Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta 2018 syyskausi
Anonymous
19.08.2018 - 08:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Johan sinne pääsee. Turun ulkosaaristossa vesi jo kylmää ja kaloja löytynyt.
Kyllä meritaimenkelejä saadaan vielä odotella...
https://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa
Tuo karttahan näyttää että turun ulkosaaristossa on kaikista lämpimin vesi.
Suomenlahdella Saaristomerellä on pintavedet n. +20 Lowrancea laajoilla alueilla. Kovat tuulet sekoittavat ja viilentävät pintavesiä...
Mikähän myrskytuuli ensimmäiseksi tuo tyrskytanekelit? Onko se maatuuli vai merituuli? Kumpi tahansa taitaa olla tässä tilanteessa hyvä, mutta kumpihan olisi parempi? Myrskyn aikaan kait ei tanea saa, ainakaan tuulen puolelta, mutta myrskyn laannuttua sitten?
Kyllä myrskyn aikaan tulee hyvinkin taimenta mutta varsinkin yksin ollessa todella haastavaa ja kyllä,voi olla juurikin tuulen puolelta,tai sitten ei,molemmat kannattaa kokeilla.
Tyrskytaimen on kuopattu jo ajat sitten. Ne istarit on jossain tyynissä lahdukoissa. Tosin joskus voi sattumia tulla jos oikein hyvin kohdalle osuu.
Tsadissa istutetaan purotaimenta joo, mitä saa lahnan onginan sivutuotteena, mutta saaristomerellä istutetaan vielä isoksi kasvavaa ja Kotkassa on istutettu ainakin tähän asti.
Jossain oli juttua siitä miksi poikaset istutetaan jokeen eikä merelle niinkuin aikoinaan tehtiin ja meri oli täynnä kalaa.
Meri oli täynnä kalaa kunnes verkkomiehet vei kaikki pois.
Rysillä ja verkoilla pyydetään 86% istukkaista.
Jännä juttu että ennen oli verkkoja merellä paljon enemmän ja taimenia myös selvästi enemmän. Ja suuria oli paljon. Nykyään isoja ei ole ollenkaan.
Nämä nykyiset ingarskilanjoen kantaa olevat istukkaat ei kasva suuriksi. Pieni puro - pienet kalat.
On se joo uskomattoman jännää kun ensin verkotetaan tonneittain taimenia jonka jälkeen istutetaan satoja niin enää ei tule kuin ennenvanhaan vaikka verkotuskin vähentynyt,siis ihan uskomatonta!
Joo, siis ei Tsadissa kyllä nykyään viitsi tampaxia kalastaa, no niissä hemmetin ruoholahden lahdukoissa ja kanavissa vois ehkä mato-ongella onkia purolohta, vai minkä se yksi toimittaja sanoi madolla saaneen. Noi jokihommat on sitten erikseen, kun jokihomppelit on omineet Tsadin tampaxin. Jos Tsadilainen haluaa kalastaa meritaimenta meressä, niin se on ajettava autolla Kotkaan tai Turkuun. Ja Kotkankin hommat vissiin loppuu parissa vuodessa kun tieto oli, että nekin alkaa istuttaa sinne ignaskilaista purotaimenta, joka ei kasva ikinä yli alamitan ja jää pyörimään rantakaislikoihin.
Kalastan keväisin Turussa siikaa ongella. Viime vuonna sain samana päivänä 3 noin 30cm taimenta. Rysä odotti 150m päässä merelle päin. 100% varmasti kaikki siitä porukasta jäi siihen 150m jataan vai mikä sen ohjurin nimi onkaan. Näin tääl Turus...
Taimenta on nykyään niin vähän, ettei sitä oikein saa kuin tehokkaalla pyydyksellä, kuten sopivaan paikkaan laitetulla rysällä. Samaan olen törmännyt Porvoossa täällä: https://www.google.com/maps/place/V%C3%A4sterh%C3%A4llen/@60.2054476,25.743771,18z/data=!4m5!3m4!1s0x469223cdddaa9b25:0x4983604aa93ab7a6!8m2!3d60.2065586!4d25.7451047
Meritaimen verkotus on ehkä vähentynyt, mutta kaupallinen rysäpyynti jatkuu.
Meritaimenta on Helsingin vesillä kohtuullisen paljon, ja keväällä niitä laihoja talvikoita saa helposti. Syksyllä tanttuja on nykyisin tosi vaikea löytää, jopa ihanteellisissa olosuhteissa. Missä lienee uiskentelevat?
Vantaanjoessa uiskentelevat syksyt. Nämä ingarssilaiset menee jokeen jo nuorena, eli syksyllä on meri tyhjä taimenista. Siis yli 60cm kaloista.
Nämä nykyiset ingarskilanjoen kantaa olevat istukkaat ei kasva suuriksi. Pieni puro - pienet kalat.
Jännä juttu, että nämä "Ingarskilan taimen ei kasva isoksi vinkujat" eivät huomaa että heidän kehäpäätelmissään ei ole mitään tolkkua ja logiikka jo sillä perusteella että valtaosa Vantaanjokeen kudulle nousevista meritaimenista on kokoluokkaa 60 - 75 cm, siis tuollaista 3 - 5 kiloista taimenta. 50 senttiset, ylipäänsä alle 60 cm kalat ovat selkeästi vähemmistönä. Kuitenkin nämä valittajat itkevät että Suomenlahdelta ei saa enää kuin 45 - 55 senttisiä puikkaritaimenia - eikun purotaimeniako ne oli......
Rktl on jo vuosikausia takaperin tutkimuksissaan todennut että Ingarskilan taimen joutuu valtaosin alamittaisena rysä- ja verkkokalastajien (siian kalastajien) saaliiksi, eikä se ehdi siten kasvaa kunnon mittoihin. syynä tähän on se, että Ingarskilan kantaa olevat taimenet eivät tee syönnösvaellusta kauas avomerelle, vaan toisin kuin mm. isojoen kantaa olevat taimenet, ne pysyttelevät sisäsaariston tuntumassa. Näin ollen kantojen kokoerot eivät välttämättä johdu erilaisesta kasvupotentiaalista....
Jep.
Luke ja aiemmin rktl on itse asiassa osoittanut, että istutuakannan valinta on ollut virhe, koska Ingarskilan taimenten tuotto on minimaalista ja kasvunopeus hidas.
Mm. Vantaanjokeen nousee käytännössä pelkästään pientä, alle 70 senttistä, taimenen pulikkaa.
Jännä juttu että ennen oli verkkoja merellä paljon enemmän ja taimenia myös selvästi enemmän. Ja suuria oli paljon. Nykyään isoja ei ole ollenkaan.
Nämä nykyiset ingarskilanjoen kantaa olevat istukkaat ei kasva suuriksi. Pieni puro - pienet kalat.
Jännä juttu, että nämä "Ingarskilan taimen ei kasva isoksi vinkujat" eivät huomaa että heidän kehäpäätelmissään ei ole mitään tolkkua ja logiikka jo sillä perusteella että valtaosa Vantaanjokeen kudulle nousevista meritaimenista on kokoluokkaa 60 - 75 cm, siis tuollaista 3 - 5 kiloista taimenta. 50 senttiset, ylipäänsä alle 60 cm kalat ovat selkeästi vähemmistönä. Kuitenkin nämä valittajat itkevät että Suomenlahdelta ei saa enää kuin 45 - 55 senttisiä puikkaritaimenia - eikun purotaimeniako ne oli......
Rktl on jo vuosikausia takaperin tutkimuksissaan todennut että Ingarskilan taimen joutuu valtaosin alamittaisena rysä- ja verkkokalastajien (siian kalastajien) saaliiksi, eikä se ehdi siten kasvaa kunnon mittoihin. syynä tähän on se, että Ingarskilan kantaa olevat taimenet eivät tee syönnösvaellusta kauas avomerelle, vaan toisin kuin mm. isojoen kantaa olevat taimenet, ne pysyttelevät sisäsaariston tuntumassa. Näin ollen kantojen kokoerot eivät välttämättä johdu erilaisesta kasvupotentiaalista....
Juurikin näin. Pk-seudun vesillä pohjaverkon minimisilmä on 50 mm, jota silmäkokoa eniten käytetään. Minkä kokoista taimenta siihen jää ?? Vastaus on pientä, alle kiloista.
Ingarskilan taimen jonka syönnösvaellus ei ulotu ulkomerelle, vaan se jää pyörimään saaristoalueelle jossa ne verkotkin on, tällöin se joutuu kovan pyyntipaineen kohteeksi ja vielä pienikokoisena, eikä ehdi kasvaa kunnon kokoon. Noin 60 -70 % ingarskilan kantaa olevista istukkaista päätyy verkkokalastajien saaliiksi ja vieläpä alamittaisina.
Isojoen kantaa oleviin taimeniin, (silloin kun niitä istutettiin PK-seudulle) jotka syönnöstävät ulkomerellä ei kohdistunut lähellekään sellaista pyyntipainetta kuin Ingalaisiin, eli Isojokilaiset ehtivät kasvaa aivan erimittoihin tästä syystä. Isojokilaisten ja Ingarskilan kasvupotentiaalit eivät välttämättä eroa juurikaan. Tämän totesi RKTL:n tutkijat jo 90-luvulla. Satusedät silti jaksavat jankuttaa täällä satujaan......
Jännä juttu tosiaan, että kun Vantaanjoen taimenkanta on polkaistu tyhjästä ja elvytetty valtaosin Ingarskilan kantaa olevilla istukkailla, silti jokeen nousee hyvän kokoista meritaimenta. Suomunäytteitäkin on otettu suurista kaloista ja todettu että kasvunopeus on aivan keskimääräistä tasoa verrattaessa muihin kantoihin, Isojoenkin.
Tuossa kuvassa esim. 7,5 kiloinen Ingalainen, joka oli viettänyt seitsemättä merivuottaan ennen kuin se pyydettiin Vanhankaupungin koskesta......
Mikä saa jotkut keksimään ihan ihme satuja näistä ingarskilan taimenista ja verkoista.
Ingarskilan taimenen kasvunopeus on noin puolet isojokisen kasvunopeudesta. Piste. Tutkittu 90-luvulla rktl:n toimesta ja helsingin yliopiston suomunäytetutkimukset vahvistavat. Kasvu on hidasta isojokiseen verrattuna. Asiasta on ihan turha yrittää keksiä mitään valheita.
Verkkokalastus on hyvistä taimenajoista vähentynyt pk seudulla yli 80%. Myydyt verkkoluvat on vajaa 20% 80-luvun määristä. Asian voi tarkistaa netistä löytyvistä raporteista tai vaikka kalastusalueen päälliköiltä. Se on ihan Piste. Lähinnä tästä syystä johtuen:
Pääkaupunkiseudun meritaimensaaliista tulee n. 20% verkoilla. Sekin on ihan Piste. Vaikka tämä on aika itsestään selvää verkkokalastuksen määrän romahduksen valossa, niin asian voi vielä tarkistaa hki-espoon kalastusalueen viimeisistä yhteistarkkailuraporteista + luken "suomi kalastaa" tutkimuksen yleiskalastusoikeuksien pyyntiponnistustiedoista.
Nämä yllämainitut tutkitut totuudet ei muutu miksikään, vaikka millaisia satuja joku kertoisi.
Tomppa 2010:n taimenkuvasta vähän pohdintaa. Taitaa todella olla ingalainen jos seitsemännellä merivuodella on vasta 7,5 kg. Vkk:n suomunäytekaloissa oli kanssa saman ajan merellä vaeltaneita kaloja, jotka oli kaikki vielä huomattavasti pienempiä, jotakin 5kg:n luokkaa. Isojokisista löytyi suomenlahdelta eimerkkikaloja, jotka oli alle 3 merivuoden iässä 11-12 kg. Siis n. 4-kertainen kasvunopeus. Noviiseille luvut löytyy rktl:n työraporteista, konkarit varmaan muistaa.
Keskimääräinen koko 2,5 merivuden jälkeen isojokisella n. 5 kg. Ingalaisella n. 2,5 kg..
Meritaimen taitaa kutea lähes joka vuosi. Merellä siis on syksyisin kalastettavissa vain nuo "välivuotta" pitävät taimenet joita ei kamalasti ole. "Välivuosista" ei taida olla tutkimustietoa? Ilmeisesti takavuosina Isojoen kantaa olevat istukkaat kutivat mereen jonkinlaisen hätäkudun, ja alkoivat taas lihoa? Tuolloin poikaset istutettiin ulos merelle, eivätkä ne leimautuneet jokiin. Varhain keväällä saadut kalat olivat hyvässä lihassa ja erinomaisia ruokakaloja.
Tuossa tilanne pähkinänkuoressa.
Tuohon lisättynä se nykykannan hitaampi kasvu, niin avot - ero menneeseen on valtava.
Ingarskilan taimenen istuttaminen mereen ei aja merellä kalastavan asiaa. Isojokinen pitäisi saada takaisin.
Helsingissä myytiin 80-luvun alussa n. 10.000 verkkolupaa. Vuonna 2015 enää 2.000.
Espoossa vastaavat luvut n. 4.000 80-luvulla ja 2015 vain n. 1.000.
Lasku on edelleen jatkunut.
Yllämainitut luvut selviävät paikallisten kalastustutkimusten raporteista. Ovat netissä löytyvillä.
P.s. isojen taimenten määrä on myös romahtanut, mutta vielä jyrkemmin. Johtuu vain ja ainoastaan istutuskannasta.
Saaliit kaupunkien luvilla:
http://tinyurl.com/Espoo-Hk-yhteistarkkailu-pdf
Ja yleiskalastusoikeusluvilla:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-776-811-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-776-838-2
Noin. Tutkittua tietoa:
1. Ingalaisen kasvunopeus n. puolet isojokisen kasvunopeudesta
2. Verkkokalastuksen määrä pk-alueella romahtanut yhteen viidesosaan 30 vuodessa
3. Verkkakalastuksen osuus meritaimensaaliista 2015 pk-alueella n. 20%
Mutuiluja voi tietysti yrittää laittaa vastaväitteeksi.
Pitääkö myös ilman lupia saadut taimenet ilmoittaa?
Voi luoja noita sun linkkejäs taas,luulis olevan parempaakin tekemistä kuin odottaa että tulee taas sopiva hetki minne pääsee linkitteleen typeryyksiään.
Ingarskilan taimenen kasvunopeus on noin puolet isojokisen kasvunopeudesta. Piste. Tutkittu 90-luvulla rktl:n toimesta ja helsingin yliopiston suomunäytetutkimukset vahvistavat. Kasvu on hidasta isojokiseen verrattuna. Asiasta on ihan turha yrittää keksiä mitään valheita.
Verkkokalastus on hyvistä taimenajoista vähentynyt pk seudulla yli 80%. Myydyt verkkoluvat on vajaa 20% 80-luvun määristä. Asian voi tarkistaa netistä löytyvistä raporteista tai vaikka kalastusalueen päälliköiltä. Se on ihan Piste. Lähinnä tästä syystä johtuen:
Pääkaupunkiseudun meritaimensaaliista tulee n. 20% verkoilla. Sekin on ihan Piste. Vaikka tämä on aika itsestään selvää verkkokalastuksen määrän romahduksen valossa, niin asian voi vielä tarkistaa hki-espoon kalastusalueen viimeisistä yhteistarkkailuraporteista + luken "suomi kalastaa" tutkimuksen yleiskalastusoikeuksien pyyntiponnistustiedoista.
Nämä yllämainitut tutkitut totuudet ei muutu miksikään, vaikka millaisia satuja joku kertoisi.
Tomppa 2010:n taimenkuvasta vähän pohdintaa. Taitaa todella olla ingalainen jos seitsemännellä merivuodella on vasta 7,5 kg. Vkk:n suomunäytekaloissa oli kanssa saman ajan merellä vaeltaneita kaloja, jotka oli kaikki vielä huomattavasti pienempiä, jotakin 5kg:n luokkaa. Isojokisista löytyi suomenlahdelta eimerkkikaloja, jotka oli alle 3 merivuoden iässä 11-12 kg. Siis n. 4-kertainen kasvunopeus. Noviiseille luvut löytyy rktl:n työraporteista, konkarit varmaan muistaa.
Keskimääräinen koko 2,5 merivuden jälkeen isojokisella n. 5 kg. Ingalaisella n. 2,5 kg..
Tutkijat ovat vuosikausia yrittäneet saada ääntänsä kuuluviin ja päätöksienctkana olevat tahot tajuamaan, että taimenkannan muutoksella voitaisiin tehdä suuri muutos. Eli Suomeksi sanottuna korjata virhe Ingan kannan valinnassa.
Kasvunopeuksissa on suuri ero ja istutusten tuotto aivan valtava. Ogelma on tietyn tahon syyttely (eli tämä yksi grilli) , jossa keksimällä haetaan muita syitä, mutta ei haluta väen vängälläkään tunnustaa tosiasioita. Syyksi tälle jäärälle riittää vaikka vähentynyt verkkokalastus.
En siis ole mitenkään taimenen verotuksen puolustaja, ja on suorastaan irvokasta jotta ammattikalastajat lohkaisevat valtavan määrän taimenkannasta. Mutta tässä asiassa verkkovainoaminen on lähinnä surkuhupaisa tekosyy.
Kyllä se hymy yleensä siinä vaiheessa hyytyy kun viimisetkin rasvaevälliset on verkotettu pois,kannattaa laittaa asiat järjestykseen ennenkuin tekee yhtään mitään muutoksia istutuksiin.
Sivut
Lisää uusi kommentti