Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta 2018 syyskausi
Anonymous
19.08.2018 - 08:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Rktl on jo vuosikausia takaperin tutkimuksissaan todennut että Ingarskilan taimen joutuu valtaosin alamittaisena rysä- ja verkkokalastajien (siian kalastajien) saaliiksi, eikä se ehdi siten kasvaa kunnon mittoihin. syynä tähän on se, että Ingarskilan kantaa olevat taimenet eivät tee syönnösvaellusta kauas avomerelle, vaan toisin kuin mm. isojoen kantaa olevat taimenet, ne pysyttelevät sisäsaariston tuntumassa. Näin ollen kantojen kokoerot eivät välttämättä johdu erilaisesta kasvupotentiaalista....
Tähän erikoiseen väitteeseen törmää aika ajoin netissä. Totta tuossa on tuo kasvualueiden ero. Ingalainen jää sisemmäs pyörimään, isojokinen vaeltaa myös ulompana silakan perässä.
2000 luvun alussa RKTL tutki, että:
1. Isojokiset pyydettiin ingalaisia NUOREMPINA
2. Isojokiset pyydettiin ingalaisia SUUREMPINA
3. Isojokisia jäi nuorena (alle 18kk meressä) verkkoon ingalaisia ENEMMÄN
Lähde:
https://www.google.no/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.netikka.n...
(Sivu 230)
Tutkimuksessa keskityttiin ensimmäisen 18kk:n kaloihin, koska "aineistomäärä vanhemmissa kaloissa oli niin pieni".
Ingalainen kasvaa ekat 12-13 kuukautta samaa tahtia kuin isojokinen, mutta sitten kasvu hyytyy. Kasvunopeuksien ero tulee esiin toisena kesänä meressä, ja korostuu siitä.eteenpäin, kun Isojokinen alkaa jahdata isompaa silakkaa. Tou kasvunopeuksien ero näkyi hyvin tuossa ylle linkatussa kuvassa. Ero on huikea.
Lähdetäänpä purkamaan tätä väitettä. Aloitetaan vaikka tällä:
Keihin tutkijoihin viittaat tässä?
Lähdetäänpä purkamaan tätä väitettä. Aloitetaan vaikka tällä:
Keihin tutkijoihin viittaat tässä?
Irma Kallio-Nyberg, Ari Saura & Pekka Ahlfors:
"The present Isojoki stock might be more suitable for sea-ranching, because its growth rate was higher than that of
the Ingarskilanjoki stock after the first sea year."
Oli tossa edellämainitussa linkissä.
Suosittelivat kuitenkin vahvemmin ingalaista, koska "on peräisin alueelta". Tästähän täällä kalacomissasa on jo väännetty. Taitaa olla kuitenkin tanskalaista alkuperää nuo viljelykannaksi otetut jokipoikaset. No - joka tapauksessa ovat purotaimenia. Eivät sovi laidunnusistutuksiin. Siitä on jo 20 vuoden näytöt.
Tuhannet ja tuhannet pääkaupunkiseudun taimenkalastajat ovat jo kärsineet ihan tarpeeksi (liikaa). Kanta vaihtoon. Ja muutama luken tutkija kanssa. Pilasivat hienon kalastuksen pk-seudulla, jonka kalastukseen innokkaat kalastajat olivat investoivat miljoonia. Korjataan, kymmeniä miljoonia.
Tääällähän aletaan olemaan asian ytimessä. Muutama rktl:n / nykyisen luke:n tutkija on ajanut tätä purotaimenasiaa kuin käärmettä piippuun jo 20 vuotta.
Tutkimuksia on tehtailtu veronmaksajien rahoilla, että voiko meritaimenkannat palauttaa purotaimenten avulla ja kasvaako ne yhtä hyvin kuin oikeat meritaimenet jne jne...
No, oma kanta on, että puroihin ja joenpoikasiin sopivat nämä tammukat kotiutustarkoituksiin. Kyllä niistä joku aina merelle lähtee, ja kasvavat syötävän kokoisiksi kuitenkin, vaikka pieneksi jäävät. Merelle istutettavaksi sopii isojoen kanta. Kasvuominaisuudet ovat aivan ylivoimaiset ja tuotto selvästi parempi.
Jotkut tutkijatkin huutaa että "geneettinen riski". Minusta geneettinen riski on Ingarskilan taimenessa paljon suurempi. Alkuperä epämääräinen ja tammukoitunut kanta. Isojokinen istukas on merivaelluksen tehneiden emojen jälkeläinen. Eli Meritaimen.
Lähdetäänpä purkamaan tätä väitettä. Aloitetaan vaikka tällä:
Keihin tutkijoihin viittaat tässä?
Irma Kallio-Nyberg, Ari Saura & Pekka Ahlfors:
"The present Isojoki stock might be more suitable for sea-ranching, because its growth rate was higher than that of
the Ingarskilanjoki stock after the first sea year."
Oli tossa edellämainitussa linkissä.
Eli siis, väite on perätön.
Mistään tuossa ei ilmene, että yksikään tutkija olisi "vuosikausia yrittäneet saada ääntänsä kuuluviin ja päätöksienctkana olevat tahot tajuamaan... jne"
Tiedätkö muuten, mitä tarkoittaa sana "might"?
Suosittelevat ingalaista, kuten kaikki alueen meritaimenkantoja tutkineet tutkijat.
Hä. Might on eräänlainen konditionaali. Silleen niinkuin "voisi" / "saattaisi".
Isojokinen voisii sopia paremmin merialueelle tehtäviin istutuksiin, koska sen kasvunopues on suurempi.
Ihan oikein. Juuri siksi se sopii paremmin merialueelle tehtäviin istutuksiin. Lisäksi istutusten tuotto on isojokisella parempi.
Jos tutkijat suosittelevat jotain purotaimenta merialueen laidunnusistutuksiin, niin sitten on syytä kirjoitella tutkijoiden esimiehelle. Jos ei auta, niin sitten riittävän korkealle tasolle. Laidunnusistutukset ei kuulu luonnonkantojen tutkijoille tai purohörhöille lainkaan.
Tuntuu että tässä ollaan muutaman ihmisen mission takia pilattu loistava kalastusmahdollisuus pääkaupunkiseudun vesillä. Kyse ei ole pelkästään kymmenistä miljoonista, mitä ihmiset taimenveneisiin ja muuhun välineistöön laittavat. Kyse on kymmenien tuhansien ihmisten elämänlaadusta.
Isojokinen voisii sopia paremmin merialueelle tehtäviin istutuksiin, koska sen kasvunopues on suurempi.
Ihan oikein. Juuri siksi se sopii paremmin merialueelle tehtäviin istutuksiin.
Aivan. "Voisi" tai "saattaisi". Ei siis "SOPII".
Voisi siis myös aivan yhtä hyvin olla, ettei sovi. Ja kokonaisnäkökulmasta katsoen kyseiselle alueelle ei sovi, kuten johtopäätöksistä voivat kielitaitoiset lukea.
Verkkottajan on helppo hymyillä,ostaa jonku tonnin ammeen ja muutamat verkot,pienet kustannukset ja suuret tuotot saaliillisesti.
Onkos se tämä eräs luken tutkija, jonka gradu oli vanskista ja sen palauttamisesta meritaimenjoeksi.
Nyt tuntuu siltä, että merialueen istukkaista menee valtaosa vanskiin joka syksy, tuhat tai tuhansia, ja vastapainoksi mereen tulee laihojen rimpulatalvikkojen lisäksi muutama sata vaelluspoikasta. Loput poikaset jää tammukoiksi jokeen. Onko yhden miehen gradun takia pilattu mertsarikalastus stadissa? Mitä hä. Alkaa kovasti tuntua siltä.
Tämä ingalainen taitaa tykätä näistä savivellijoista ja puroista. Siksikö sitä istutetaan tutkijoiden suosittelemana myös mereen, että saadaan jokeen lisää nousijoita ja tammokoituvia poikasia ja että "oltiin oikeassa".
Vanski on meritaimenjoki siinä vaiheessa, kun luonnonkierto toimii. Nyt ei toimi. Kaikki 2015 asti tutkitut nousukalat on ollut istareita.
Hemmetti, nyt kyllä jotain rotia tähän meininkiin. Yhden tai muutaman ihmisen kyseenalaisten mielihalujen takia ei pidä pilata taimenenkalastusta stadin edustalla. Juuri niin on, ettö kymmenet tuhannet pääkaupunkiseudun kalastajat kärsii.
Mielestäni parasta luonnontaimen suojelua olisi istuttaa mereen isoksi kasvavaa isojokilaista, mielellään vaikka tuonne ulkosaaristoon, ettei kalat leimautuisi mihinkään jokeen. Sitten vielä alamitta niin isoksi, että luonnon Ignarskilaisista vain aniharva milloinkaan kasvaisi niin isoksi.
Samojen eväleikatuiden jälkeläisiä ne evällisetkin on. Eli kaikki maistuu pannulla samalta.
Samojen eväleikatuiden jälkeläisiä ne evällisetkin on. Eli kaikki maistuu pannulla samalta.
Mitenkähän nämä Isojoen degeneroituneista laitospullakaloista haaveilijat mahtaisivat tykätä, jos se alamitta laitettaisin tuon ohjeen mukaan, vaikkapa sitten 85-90 senttiin?
Vai että elämänlaadusta? Heikolla pohjalla on jos siihen vaikuttaa taimenkanta😂
Mikä ihme siitä taimenesta tekee niin erikoisen, että se jopa vaikuttaa elämänlaatuun?
No sitä mäkin ihmettelen, mutta mutta...
97 kun tuli viehekortti, niin mun kalastus siirtyi tanesta haukiin, kuhiin, assuihin, myöhemmin kelaonkijutut järvillä ja niin poispäin. Muutamakin kalakaveri hirtti,ittensä taimeneen. Muut lajit ei kelvannu. Hauki on paska kala jne...
Nyt niistä on isoin osa dokuja ja pari heittänyt veivit. Kalja -viina-huumeet-hauta. Semmoinen se yhtälö on monelle, jos ei löydä mielekästä tekemistä. Käyppä kysymässä vaikka näiden kuopattujen ja kohta kuopattavien kavereiden leskiltä ja ex-vaimoilta, että vaikuttaako taimenhommelit elämänlaatuun. Toisilla nimittäin vaikuttaa. Ja paljon.
1. Isojoen laitoskannan taimen on tuoreimpienkin geneettisten tutkimusten mukaan monimuotoisempi kaikilla mittareilla, kuin inganrskilan luonnonkanta ja laitoskanta yhteensä. Tämän jo (sinulle?) rautalangasta väänsin yhessä toisessa ketjussa.
2. Yksikään ingarskilan laitoskannan sadoista tuhansista / miljoonista istukkaista ei ole kasvanut lähellekkään 90 senttiä. Pisimmät yksilöt on olleet luokkaa 85cm. Isojokiselle 90cm ei ole mitta eikä mikään. Metrisiäkin tuli aikanaan stadin vesiltä vaikka kuinka. Ja kun sentit muuttaa kiloiksi, niin kaikki tietää miten se menee. Jokainen lisäsentti yläpäässä tekee pirusti painoa lisää. Suurimmat ingalaiset n. 7,5 kg. Suurimmat isojokiset 15-16 kg. Repikää siitä.
Varmaan tykkäisi aika kyttyrää Ignarskilaisista purotaimenista tykkäävien keskuudessa jos alamitta olisi sitä luokkaa, ettei Ignarskilainen ikinä sitä saavuttaisi. Varmaan tykkäisi noin yhtä kyttyrää kuin Tsadin meritaimenta mereltä kalastavat tykkää nykyistutuksista. Mutta mulla osoittaa kyllä nykyisin auton nokka joko Kotkaan tai Turkuun kun lähden meritaimenjahtiin. Tsadin seuduilla on ihan turha kalastaa.
Tutkijat, Luke:n ja muut, ovat aina todella hyviä ja päteviä näiden "Isojoen meritaimen lobbareiden" mielestä, kun heidän tutkimuksistaan löytyy jokunen lause ja päätelmä joka sopii omaan agendaansa.
Näitä tutkimuksia linkkeineen kun postataan tänne, niin toki sieltä poimitaan yksinomaan ne omaan agendaan sopivat lauseet pelkästään ja muut jätetään huomiotta.
Tyypillistä toimintaa kaikenlaisille lobbaripelleille jotka levittävät "vaihtoehtoisia faktojaan" ainoina oikeina totuuksina. Oli sitten kysymys politiikasta, taloudesta, historiasta, Jeesuksesta tai mistä tahansa...
http://www.netikka.net/matti.nyberg/julkaisut/anz39-221s.pdf
Jos viitsii vähän lukea, siellä puhutaan myös geneettisistä riskeistä jotka liittyvät Isojoen kantaan, koska kanta on ollut useita sukupolvia laitosviljelyssä - 1960 -luvulta lähtien. Toisin on Ingarskilan kannan suhteen. Kanta on ollut laitosviljelyssä vain kaksi sukupolvea 1980-luvun loppupuolelta lähtien.
"The Ingarskila stock can be also recommended for sea-ranching in the gulf of Finland, because it originated this area and because strayers of the transplanted stock pose a threat for the genetic structure of the original stock."
Eli lyhyesti, Ingarskilan kantaa voidaan myös suositella käytettäväksi laidun istutuksissa, koska se on alueen alkuperäinen kanta JA SE EI MUODOSTA GENEETTISTÄ UHKAA, TOISIN KUIN ALUEELLE ISTUTETTU VIERAS KANTA. (eli Isojoen kanta)
" primarily, owing a genetic threats particular, the Ingarskila stock should be favoured in a future stockings in gulf of finland "
Suomeksi. "Erityisesti geneettisten uhkien takia, Ingarskilan-kantaa on suosittava tulevaisuudessa Suomenlahdella tehtävissä taimen istutuksissa."
Mutta hei, kyllä tämän palstan tavikset ja Besserwisserit tietää paljooon paremmin kuin alan tutkijat miten istutukset tulisi hoitaa ja mitä tulisi istuttaa Suomenlahdelle. Pertit Eräreiät tietää aina paremmin kuin tutkijat, oli sitten kysymys mistä tahansa, vaikka Tenon lohikantojen säätelyn tarpeesta. Kysykää Perteiltä, ne tietää, mitään tutkijoita ei siihen tarvita......
Näitä tutkimuksia linkkeineen kun postataan tänne, niin toki sieltä poimitaan yksinomaan ne omaan agendaan sopivat lauseet pelkästään ja muut jätetään huomiotta.
Tyypillistä toimintaa kaikenlaisille lobbaripelleille jotka levittävät "vaihtoehtoisia faktojaan" ainoina oikeina totuuksina. Oli sitten kysymys politiikasta, taloudesta, historiasta, Jeesuksesta tai mistä tahansa...
http://www.netikka.net/matti.nyberg/julkaisut/anz39-221s.pdf
Jos viitsii vähän lukea, siellä puhutaan myös geneettisistä riskeistä jotka liittyvät Isojoen kantaan, koska kanta on ollut useita sukupolvia laitosviljelyssä - 1960 -luvulta lähtien. Toisin on Ingarskilan kannan suhteen. Kanta on ollut laitosviljelyssä vain kaksi sukupolvea 1980-luvun loppupuolelta lähtien.
"The Ingarskila stock can be also recommended for sea-ranching in the gulf of Finland, because it originated this area and because strayers of the transplanted stock pose a threat for the genetic structure of the original stock."
Eli lyhyesti, Ingarskilan kantaa voidaan myös suositella käytettäväksi laidun istutuksissa, koska se on alueen alkuperäinen kanta JA SE EI MUODOSTA GENEETTISTÄ UHKAA, TOISIN KUIN ALUEELLE ISTUTETTU VIERAS KANTA. (eli Isojoen kanta)
" primarily, owing a genetic threats particular, the Ingarskila stock should be favoured in a future stockings in gulf of finland "
Suomeksi. "Erityisesti geneettisten uhkien takia, Ingarskilan-kantaa on suosittava tulevaisuudessa Suomenlahdella tehtävissä taimen istutuksissa."
Mutta hei, kyllä tämän palstan tavikset ja Besserwisserit tietää paljooon paremmin kuin alan tutkijat miten istutukset tulisi hoitaa ja mitä tulisi istuttaa Suomenlahdelle. Pertit Eräreiät tietää aina paremmin kuin tutkijat, oli sitten kysymys mistä tahansa, vaikka Tenon lohikantojen säätelyn tarpeesta. Kysykää Perteiltä, ne tietää, mitään tutkijoita ei siihen tarvita......
Kiitos, kun säästit minut vastaamisen vaivalta.
Terveisin, Stadin vesillä taimenrautoja 70-luvulta nakellut "purohörhö".
Tässä pari edellistä on sitä mieltä, että parin tutkijan mielipiteet ja halu saada merialueen istukkaat nousemaan vantaanjokeen, on tärkeämpi ja parempi tarve kuin kymmenien tuhansien pääkaupunkiseutulaisten kalastajien tarpeet.
Minusta se mene ihan päinvastoin.
Hääriköön puroilla ja joilla, anna kaiken tukeni tälle. Hienoa työtä. MUTTA laidunnusistukkaat kuuluu kyllä merellä kalastaville. Velvoitteet istutuksiin on annettu pk-seudulla käytännössä täysin merialueella aiheutetuista haitoista. (Vedenpuhdistamojen meripäästöt ja rakennusvirastojen läjitykset.) Siis EI vantaanjokeen liittyen. Hoitakaa omat hommanne sillä vaikka lapin tammukoilla jos haluatte, en laita hanttiin. Mutta jättäkää meri ja laidunnusistutukset rauhaan.
Kyllä ainakin minusta on kivempi pyydystää isoja meritaimenia kuin pieniä. Myönnän toki olevani väärässä, kun tutkijat kerran niin sanovat.
Mutta hei, kyllä tämän palstan tavikset ja Besserwisserit tietää paljooon paremmin kuin alan tutkijat miten istutukset tulisi hoitaa ja mitä tulisi istuttaa Suomenlahdelle. Pertit Eräreiät tietää aina paremmin kuin tutkijat, oli sitten kysymys mistä tahansa, vaikka Tenon lohikantojen säätelyn tarpeesta. Kysykää Perteiltä, ne tietää, mitään tutkijoita ei siihen tarvita......
Ikävä tosiasia on että ei ollut vaihtoehtoja tuon Ingarskilan kannan suhteen. Se on ainoa alueen alkuperäinen kanta joka saatiin kuin ihmeen kautta viljelyyn, muut kannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Kun nyt otetaan huomioon tuo Ingarskilan kannan geneettinen sopeutuminen alueen olosuhteisiin ja sopivuus alueen jokien taimenkantojen uudelleen elvyttämiseen ja palautus istutuksiin, ei käytönnössä ole ollut muuta mahdollisuutta kuin Ingarskilan kanta.
Se seikka että se on (ehkä) hidas kasvuisempi ja ei tarjoa merellä vapakalastajille niin suurta hupia ja file- proteiinimäärää, on suuressa kuvassa loppujen lopuksi aika toisarvoista.....
Isojoen laitostunut kanta romahti jo 90-luvun lopulla, muistaakseni. Saaliit siis romahtivat jo ennen Ingaskilan kannan käyttöönottoa.
Joo, saalismäärät romahtivat. Koko ja kalojen käytös on romahtanut vasta nyt.
Isojoen "laitostunut" kanta ei ole romahtanut mihinkään yhtään missään, mihin sitä istutetaan. Tuotto ja ennenkaikkea kokoluokka on ihan toista kuin ingarskilan istukkailla.
Kymijoella taimenen keskipaino on noin tuplat vantaanjokeen verrattuna. Samoin merellä kymin edustalla pk-merialueeseen verrattuna. Samoin saaristomerellä. Isoja kaloja löytyy kaikkialta, mihin isojokista istutetaan. Jopa pohjanlahden ja merenkurkun alueilta, vaikka siellä on pienisilmäistä verkkoa meri täynnä.
Istutusten tuoton romahdutti istutusten siirtäminen jokisuihin, llahtivesiin ja sisäsaaristoon. Näin kävi kaikilla merialueilla, joskin suomenlahdella selkeämmin. Täällä on pitkät matalat merenlahdet ja haukea ja muuta petoeläintä istukkaiden päänmenoksi enemmän.
Toki olisi kliffaa jos pääkaupunkiseudulla olisi isoa meritaimenta ja paljon vielä. Näin ehkä olisikin jos käytettäisiin laidunistutksissa Isojoen kantaa ja istutettaisiin ne avomerelle, jolloin predaation vaikutus pienenee merkittävästi.
Tosiasia kuitenkin on, että meritaimenkantojen todelliseen palautukseen ja elvyttämiseen Suomenlahden jokiin ja luonnon kierron aikaansaamiseen Ingarskilan kanta on ainoa oikea vaihtoehto, näin siis tutkijoiden mukaan.
Siinä, että istettaisiin pääkaupunkiseudulla sekaisin Isojoen ja Ingarskilan kantaa olevia taimenia olisi aivan älytöntä. Miksi ei sitten istuteta ? Juurikin sen uhan takia jonka Isojoen kannan istuttaminen muodostaa alkuperäisen kannan/kantojen rakenteelle alueella kannoille.....
Vantaanjoesta on parissakymmenessä vuodessa elvytetty Suomenlahden paras taimenjoki,
Kunnostusten ansiosta meritaimenen kutualue on laajentunut Vantaankoskelta 17 kilometrin päässä merestä 95 kolometrin päähän eli aivan joen latvoille.
Vantaankoskesta ylöspäin kaikki taimenet, sekä paikalliset että meritaimenet, ovat nykyään luonnonkudusta peräisin.
Se, että menetettyihin jokiin saadaan uudestaan palautettua ja elvytettyä elinvoimaiset meritaimenkannat ja luonnonkierto, painaa todellakin paljon enemmän vaakakupissa kuin se, onko pääkaupunkiseudun merialueella tarjolla keskipainoltaan jonkun verran isompaa taimenta......
Juurikin näin tapahtui istutusten tuoton osalta. Sama juttu myös Pohjanlahdella missä käytettiin ja käytetään edelleen Isojoen kantaa istutuksissa, istutusten tuotto romahti sielläkin jo 90-luvulla. Lohella sama juttu.
Vantaanjoesta on parissakymmenessä vuodessa elvytetty Suomenlahden paras taimenjoki,
Kunnostusten ansiosta meritaimenen kutualue on laajentunut Vantaankoskelta 17 kilometrin päässä merestä 95 kolometrin päähän eli aivan joen latvoille.
Vantaankoskesta ylöspäin kaikki taimenet, sekä paikalliset että meritaimenet, ovat nykyään luonnonkudusta peräisin.
Se, että menetettyihin jokiin saadaan uudestaan palautettua ja elvytettyä elinvoimaiset meritaimenkannat ja luonnonkierto, painaa todellakin paljon enemmän vaakakupissa kuin se, onko pääkaupunkiseudun merialueella tarjolla keskipainoltaan jonkun verran isompaa taimenta......
Eivät ole tosensa pois sulkevia asioita. Isojokinen ei ole pieniin jokiin kovin halukas ollut nousemaan. Espoonjoki on ainoa, johon pientä istutusvaikutusta on merialueistutuksista tullut. Jonkun puristin mielestä huono asia, minun mielestä hyvä. Edes vähän laadukkaampaa geenivirtaa ja vaellusperimää siihen pieneen jokeen.
Kun istutukset tehdään ulos merelle, on jokiin eksyminen aika marginaalista. Ja sen voi katsoa korvaavan luonnollista harhailua/geenivirtaa, joka on ollut pitkään estynyt. Kuka on eri mieltä? Perustelut kiitos.
Vantaanjoen luonnonkierrosta vähän vielä. Pitkään on jo tarinoitu, että luonnonkierto toimii. Miten ihmeessä joka ikinen vkk:n suomunäytekala on ollut laitosperäinen istukas? Siellä on aika runsaasti rasvaevällisiä ollut mukana. Kaikki laitosistareita. Eli toimiiko se luonnonkierto vai ei. No eipä juuri toimi. Ylivoimainen osa nousukaloista (80-90%) on eväleikattuja istukkaita, lopuista suurin osa eväleikkaamattomia istukkaita (luke istuttaa näitä kannan vahvistamiseksi eri jokiin) / rasvaevä kasvanut takaisin. Pieni osa on luonnossa kuoriutuneita, niistäkin merkittävä osa mätirasiaistutuksista. Smolttia tulee vanskista merelle ehkä joitakin satoja. 2015 onnistuttiin rysillä ja smolttiruuvillä pyydystämään n. 70 kpl. Luonnokudusta peräisin olevista smolteista tulee jokunen kala kasvualueille vaeltamaan. Smolttien kuolleisuus kun on suurta. Lopputulemana muutama nousukala luonnokudusta. Eli käytännössä aika nolla. Vantaanjoen meritaimensaalis perustuu lähes täysin merialueelle tehtyihin istutuksiin. Elvytyshommelit on hienoja, mutta todellinen tilanne ei ole ihan sellainen kun annoit ymmärtää.
Kokemus tutkimusharjoittelijana toimimisesta on tosiasiallinen ja kuten myös vanhemmalta kollegalta kuultu ohjeistus. Ei tietenkään voi yleistää, mutta noinkin on tapahtunut siis. Ja lisäksi keskustelussa auktoriteettiin vetoaminen on argumentointivirhe. Ja se on fakta että helsingin meritaimenet on pienentyneet pahasti ja elinympäristö on muuttunut.
Minun vaakakupissa ei kauhiasti paina tuo vantaanjoen luonnokierto. Paikalliset taimenet siellä lisääntyvät keskenään ja merialueiden istukkaiden kanssa. Hiphurraa!
Kyllä hyvä kalastus merellä painaa meikäläisen vaakakupissa ainakin 100 kertaa enemmän kuin tuollainen "luonnonkierto".
Juurikin näin tapahtui istutusten tuoton osalta. Sama juttu myös Pohjanlahdella missä käytettiin ja käytetään edelleen Isojoen kantaa istutuksissa, istutusten tuotto romahti sielläkin jo 90-luvulla. Lohella sama juttu.
Istutusten tuoton romahdutti istutusten siirtäminen jokisuihin, llahtivesiin ja sisäsaaristoon. Näin kävi kaikilla merialueilla, joskin suomenlahdella selkeämmin. Täällä on pitkät matalat merenlahdet ja haukea ja muuta petoeläintä istukkaiden päänmenoksi enemmän.
Merellisillä tekijöillä on ollut kanssa pientä vaikutusta lisäksi. Silakan kudun onnistuminen ja nollavuotiset pikkusilakat on tärkeitä smolttien menestymiselle. Niin taimenelle kuin lohellekin.
Suomenlahdella istutusten tuoton tippuminen on ollut selvästi rajumpi kuin muilla merialueilla. Täällä mentiin alas n. 90-95%, muualla 70-80%. Ero voi tuntua pieneltä, mutta kun korvaa prosentit kalojen määrällä, niin ero on suuri.
Tuotto kasvaisi taimenen osalta välittömästi entisiin lukemiin tai ainakin lähelle, jos palattaisiin hajautettuihin ulkosaariston istutuksiin.
Sivut
Lisää uusi kommentti