Perhoihin korvaavaksi painomateriaaliksi käy erinomaisesti vaikkapa rautalanka. Sen sijaan, että kiertää koukun ympärille lyijylankaa, laittaa rauta-sellaista. Toimii hyvin painona ja kalaa tulee.

axe,
Jostain olisi meidän itse kunkin hyvä aloittaa se maailman pelastus. Metsästäjä en ole, mutta eikös vesilintujen lahtauksessa ole lyijyhaulien käyttö kielletty? Veneiden pohjamaaluaksessa lyijymaalit on kielletty.Mielestäni lyijyn käyttö pitäisi kieltää ehdottomasti myös kalastuvälineissä.

Olen siis samaa mieltä että pitäisi luopua lyijystä sekä metsästyksessä että kalastuksessa. Tarvis vaan löytää joku korvaava metalli joka ei olisi niin vahingollinen, mut silti riittävän/sopivan edullinen. Siinäpä ongelma..

Lapsena lyijyä hakattiin vasaralla litteäksi, rullattiin ja suussa pureskeltiin siimaan kiinni. Ja hiuksetkin on vielä päässä.

Se ammuttu lyijyki o vaa vaarallista osuessaan. Niinku aikasemmin on jo mainittu, ni se hauli tai luoti hapettuu melko nopeasti, ja se oksidikerros estää lyijyn liukenemisen.

Pemppu on sit jo melko pahasti hakoteillä lyijyhaulien käytöstä metästyksessä. Vesilintuja ei saa ampua lyjyhauleilla, mut muuten kyl saa kylvää ihan vapaasti. Ja taitaapa lähes kaikki kiväärin luoditki sisältää lyijyä, eikä niittenkää käyttöö oo rajotettu. Toisaalta taas omilla metästysmailla ei suurta osaa korvaavista saa käyttää, kun sahat ei tykkää kovista hauleista. Ja parasta on tietty tyhjentää piiput ohi sorsasta reilun kolmen euron panoksilla.

Enkä nyt oo kalastuksessakaa lyijyhauleja vaihtamassa muihin. Muutenha tää ois menny ihan offtopikiks.

Olen valanut 35 vuoden aikana n. 50 000 tonnia seosmetalleja,myös lyijypitoisia. Olen täysin vakuuttunut siitä,että lyijyyn pitää suhtautua kuten asbestiin,turvallisuusraja on nolla,muuten se tappaa.
Kenet tappaa,miten tappaa ja missä tappaa - se on toinen juttu,mutta uskokaa huviksenne,lyijy tappaa varmasti.Ei ole olemassa lyijyn kestävää elollista organismia ellei mukaan lasketa joitakin bakteereja.

Lyijyn ominaispaino on 11,3 ja tinan 7,3. Ominaispainojen ero jigejä tehtäessä on merkittävä.Samanpainoisia jigejä valettaessa tinajigin on oltava hyvin paljon lyijyjigiä suurempi kun huomioidaan ominaispaino ja syrjäytetyn veden paino (noste).
Pelkästä tinasta valaminen tuottaa omat pulmansa,sinkki on tinaakin kevyempää ja volframilla on ruokoton 3370 asteen sulamislämpö.
Lyijyä on vaikea korvata kalastuksessakaan.Korvaajana panoshauleissa käytettävä vismuntti olisi yksi harvoista käyttökelpoisista vaihtoehdoista,sen sulamispiste on 271 ja ominaispaino 9,8.
Ja vismunttipainoihinhan sitä ennemmin tai myöhemmin lainsäädäntöteitse mennään.

"Uudenvuodentinat" ovat kalastusta suurempi pulma,nehän ovat silkkaa lyijyä ja joutuvat pyhien jälkeen roskiin. Asioita voi yhdistellä. Hankitaan uudenvuodentinoiksi rautakaupasta juotostinaa,valetaan ne sitten myöhemmin jigeiksi ja kun jigeistä koukut käy tylsäksi,valetaan ne taas uudenvuodentinoina.

Yleisin juotostina on seos Pb40/Sn60,siis lyijyä 40%,tinaa 60%. Lyijyn sulamispiste on 327,tinan 232. Juotostina sulaa kumpaakin perusainettaan alemmassa,190 asteen lämpötilassa ja sen ominaispaino on 8,5. Se on helpommin valettava kuin tina tai lyijy ja tilavuus/painosuhde suurinpiirtein puolittuu. Vismunttijigejä odotellessa juotostinajigi olisi vaihtoehto.

Tinakaan ei ole ihan halpaa eikä ongelmaton luonnossa. Juotostinajigi kuitenkin periaatteessa tarkoittaisi vesistöihin jäävän lyijyn vähenemistä 60 prosentilla.Se olisi tonneissa mitaten merkittävä vähennys.Jokainen ei tietystikään voi valaa omia jigejään mutta esimerkiksi kalastusseurojen tai kimppaporukoiden puuhasteluksi se voisi sopia.

Hinnan takia jigejä ei juuri kannata itse valaa mutta muiden etujen takia kyllä. Pakissa jonkin aikaa olleen lyijyjigin pinnalle tulee valkoinen hilse,lyijy (puhekielellä sanottuna)oksidoituu eli pyrkii palaamaan alkuperäiseen olomuotoonsa. Tupakkamiehet tuntevat oksidoitumisen savujensa imelänä makuna.Lyijy siis tarttuu sormiin ja siitä sitä sitten vedellään naamaan tupakkana,voleipänä,lenkkimakkarana ja solmuja tehdessä.Lyijy imeytyy elimistöön myös ihon ja limakalvojen kautta.Juotostinasta tehty jigi ei juuri oksidoidu ensimmäiseen 20 vuoteen. Pinnaltaan kovempana se hakkautuu vähemmän pohjakiviin,siimakatkojakin on vähempi.

Periaatteessa olen sitä mieltä,että pulla pitäisi ostaa pullakaupasta,kirjat kirjakaupasta,viinat viinakaupasta ja kalastustarvikkeet kalastustarvikeliikkeestä. Siitä olisi se hyöty,että voisimme ensinnäkin valittaa huonosta tuotteesta ja toiseksi voisimme vaikuttaa tuotevalikoimaan ja hintaankin. Halpamarketin kassatytölle kun on turha valittaa tai ehdottaa muutosta valikoimaan. Kalastustarvikeliikkeessä voimme tuoda mielipiteemme esiin vaikkapa jigien materiaalista,vakiasiakkaina meillä on siihen kantti.

Aiemmassa keskustelussa mainittiin kulta perhojen materiaalina "jos perse kestää". Ei muuten lainkaan mahdoton ajatus tarkemmin tutkiskellen. Kulta taitaa maksaa 8500 euroa kilo,siis 8,5 euroa gramma.Paljonko sitä tarvitaan yhteen perhoon eikä nyt viitsitä puhua purjekalan pyyntivehkeistä. Kulta muokkautuu hyvin,50 senttisen kokoisella palalla lehtikullataan Mannerheimin ratsastajapatsas hevosineen ja jalustoineen.Kullan ominaispaino on sama kuin volframin, 19,3. Volfram on pirun paljon kultaa halvempaa,tuskinpa kenenkään tarvitsee lyijylangan puutteen takia harrastustaan lopettaa?

Töissäollessani huomasin seuraavanlaisen seikan,kun meillä roikkui nosturissa ulkomitoiltaan melko pieni 8 tonnin kuparinippu,ihmiset kävelivät sen ali. Jos siinä olisi roikkunut kaksi maasturia tai tonni styroksia kukaan tuskin olisi kävellyt. Lyijyn kanssa on samoin,sen vaarat eivät aina hahmotu. Lyijytöitä tekeviltä mitataan ns.lyijyveret ja arvojen ylittyessä heidät siirretään n. kolmeksi kuukaudeksi muihin hommiin. Sen aikana verestä mitattavat arvot laskevat,se ei merkitse että hiuksista tai luuytimestä mitatut arvot olisivat laskeneet. Jos asetetut työturvallisuusarvot olisivat lääketieteellisesti kiistattomasti perustellut,ne olisivat kaikkialla maailmassa samat. Nyt ne eivät ole. Kun tuhraan jigejäni mökin kaasugrillillä,niin niissä olosuhteissa en missään tapauksessa olisi suostunut vastaavaa työtä töissä tekemään.Olisin vaatinut poistot,ilmastoinnin,suojaimet ja käyttöturvallisuustiedotteen.
Näinhän se on. Mökillä vedän huurut,höyryt ja savut turpaani,se on typeryyttä. Minun typeryyteni saattaa johtua 35 vuoden fosforikuparin valusta,siinä niitä raskasmetalleja tuli vedettyä. Älkää te fiksut ja järkevät ihmiset tehkö vapaaehtoisesti samoin. Jos teette käskekää ainakin akka ja pennut siksi aikaa mummolle kylään.

Tossa tuli asiallista asiaa ja aika tyhjentävästi.Merilohelle sen verran et tos rautalangassa on se huono puoli et kaikki kerran kastetut perhot on pian ruskeita,rasioitten foameja myöten.

Perhojen painotukseen voi käyttää myös kuparia.
Kuparin ominaispainoksi googlettuu 8,9 g/cm3),
poikkeaakohan kuparilangan ominaispaino tuosta...

Ohuella kuparilangalla pystyy jopa sitomaan.