, haluakko tuohon varianttiin jotakin käyntiä, oota käväsen piirustuslaudallani, ei ollut cadejä, alkuperäinen kuva minulla,, tapasin v.86 alaköngäällä, Markkasen Markun oli tullut kosken alas, esitteli vaimolleni pakin, tönäsin ei saa nauraa, ootta kovia jätkiä, jatketaanko Raatesalmen Karista vaikko Lahtisen Klasusta, kynsilakalla maalattuja kakskölimastereita jne..Ei millään pahalla, joka sanani voisin asetella armollisesti oikeaan asentoon, kävinhän jonkun vuoden pokkitörmänpakkotyölaitosta, vitutti tekivät Suomen Pankin apukoulun väliin, siellä viisaampaa porukkaa. Katto silmiin Ryhäsen Aulis keväällä v.84 tultiin wäylältä, Pelhosta, muista pilkun paikka tässä valtion pilkku viidakossa, se voi olla raastuvassa tärkeää, sinä syyllinen: Armoa, ei siperiaan tai Armoa ei, siperiaan, nyt kaivelevat jotain Keisareita. Asiasta toiseen: Tuokaa se elossa oleva mies joka on tuosta joesta saanut enemmä taimenta kun minä vapavehkeillä, haluan jutella, sitä miestä ei ole! Minäkin kuolen, ehkä sinäkin, sitten kilpailkaa, kiva minä tapasin monta legentaa oulusta..
Taasko se Oulujoen Taimenspecialisti näppäimistöä laulattaa? (kirjoitusasu ainakin sama)
Onkos tullut taimenta?
Perho vai vaappu, eli kenties pelkka?
Pelkka on puuta (heko,heko), mutta onko enää devonin soutajia.
Leipäpelkka on puuta, kalastusmielessä pelkka on peltiuistin.
Mukava nimi, ja siksi sitä soisi käytettävän enenmmänkin.
Lusikkauistin,lappu,pelti......,mutta pelkka on puuta:)
http://www.kerohirsitalot.fi/lampohirsi/pelkkahirsi.html
On myös leipälapio, kuten myös peltinen tai metallinen uistin eli lappu eli pelkka.
Sahateollisuudessa kahdelta puolelta koko pituudeltaan sahattu tukki.
Taitaa anonymouksen pää olla puuta kun ei millään usko?
Pelkka =litteä, litistetty, esim. juuri leipälapio, litteä hirsi,
-tai peltipelkka.
Kyse EI siis ole materiaalista vaan muodosta.
Anonymouksen pää taitaa olla pelkkahirttä, tai sitten pää on leipälapion muotoinen?
Anteeksi ilkeilyni.
Pää on puuta, mutta uskotaan, uskotaan.
Minun mökki on pelkkahirrestä ja litteät uistimet ovat pelkkoja - selvä.
Pelkka =litteä, litistetty, esim. juuri leipälapio, litteä hirsi,
-tai peltipelkka.
Kyse EI siis ole materiaalista vaan muodosta.
Materiaalistapa hyvinkin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelkka
Tarkoittaa nimenomaan muotoa!
Esim. pyöröhirsi on pyöreä, pelkkahirsi tasasivuinen litteän omainen eli pelkka.
Meilläkin käytetään pelkkaa kun uunista otetaan limppua.
Kalastajat käyttää pelti tai vaikka tompakki pelkkaa.
http://lmgtfy.com/?q=yleissivistys
.....joo ei materiaalia
vaappuun kun vuolee litteät kyljet , eli sivut, niin tulee Pelkka. Alkuperäisessä Jessessä ja Vaaksissa taisi olla suorat sivut?
Kun nyt vain uskottaisiin, että VIEHEISTÄ puhuttaessa pelkka on peltiuistin.
Jos ja kun sanaa käytetän muissakin yhteyksissä, niin sitten käytetään.
Leipäpelkkakin voi olla puuta tai peltiä, hirsi nyt tuskin koskaan on peltiä.
Vaapusta ei kuitenkaan saa pelkkaa vaikka lausuisi isämeitää ...
Vaapuista nyt ja ennen....kirjotuksista päätellen täällä muutama enemmänkin kalastellut lohimies paikalla niin kysytäämpä tällasta.
Mitenkäs paljon katkovaappuja käytetty lohenpyynnissä ja tuoko se mitään uutta ja erilaista näihin ns. normaaleihin malleihin verrattuna?
Onkos kalaonni ikinä tehnyt katko versioita edes protoja?
Yhdellä valmistajalla taitaa olla myynnissä katko versio, kokemuksia?
Leo Juntuselle vain tilausta: http://ljvaappu.nettisivu.org/
Jatkovaappu on ihan tehokas, varsinkin syyspuolella kojama-onkena. Eri asia on, onko se välttämätön?
Melko hidas on valmistaa ja tulisi tietenkin kalliimmaksi myös ostajalle.
Sen verran olen ollut hoksaavinani, että jatko-osa kannattaa tehdä lyhyt, vain 1/3 tai 1/4 osa rungon mitasta.
Mutta, mitä niillä tekee kun kautta vaan lyhennetään, ja kohta pitäisi tehdä jo koukuttomia vaappuja? Heh.
myös alkukaudesta.
Pysyykö jatkovaapussa kala kiinni paremmin kuin tavallisessa? Voisi luulla, että pysyisi, koska vipuvartta koukun vääntämisessä irti on vähemmän.
no niin....kalaonni laittoikin heti tietämystä peliin siitä kiitos!
Kysytäänpäs sitten virityksestä, luulis että jatkon virittäminen ei ihan helppoa ole vai millanen uinti siinä pelaa?
Perse vatkaa kuitenkin aika lailla vai vatkaako?
...en osaa sanoa kummia kun uinteja on niin monenlaisia ja kalaa tulee.
Jääköön "tietäjien" kerrottavaksi jos asiasta jotakin tietävät.
Vanhan-ajan Pikie jatkovaappu ui hyvin vetelästi ja ontuen.
Siitäkin Piret Jon Niiles Antti toivoi, että olisi peräosa lyhyempi.
Ei se ole kovin suuri ongelma tuo kalan vääntäminen vaappuun tartuttuaan.
Kun enää yksi koukku on kiinni niin huono on vääntää.
Enempi siinä on kyse jarrun (liiallisesta) tiukkuudesta ja hätäilemisestä.
Nykyään näkee jatkovaappuja kaupoissakin, mutta vähänpä niitä kaytetään?
Eikö niitä ole Rapalalla ja Storminkin mallistossa?
L-J:llä olen nähnyt kalaa saatavan, ja siihen näyttää ottavan myös pienempi lohi.
Myös Wiggler tyyppiset-, jotka olivat paksuja ja yksiosaisia, olivat hyviä ainakin
saamaan asentokojaman näyttäytymään. Monet saivat oikein kalojakin.
Nykyään näkee jatkovaappuja kaupoissakin, mutta vähänpä niitä kaytetään?.
Kaikkea uutta pukataan ja vanhat hyvät unohtuvat, kuten vanhat jatkorapalat. Lohien säilymisen kannalta tietysti parempi näin.
Rapalan jatkovaappu oli oikea Klonkku. Jos uudestaan tekisivät, niin paljon lyhyemmällä perällä.
Tekevät nimellä Joindet-tai sinne päin. Klonkku on, mutta ei sillä uinnilla niin väli kunhan lohi hyväksyy.
Vaappu, pelti ja perho,, Eli leikitäänpä ajatuksella, ettei Tenossa ole ikinä kalastettu vieheellä ..Hain nälkäinen lohi saapuu mereltä jokeen... Yhtä näistä vieheistä, se ei ole merellä ikinä nähnyt, tai jos on, korkeintaan veteen läjähtävänä häivähdyksenä, lokinpaskan muodossa, mistä lohen lokkimatokin on kotoisin. Vieheenä Valkoinen valhe, onkin aikoinaan vaatinut valitsijaltaan paljon mielikuvitusta ja sitä on jatkunut fanaattisuudesta toivottomuuteen asti..
Tietokirjailija Eric Norren sanoin. Nimenomaan muikusta se kaikki.. Suomessa alkoi..sitten tuli muualta munijat,,
Tullimies on paras. kuka on ennen kuullut tullimiehestä? kuka uittaa edes peltiä?? niin erittäin harvat ja silti se on noissakin tilastoissa hyvin korkealla. kannattaa kokeilla!!
Kuvaa ja mallia kaivattas,minkälainen on.
Mitä vaappu erikoisuuksia kannattaisi metsästää ensi kesäksi?
Renforssin torpedo, sillä saa varmasti!
Sivut
Lisää uusi kommentti