Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meritaimenta 2018 syyskausi
Anonymous
19.08.2018 - 08:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Hyvin moni nykyään vapauttaa kaikki tai melkein kaikki taimenet. Monen etiikka ei kuitenkaan taivu kalojen pyydystämiseen vain vapautettavaksi. Ja onhan ne kalat istutettu nimenomaan pyydettäviksi ja asiantuntijoiden mukaan ne on parempi pitää pois lisääntymispuuhista.
Mitä pitäisi sitten tehdä?
Rajoittaa kalastusta, eli saaliskiintiöt per reissu ja per vuosi?
Istuttaa enemmän tai sitä nopeammin ja isommaksi kasvavaa kantaa?
Nostaa alamittaa?
Kaikkia noita?
Kaikkia noita. Tai sitten niin, että 50cm kaloja saisi ottaa kaksi kaudessa, yli 55 tai 60 cm kaloja vaikka 8. Tai jotain.
Pitäisi huomioida nuoret ja vähemmän kalastavat myös. Parilla reissulla vuodessa ei niin vaan tavoita isompia 60 cm kaloja.
Kaikki rasvaevälliset päästettävä mutta mun mielestä eväleikattujen kanssa ei tarvitse niin tarkkana olla.
+50cm alkaa oleen hyvässä lihassa joten on syötävääkin.
Kovan kalastuspaineen alaisilla vesillä ongelma on se, että ylämittaisia ei tahdo tulla, koska joku on ne ylämittaiset jo saanut ja pitänyt. 47-49 senttisiähän tulee ihan hyvin, 50+ senttisiä ei tahdo oikein tulla. Samahan se on kuhan kanssa paljon pyydetyillä vesille. Kalat tahtovat aina olla hieman alamitan puolella.
Jos ylämitta nostetaan 55 senttiin, niin taas sama juttu. 52-54 cm kaloja tulisi kyllä ihan O.K., mitallisia ei.
Tuo saaliskiintiöinti olisi hyvä juttu, riittäisi kaloja isommalle joukolle. Nythän ylämitat tahtoo kertyä aktiiveille, joilla on aikaa, halua ja mahdollisuuksia kalastaa paljon. Moni aktiivi pitää itsellään lakimääräistä suurempaa alamittaa, mikä on hieno juttu.
Rauhoitukset, evälliset takaisin,,evättömät Min-max mitta esim. 50-70
Miksi evättömille pitäisi olla min-max mitta?
Istutuskaloja ei haluta jokiin sotkemaan luonnon geeniperimää.
Pelkkä alamitta ilman muuta.
Tai toinen vaihtoehto, että kalamiehet haluaa kalastaa isoja taimenia.
Evättömät ovat käytännössä samaa kantaa kuin (ohuen) luonnonvalinnan läpikäyneet tai mätinä/pienpoikasena istutetut evälliset. Evättömät nousevat Vantaaseen ja kutevat siellä yhdessä evällisten kanssa ja siten vahvistavat tanekantaa. Evättömien poikaset ovat evällisiä.
No luonnonkannan muodostumisen kannalta olisi tietysti paras, että istaritanet ei osallistuisi kutuun.
Oliko kukaan merellä su-ma. Ite en päässy.
Eli "vahinko" on jo tapahtunut siinä vaiheessa kun istukkaita on vuosikymmen laskettu mereen :) antaa niiden kasvaa isoksi ja yrittää jatkaa sukua!
Ei nää nykyiset kasva isoiksi. Isojoen Iso kasvo, ja nopeesti.
Sillä vaan ei ole mitään merkitystä mitä taimenkantaa pääkaupunkiseudulle istutetaan niin kauan kun lähes kaikki kalastetaan merellä pyydyksillä kun ne ovat olleet vasta toista vuotta kasvamassa merellä ja tätäkin nuorempina. Luke:n tutkimusten mukaan Isojoen kannan ja Ingarskilan kannan kasvuerot alkavat muodostumaan vasta 2. merivuoden jälkeen.
1. Isojokinen kasvaa 13kk:n jälkeen tuplavauhtia tähän nykyiseen verrattuna rktl:n mukaan. Kasvukäyrät on esitetty ketjussa. Ero kasvunopeudessa on huima.
2. Vertailututkimuksessa 90-luvun lopulla isojokinen istukas antoi saaliiksi yli 3kg:n taimenia n. 30 kertaa enemmän, kuin ingalainen istukas.
3. Vanskin suomunäytekalat kertoo, että pk-seudulla useamman merivuoden taimenia on runsaasti merellä/jokeen nousemassa. Kalojen koko vaan on varsin pieni. Syy on istukaskannassa. 3 merivuoden kalan pitäisi painaa 5-6 kiloa. Ingalainen painaa tässä vaiheessaa 2,5-3,5 kg.
Nyt Pohjanmaalle muuttaneena voi vaan todeta että eipä nuo jokeen nousseet kututaimenet ole Isojoki / Lapväärtinjoella yleisesti ottaen sen kookkaampia kuin Vantaallakaan. Sitä 2,5 - 5 kiloista kalaa se pääasiassa on, vaikka kala on tuota Isojoen kantaa. Jokunen yksittäinen yli viiden kilon taimen saadaan vuosittain, mutta aika harvassa ne on.
Hienoa että Vantaanjoessa luonnonkierto on saatu pyörimään kohtuullisen hyvin, Luke:n tutkijoiden ja Virtavesien Hoitoyhdistyksen mukaan kaikki (Vantaankosken yläpuolisen alueen) keski- ja yläjuoksun taimenet ovat nykyään luonnonkudusta peräisin, eikä sinne enää ole tehty taimen istutuksia aikoihin.
Toisin on Isojoen laita, joki on pääosin istarijoki ja runsaiden istutusten varaan se paikallinen kalastuskulttuurikin on täällä rakentunut. Uhanalaisuus ei paljoa tunnu tai näy, jos joki on ajoittain taimenta tukossa. Sitten kun taimenta ei enää näy eikä kuulu, saatetaan osakaskunnissa vihdoin oivaltaa, että kyseinen kalalaji on oikeasti vaarassa. Jatkuva istutuskierre on omiaan aiheuttamaan lähinnä lisäongelmia yhdessä kalastuksen kanssa. Ja kun istutusten tuottoa mitataan lähinnä saalistuoton kautta, nämä kaksi asiaa ovat erittäin sidoksissa toisiinsa. Kalastus tarvitsee istutusta ja istutusten jatkuva taloudellinen tuottavuus vaatii taimeneen kohdistuvaa
kalastuspainetta.
Kyllä olis täällä osakaskuntien puuhamiehillä todella paljon opittavaa siitä, miten Vantaanjoessa hommia on hoidettu. Toki sielläkin on parantamisen erinäisissä asioissa. Esimerkkinä nuo Vanhankaupunginkosken kalastusjärjestelyt.....
Totuus on, että isojokinenkaan ei kasva enää hyvin. Näyttää Isojoen 2000-luvun saalistaimenet olevan jopa pienempiä kuin Vantaanjoessa. Pääosin alle kolmosen kaloja. Mihin ihmeeseen ne täällä eräiden mainostamat Isojoen "perusvitoset" ja "12-kiloiset" mahtavat nousta, kun niitä ei kerran joissa näy ?
Kysymys on vain siitä, että sellaista taimenkantaa joka sopii parhaiten alueen jokiin - etenkin luonnonkiertoa ja lisääntymistä ajatellen, istutetaan järkevästi ja järkeviin paikkoihin, ja sitten kun on istutettu niin ANNETAAN NIIDEN KASVAA 3-4 vuotta.
Onkohan tuon Kepu vetoisen Maa- ja Metsätalousministeriön mielestä vesitalous ihan kohdillaan, kun Saaristomerellä 97% verkolla pyydetyistä taimenista on ehtinyt viettää vain 1-2 vuotta meressä kasvamassa.
Mites helvetissä siellä voisi edes teoriassa uida isoa taimenta kummoisia määriä oli istutuskanta mitä tahansa. Pitäisi varmaan risteyttää kirjolohi/ lohi ja meritaimen ja istuttaa tuollaisia hybridejä, joilla kasvunopeus olisi tuplaten mitä Isojokisilla niin voitaisiin saada isoja kaloja mereltä, tai edes mitantäyttäviä......
"Mihin ihmeeseen ne täällä eräiden mainostamat Isojoen "perusvitoset" ja "12-kiloiset" mahtavat nousta, kun niitä ei kerran joissa näy ?"
Kymijokeen nousee isoa kun sinne vielä laitetaan isojokista. Siellä suunnassa verkkakalastuspaine on kyllä paljon kovempi kuin stadin vesillä. Kokemäenjokeen nousee kanssa isoja, ja sama juttu, isutuskanta siellä Isojoen taimen.
Nouseehan noita veneisiin hyvin täällä itäsellä suomenlahdella, siis perusfemmoja. 12 kiloisia harvemmin kyllä.
Nousee noita veneisiin länsirannikollakin. Ja rantamiehille kanssa.
Viime vuosituhannella läntinen suomenlahti oli suomen kuuminta ison taimenen vettä. Siis stadi-tammisaari väli.
Nykyään se on suomen huonointa.
Onkos kaloja tullut tälle kaudelle?
Ei ole tullu kun ei ole päässyt vesille. Pelkkää myräkkää ollu vapaapäivinä.
Huomenna pääsee, mutta odotukset matalalla.
Mihin päin suuntaat, veneellä vai maalta?
Veneellä stadin edustalle, maatuulta ja aluksi aika reipasta. Ei ole minun keli, mutta eipähän myrskyä. Mennää nyt viskelemään kun kerran pääsee.
Mitä kuvia ihmiset käyttävät eniten, itse suosinut forellia ja jotai perus lusikoita, värillä en ole huomannut suurta vaikutusta syystä tai toisesta
Perinteiset lusikat kuten Luhr Jensen Croko ja Salamander, kevennetyt kuten EV Trutta ja etenkin puikot, joita on lukuisia malleja ja värejä. Moni heittää vaappujakin, .mm. Rapalaa.
Kiinan keventämätrömät puikot pelanneet tosi hyvin.
Wanhan liiton uistimilla. Salamander, buckspecial, more, kyösti, trutta...jamekset jää heittämättä kun enää muutama pakissa.
Matalaan noita puikkoja, vicke ja mitä näitä on ruotsalaisia eli kiinalaisia.
Kovaan keliin stingsilda.
Keväällä voi toimia,ei syksyllä.
Forellia on muutamaa eri väriä mutta vain sini,pinkki värillä tullut kelillä kuin kelillä.
Vicket ja stingsildat Kiinasta paremmilla maaleilla toimivat ainakin viime syksynä rannalta. Ja keväällä Gotlannissa.
Saa heittoihin pituutta noilla ja tuntuu kaloillekin kelpaavan.
Paksuilla "kustwoblereilla" en ole saanut tärppiäkään, en edes silloin kun taimenta oli hyvin Stadin vesillä (1980- ja 90-luvuilla). Tarkoitan semmoista paksua, vaapun näköistä viehettä, joita käytetään tiettävästi ainakin Ruotsissa ja Tanskassa. Ko. viehe lentää hyvin ja näyttäisi uivan kivasti, vaan ei tunnu kelpaavan. Onko joku onnistunut semmoisella?
Sivut
Lisää uusi kommentti